BenRiach 14 yo 1999/2014 Cask #2810, 58,5%

Lasissa vaihteeksi teini-ikäistä BenRiachia tuoreesta tammesta Belgian markkinoille. Benkun tislaamopullotteilla on ollut ainakin omalla kohdallani hyvä onnistumisprosentti näissä virgin oakeissa, koska laji on keskimäärin vaikea. Tämä Cask #2532 vuodelta 1980 on jäänyt erityisesti mieleen.

BenRiach 14 yo 1999/2014 Cask #2810

(58,5%, OB for Premium Spirits Belgium, 1999–1/2014, Cask No. 2810, Virgin Oak Hogshead, 243 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsaasti marsipaania ja vaniljakastiketta. Juuri avattu pussi viinikumikarkkeja. Tuore tammi on erittäin vahvasti läsnä, hiukan liimamaisena ja hyvin aktiivisena. Persikkaa, ananasta, tölkkipäärynää, siirappista hedelmäsalaattia. Öljyinen ja painava kokonaisuus. Vesilisä tuo Vihreät kuulat esiin.

Maku: Alkuun yllättävän… viininen. Makeaa jälkiruokaviiniä, persikkaista ja omenaista hedelmäisyyttä, siirappia ja öljyisyyttä. Suutuntuma on pehmeän öljyinen ja runko keskitäyteläinen, yllättävänkin nätisti balanssissa. Mantelia, vaniljajäätelöä, pippuria, erittäin voimakkaita tuoreen tammen aromeja. Viinikumikarkkista ja hunajaista makeutta, hedelmäsalaattia ja aavistus glyserolia. Jälkimaku on todella tamminen ja liimapuumainen. Karvasmantelilikööriä, hapokkuutta, lakritsia. Käy todella tummasävyiseksi. Paahtunutta puuta, mustapippuria, hiiltä. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee minttua ja ruohoisuutta.

Arvio: Vaativa viski, jossa on paljon hyvää. Jälkimaku käy erittäin lopulta synkäksi. Erottuu kuitenkin joukosta ja jää mieleen. Laatu on kohdallaan. 86/100

Ben Bracken 12 yo 40%

Ben Bracken on Lidliä varten pullotettua Speyside-viskiä. Maistoin taannoin tästä uuden 8-vuotiaan version, mutta nyt lasissa pykälää vanhempaa pullotuserää neljä vuotta iäkkäämmästä viskistä.

Tästä on myös blendiversio olemassa, mutta nyt kyseessä on sentään single malt. Ilmeisesti tavara on siis peräisin Tamnavulinin tislaamosta.

Ben Bracken 12 yo

(40%, Wallace & Young for Lidl, +/- 2015, Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen ja päärynäinen. Kedon kukkia, timotei-heinää, voikukkaa, apilaa. Hyvin kepeä ja varsin raikas tuoksu, jossa maltaisuus tulee melko pistävästi läpi. Tammi tuntuu aktiivisena myös. Käsirasvaa, hiukan minttua. Aavistus vaniljajäätelöä. Varsin kapea tuoksujen spektri, tuntuu nuorelta viskiltä.

Maku: Päärynäinen ja maltainen, varsin kevyt ja ohut viski. Ei silti mitään suoranaisen epämiellyttävää tai lenseää, ainoastaan kapeaa ja yksinkertaista. Jyväisyyttä, aamupuuroa, vastasahattua tammilankkua. Suutuntuma on kevyt ja tekstuuri hyvin huokoinen. Laimeaa omenamehua, ruohoisia ja heinäisiä piirteitä, aavistus sitruksisuutta ja viinirypäleitä. Jälkimaku on edelleen samaa sarjaa, mutta pieni metallinen vivahde pyrkii pintaan ja hedelmät kitkeröivät. Raakaa päärynää, tanniineja, karvasta sitruksisuutta. Jyväisyyttä ja mysliä, sahanpurua, ruohoisuutta. Melko lyhyt ja kovasti yksinkertainen finaali.

Arvio: Äärimmäisen simppeli perusviski. Tuoksu on jopa hiukan kutsuva ja maussa on hetkensä, mutta kokonaisuus lässähtää viimeistään jälkimaussa. Tätä on tietenkin arvioitava myös hintaluokassaan, koska nyt ollaan syväkyykyssä talousviskien äärellä. 73/100

Laphroaig 25 yo 2016 Edition 48,6%

Maistelussa vaihteeksi Laphroaigin 25-vuotias. Vuosikerta saisi lukea kyllä selvästi etiketissä, koska tuntuu tyhmältä googlata, mikä on LL0033. Se nyt on sitten tosiaan 2016.

Modernin aikakauden suosikkini kaksvitosten sarjasta on edelleen mustaetikettinen 2014-julkaisu, vaikka tuoreempi 2017-pullote oli sekin kerrassaan mainio. Menneen vuosikymmenen alkupuolella ehti tulla vastaan muutama vähän vaatimattomampikin esitys.

Laphroaig 25 yo 2016 Edition

(48,6%, OB, 2016, Batch No. LL0033, Oloroso Sherry & American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tumman yrttinen, mineraalinen ja turvesavuinen. Lääkemäisyyttä, vahvaa suolaisuutta ja merilevää, tiettyä kalkkisuutta ja kuivaa otetta. Hiiltä ja jodia. Sitruunaa, hapokasta vihreää omenaa, trooppista hedelmää, viinikumikarkkia. Pieni lihaisuus on mukana. Vesilisä avaa minttua ja raikkautta.

Maku: Merellinen, lääkemäinen ja kuivan turvesavuinen. Ruohoisuutta ja kitkeryyttä, vihreää teetä ja tuhkaa. Mineraalisuus ja jodi ovat tässä julkaisussa varsin hallitsevia. Sitruunaisuus ja omena jäävät taka-alalle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeydessäänkin varsin hapokas. Tummaa yrttiä, salmiakkia, pientä pippuria. Jälkimaku on turvesavuinen ja varsin tamminen. Vanilja puskee pintaan, samoin pippuri. Suolaisuutta ja mineraalisuutta silti riittää, samoin vihreää teetä ja ruohoisuutta. Sitruunaisuutta ja omenaa saa melkein hakemalla hakea. Melko pitkä finaali makeutuu lopuksi. Vesilisä pitää kitkeryyden pinnassa ja korostaa Laphroaigille tyypillistä villaista karheutta.

Arvio: Aivan laadukas viski, mutta profiili on melko kitkerä ja mineraalisuus saa vallan. Sitruksinen syvyys on toki iän tuoma etu. 88/100

Bowmore 16 yo 2000/2017, Cooper’s Choice 46%

Lasiin löytyi ex-bourbonissa kypsynyttä Bowmorea Cooper’s Choicelta.

Bowmore 16 yo 2000/2017, Cooper’s Choice

(46%, Cooper’s Choice, 12/2000–2017, Cask No. 223, Bourbon Cask, 320 bts., 70 cl)

Tuoksu: Merellinen ja suolainen, parafiininen ja pehmeän turvesavuinen. Raikasta sitruksisuutta ja viherherukkaisuutta, mineraalisuutta. Modernin Bowmoren peruselementit ovat puhtaina läsnä. Mantelia, aktiivista tammea, vaniljajäätelöä, kermavaahtoa. Vesilisä korostaa makeutta ja akaasiahunajaa.

Maku: Sitruksinen ja suolainen, pehmeä ja miedon turvesavuinen. Mineraalisuus ja merellisyys ovat hyvässä balanssissa sitruunan ja kermaisuuden kanssa. Tammi tuntuu aktiivisena ja vaniljaisena. Öljyä ja parafiinia riittää. Suutuntuma on melko öljyinen ja runko napakka. Paahteisuutta ja tuhkaisuutta nousee esiin, pippuria ja bensaisuutta. Jälkimaku on suolainen ja turvesavuinen, kaikkineen varsin öljyinen ja merellinen edelleen. Sitruunaa, viherherukkaa, mineraalisuutta. Tammi pysyy aktiivisena pinnassa pippurisena ja varsin napakkana. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo paahteisuutta ja pähkinäisyyttä pintaan.

Arvio: Oivallinen moderni Bowmore. Hyvin suolainen ja kirkas profiili. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Ballechin 11 yo 2007/2019, Signatory 55,7%

Edradourin tislaamolta maistelussa tällä kertaa viinitynnyrissä kypsynyt turpeinen Ballechin.

Ballechin 11 yo 2007/2019, Signatory

(55,7%, Signatory Vintage for Kirsch Whisky, 8.2.2007–24.1.2019, Cask No. 24, Bordeaux Cask, 294 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella lihaisa ja härskiintyneen rasvainen, jakaa taatusti mielipiteitä. Tältä tuoksuu Irlannin maaseudulla, kun turvetta poltetaan takassa ja kaikkialla on märkää ja mutaista. Vegetaalinen, turvesavuinen ja imelän punaviininen. Hiiltä, luumua, kypsää omenaa. Nam. Vesilisä avaa salmiakkia ja suolaa, tiettyä heinäisyyttä ja yrttisiä vivahteita.

Maku: Rajun tuoksun jälkeen yllättävän rauhallinen ja tasapainoinen. Punaviinisyys korostuu, tammi ja nahkaisuus ovat hyvin esillä. Paahteisuutta ja hiiltä, vegetaalisuutta ja turvesavua. Persikka nousee esiin kypsän omenan ja marjaisuuden rinnalle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pippurisen napakka. Bbq-kastiketta, meetvurstia, happoja. Jälkimaku liikkuu edelleen hiilisellä ja paahteisella tontilla. Turvesavu jää hiukan suppuun, kun tammi kiristää suupielissä ja vegetaalisuus kitkeröityy. Pippuria ja viinistä imelyyttä, tanniineja ja salmiakkia. Finaali on enintään keskipitkä ja jää osin ohueksi. Vesilisä tuo viinirypäleitä ja kiiviä esiin.

Arvio: Omaleimainen viski. Tuoksua on helppo rakastaa, mutta jälkimaku vähän pettää. 85/100

Glenfarclas 11 yo 2004/2015 The Family Casks #2623, 60,4%

Maistelussa vaihteeksi nuorta Glenfarclasia The Family Casks -sarjasta. Hollantiin pullotettu spesiaali on peräisin ykköstäytön olorosotynnyristä.

Glenfarclas 11 yo 2004/2015 The Family Casks #2623

(60,4%, OB for The Netherlands, Special Release, 2004–8.9.2015, Cask No. 2623, 1st Fill Oloroso Butt, 683 bts., 70 cl)

Tuoksu: Intensiivinen, nahkainen ja todella kuiva sherrytuoksu. Kuivattuja sieniä, rusinoita, multaa ja pitkään muhinutta lehtikasaa. Kuivattuja hedelmiä, aprikoosia ja mysliä, hiukan vadelmaa. Vahattua tammilautaa, saksanpähkinää, hapokkuutta ja marjaisuutta. Vesilisä avaa yrttisyyttä, eucalyptusta ja minttua.

Maku: Kuivan sherryinen ja varsin tyylikäs. Umami on tuoksun tapaan vahvasti läsnä, kuivatut sienet ja vegetaalisuus. Pähkinäisyyttä, mausteisuutta ja napakkaa tammea. Suutuntuma on varsin kuiva mutta silti nätisti tasapainossa. Nahkaisuus ja kuivatut hedelmät kulkevat vahvasti mukana, samoin rusinat ja aprikoosi. Tummaa suklaata ja hyvin tummaa soijakastiketta, hiukan musteisuutta ja mustaherukkaa. Jälkimaku on mausteinen, kuivan sherryinen ja varsin hapokas. Kuivattuja hedelmiä ja sieniä, multaisuutta, hiukan rikkistä vivahdetta ja saksanpähkinää. Mustetta ja soijaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa vegetaalisuutta ja tuo hunajaista makeutta pintaan.

Arvio: Persoonallinen ja mielenkiintoinen Glenfarclas. Kaikin puolin positiivinen yllätys, ei huku massaan ja tutkittavaa riittää. 87/100

Longmorn 23 yo Double Cask Matured 48%

Lasissa tällä kertaa varsin iäkästä Longmornia tuoreena OB-pullotteena. Uutuus on kylvetetty parissa erilaisessa ex-bourbonintynskätyypissä.

Longmorn 23 yo Double Cask Matured

(48%, OB, 2019, Special Edition, American Oak Barrels & Hogsheads, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen ja raikkaan tamminen. Päärynää, omenapiirakkaa, kypsää banaania, aprikoosia ja makeaa sitruksisuutta. Vahva jenkkitammen fiilis, marsipaania ja vaniljakastiketta riittää. Hunajaa ja pientä imelyyttä, mausteisuutta ja heinäisyyttä. Vesilisä avaa limettiä ja kermavaahtoa, Key Lime Pien sävyjä.

Maku: Hedelmäinen, tamminen ja varsin öljyinen. Longmornin tisle pääsee hyvin esiin, vaikka jenkkitammen komento on kova. Marsipaani ja vaniljakastike tunkevat läpi joka kolosta. Vastasahattua lautaa ja tuoretta ruohoisuutta, heinää ja mausteita. Sitruunalikööriä, tölkkipersikkaa ja päärynämehua. Suutuntuma on melko öljyinen ja tekstuuri jämäkkä. Maltaisuus korostuu. Jälkimaku on edelleen todella tamminen ja raikkaan hedelmäinen, vaikka öljyinen yleisilme jatkaa kulkuaan. Vaniljaa, hunajaa, sitruksisuutta, päärynää, heinää, mausteisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo minttua ja havuisuutta esiin, samoin pientä metisyyttä.

Arvio: Tässä genressä on vaikea loistaa, mutta tämä on silti keskitasoa parempi lajissaan. Longmornin öljyinen tisle toimii kauniisti yhteen näin pitkän bourbonkypsytyksen kanssa. 87/100

Highland Park 13 yo 2004/2018 Cask #6577 for Belgium 64,1%

Maistelussa Highland Parkilta vaihteeksi Belgiaan pullotettu single cask. Tynnyrinä on refill-sherryä, ja voltit ovat aivan tapissa.

Highland Park 13 yo 2004/2018 Cask #6577 for Belgium

(64,1%, OB for Belgium, 2004–2018, Cask No. 6577, Refill Butt, 594 bts., 70 cl)

Tuoksu: Toffeemainen ja varsin hedelmäinen. Trooppista hedelmää, omenaa ja pientä kitkeryyttä. Sherryistä purevuutta ja puhdasta voimaa. Hiukan turvesavua ja kanervaisen kiteistä hunajaisuutta, tuttuja sävyjä. Viikunaa, rusinaa, hiukan suklaatakin. Nahkaisuutta, karvasta tammea, mineraalisia piirteitä, lääkemäisyyttä ja yrttejä, pientä rikkisyyttä. Vesilisä availee ruohoisuutta ja minttua, keventää ilmettä kovasti.

Maku: Järkälemäisen aloituspotkun jälkeen sulaa mielenkiintoiseksi ja pehmeäksi elämykseksi. Hallitseva salmiakkilakritsi, terva ja nuotiosavu ovat läsnä. Tummaa yrttisyyttä, yskänlääkettä, mustaherukkaa ja mustikkaa, ruskeaa sokeria ja toffeefudgea. Mahtava tekstuuri, täyteläinen suutuntuma. Hedelmäisyys pysyy myös mukana, omenaisena ja hiukan sitruksisena. Saksanpähkinää, mustapippuria ja yllättävänkin maukasta rikkisyyttä. Jälkimaku on öljyinen ja painokas, toffeemainen ja lakritsinen, mustikkainen ja vahva. Yskänlääkettä, suolaa, hiukan ruohoisuutta ja kanervahunajaa. Edelleen pieni nuotiosavu pysyttelee kyydissä mukana, samoin mineraalisuus ja rikkisyys. Pitkä finaali. Vesilisä tuo ruohoista kitkeryyttä ja availee hedelmäisyydestä sitruksisia piirteitä.

Arvio: Komea esitys, todella vaikuttava kaikessa tummassa lakritsissaan ja yskänlääkemäisyydessään. Ei mikään kepeä seurusteluviski vaan kunnon karhupainia saunan takana yön pimeydessä. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Glendronach 26 yo 1992/2019 Cask #847, 59,8%

Lasissa uuden ajan Glendronachia vuoden 2019 satseista. Nyt erä on jo järjestysnumeroltaan seitsemästoista, ja viski on pistetty lopulta pulloon 26 vuoden jälkeen ex-olorosotynnyristä. Mielenkiintoista maistaa, ovatko ajat muuttuneet.

Glendronach 26 yo 1992/2019 Cask #847

(59,8%, OB, 9.10.1992–2019, Batch 17, Cask No. 847, Oloroso Sherry Butt, 858 bts., 70 cl)

Tuoksu: Luumuinen, kirsikkainen ja varsin siirappinen, hyvin makea. Ylikypsiä sekahedelmiä, runsaasti rusinaa. Kahvilikööriä, tummaa suklaisuutta, kanelia ja neilikkaa. Toskaomenaa, pähkinäisyyttä, jonkin verran tallisuutta ja nahkaa. Tammi näyttäytyy varsin kuivana. Nam. Vesilisä availee toffeeta ja hunajaa, pehmentää hedelmäisyyttä entisestään.

Maku: Erittäin intensiivinen. Nahkaisuus ja synkkä yrttisyys ottavat aluksi vallan, tammen kyljessä tulee voimakas ruuti. Luumua, tallisuutta, pippuria. Hedelmäisyys löytyy taustalta mutta jää hiukan piiloon. Suutuntuma ei ole erityisen öljyinen, vaan melko kuiva ja jopa karhea. Kirpeää mustaherukkahilloa, kirsikkaa, runsaasti espressoa. Jälkimaku liikkuu samoissa synkissä vesissä. Pähkinäisyyttä ja tammea riittää, kuivuminen on hyvin intensiivistä. Kaakaojauhetta ja espressoa, kanelia ja pippuria runsain mitoin. Tallisuus ja nahka ovat kyydissä mukana loppuun asti. Pitkä ja vahva finaali, ruuti maistuu. Vesilisä nostaa esiin hedelmää ja toffeeta, keventää ankaraa otetta selvästi.

Arvio: Erittäin laadukas pullote, mutta maku jää vahvasta ensivaikutelmasta huolimatta hieman tukkoon. Tuoksu on suutuntuman kanssa eri paria ja lupailee makeaa hedelmäisyyttä. Ei omiin suosikkeihin. 89/100

Knockando 25 yo Special Release 2011, 43%

Diageon vuoden 2011 Special Releases -julkaisujen joukossa saatiin tällainen Knockando, jota lähtökohtaisesti ylenkatsottiin dilutoinnin takia. Miksi tätä ei saatu tynnyrivahvana, moni kysyi.

Tumman sherryherkun jälkimaine on ollut kuitenkin nousussa. Kenties ihan syystä? Maistetaan.

Knockando 25 yo Special Release 2011

(43%, OB, 1985*–2011, First Fill European Oak Casks, 4758 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja luumuhilloinen, hedelmäinen ja syvä. Kermaisuutta ja toffeeta, rusinaa ja marjaisuutta. Upea vahamainen tammisuus yhdistyy nahkaiseen ja sherryiseen sävykkyyteen. Appelsiinimarmeladia, vadelmaa, mustaherukkahilloa. Hieno kahvisuus. Paahdetun puun keskellä pieni nuotiosavun ailahdus. Nam.

Maku: Hedelmäisen herkkä mutta sherryisen syvä ensivaikutelma. Silkkaa eleganssia. Hilloisuus on pinnassa mustaherukkaisena ja vadelmaisena. Kahvia, suklaata, luumua, rusinaa, pähkinäisyyttä ja vahattua tammea. Lakritsia ja hiukan savua, kuivaa tammea yhdistettynä sherryyn ja mausteisuuteen. Keskitäyteläinen suutuntuma on hienosti balanssissa. Kiteistä hunajaisuutta, metisyyttä, toffeefudgea, kermaisuutta. Jälkimaku on suklainen ja maitokahvinen, voimistuvan mausteinen ja sherryinen. Luumua, rusinaa, mustaherukkahilloa, vadelmaa, mandariinia. Nahkaisuutta ja pähkinäisyyttä, kuivaa tammea ja rauhallista marjaisuutta, kanelia ja kaakaojauhetta. Hiukan pippurista ja vegetaalista potkua irtoaa vähitellen. Pitkä ja nautinnollinen finaali.

Arvio: Erittäin tyylikäs viski, puhdasta laatua alusta loppuun. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whiskynotes 90/100.