Belgian ja Ranskan yhteinen Glendronach on kypsynyt ex-PX-tynnyrissä. Itse asiassa ensimmäistä kertaa maistan 2000-luvun single caskia Glendronachilta enkä oikein edes tiedä, mitä odottaa.

Glendronach 12 yo 2003/2015 for The Nectar & LMDW

(55,6%, OB for The Nectar & La Maison du Whisky, 21.2.2003–9/2015, Cask No. 1822, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 632 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas, erittäin suklainen ja taatelinen. Hevostallia, satulanahkaa, kuivalihaa. Siirappista makeutta ja ruskeaa sokeria. Uuniomenaa, rusinaa, viikunahilloa. Ylikypsiä luumuja. Maltaisuus tuntuu melko voimakkaana ja tammi vaikuttaa aktiiviselta. Lupaava tuoksu. Vesilisä tarjoilee hiukan toffeeta.

Maku: Todella makea. Selvästi yksioikoisempi kuin mitä tuoksu antoi odottaa, mutta suklaisuus, siirappi ja taateli ovat silti herkullisesti esillä. Tallimaisuus tulee varsin robustina läpi, samoin maltaisuudessa on karhea sävy. Tammi kuivattaa suuta melkoisesti. Suutuntuma on silti varsin täyteläinen ja mausteisen kihelmöivä. Jälkimaku alkaa tumman suklaisena ja tanniinisena. Taatelikakkua ja pientä rikkisyyttä. Siirappia, toffeeta, ylikypsiä hedelmiä, omenaa. Keskipitkä, mausteinen finaali. Vesilisällä mukaan tulee maitokahvinen sävy.

Arvio: Ikäisekseen suorastaan mahtava viski. Vertailukohta tislaamon 1990-luvun kultavuosiin vain on kova. 86/100