The Balvenie 10 yo Founder’s Reserve 40% (1980’s)

Maistelussa vanha konjakkipulloversio Balvenien klassikkoviskistä. Pullotuskoko on hobittiluokkaa. Olen tästä myöhempänäkin versiona ihan pitänyt.

The Balvenie 10 yo Founder’s Reserve

(40%, OB, 1980’s, 20 cl)

Tuoksu: Runsaan maltainen. Rouheuden alta pilkistää tuttu hunajaisuus. Puuromaisuutta, mysliä, pähkinäisyyttä ja pientä karvautta. Appelsiinia, sitruksista hapokkuutta, mausteisuutta. Ei kovin erilainen verrattuna muistikuviini myöhemmästä editiosta. Tammea, heinäisyyttä, nahkaisuutta, pientä vaniljaa.

Maku: Maukas, metinen ja kiteisen hunajainen. Appelsiini ja hunajaisuus ovat hyvässä vuoropuhelussa tammen ja maltaisuuden kanssa. Tammi pysyy kuivana koko ajan, ja tietty pirskahteleva raikkaus on pinnassa. Vahaisuutta, vaniljaa, hiukan heinäisyyttä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvässä balanssissa, profiili tuntuu kaikin puolin tutulta. Mausteisuutta, omenaa, päärynää, tiettyä hedelmäkarkkisuutta. Jälkimaku on sitruksisen hapokas ja tammisen paahteinen, mutta edelleen hunajaisuus toimii hyvin. Heinäisyyttä, nahkaisuutta, pähkinäsekoitusta. Vihreää teetä, maltaisuutta, mysliä. Vanilja tulee kauniisti esiin. Hedelmäsiirappia, anista. Lopuksi tulee pintaan nättiä suolaisuutta. Keskipitkä finaali.

Arvio: Oikein maukas ja tyylikäs viski menneiltä vuosilta. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

Bowmore De Luxe 43%

Tällä kertaa vuorossa mielenkiintoista vanhaa Bowmoren perussarjaa, ilman ikämerkintää. Aiemmin maistamani vanha 12-vuotias oli kyllä erinomaisen hieno viski, joten odotukset ovat tätäkin kohtaan korkealla.

Bowmore De Luxe

(43%, OB, NAS, early 1980’s, 5 cl miniature)

Tuoksu: Trooppisen hedelmäinen, kukkainen ja raikas. Kevyt turpeisuus tuo tähän mukavasti särmää. Myös maltaisuus on selvästi esillä. Mangoa, papaijaa, banaania, herukkaa, vihreää omenaa. Kuparisuutta, kevyen tammista paahdetta ja tiettyä likaisuuttakin tästä löytyy, kosteaa lehtikasaa ja pientä ummehtuneisuutta.

Maku: Kevyen hedelmäinen, rouhean maltainen ja todella kirpeän marjainen profiili. Mustaherukkaa, raakaa banaania, viherherukkaa, omenaa, hapokkuutta. Mangomainen ja banaaninen makeus kuitenkin pysyy kyydissä mukana, samoin pehmeä turvesavu. Suutuntuma on hiukan kevyempi kuin aiemmassa vanhassa 12-vuotiaassa eikä sävykkyys ole aivan samalla tasolla muutenkaan. Farmisuutta, maanläheisiä piirteitä ja tiettyä likaisuutta löytyy. Jälkimaku on pippurinen, edelleen todella kirpeä ja marjainen, herukkainen ja sitruksisen hapokas. Likaisuutta, pehmeää turvesavua ja yhä tummemmaksi käyvää hedelmäisyyttä. Tammi ja rouhea maltaisuus tulevat melko terävästi läpi, mutta pieni maitosuklaisuus pehmentää lopuksi. Finaali jää kuitenkin kohtalaisen lyhyeksi.

Arvio: Todella mielenkiintoinen ja hetkellisesti hyvin maukas esitys. Kepeydessään jää silti pykälän verran vanhan 12-vuotiaan syvyydestä ja särmästä. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Kevyt, raikas ja nuorekas, oman aikansa ’perusmalt'”.

Dalwhinnie 1970/1993, Gordon & MacPhail 40%

Maistelussa tällä kertaa Gordon & MacPhailin vanhoista valikoimista tällainen laskennallisesti 23-vuotias Dalwhinnie.

Dalwhinnie 1970/1993, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail, Connoisseurs Choice, 1970–1993, Old Map Label, 70 cl)

Tuoksu: Metinen ja pölyinen, kuiva ja herkkä. Tällaisia viskejä ei enää tehdä. Vanhoja kirjoja, kedon kukkia, kuivaa heinää. Hunajaisuutta, hiukan aprikoosihilloa. Maltaisuutta, pientä muromaisuutta, kamomillateetä, kanervaisuutta. Marie-keksejä, kuivaa valkoviiniä, pientä hedelmäistä siirappisuutta.

Maku: Metinen, kukkainen ja herkkä, kuten tuoksu antaa odottaa. Tammi tuntuu kuivana ja pölyisenä. Antiikkisuutta, tomusokeria, kuivaa heinäisyyttä. Akaasiahunajaa, vaniljaa, hiukan hedelmäistä sokerisuutta. Pientä viinirypälemäistä ja greippistä happamuutta, metallisuutta myös. Suutuntuma on melko kuiva ja kevyt. Maltaisuutta ja muromaisuutta riittää tuomassa runkoa. Jälkimaku on hapahko, maltaisuudessaan hiukan puuromainen ja selvästi jo karheampi. Jogurttia, pippuria, metallisuutta. Ruohoisuutta, paahteista tammea, karvasta pähkinäisyyttä ja edelleen jonkin verran metisyyttä. Rypälemäisyyttä, raakaa päärynää. Tyylikäs hunajaisuus jää lopulta kielen päälle, vaikka finaali on kaikkineen melko lyhyt.

Arvio: Oikein klassinen nosing whisky. Todella nautinnollinen ja metisyydessään upea tuoksu, mutta maku jää hiukan valjuksi ja jälkimaku lopulta varsin lyhyeksi. Mutta tätä voisi nuuhkia loputtomiin. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Caol Ila 12 yo Feis Ile 2016, 56,2%

Maistelussa tällä kertaa Caol Ilan pullote Feis Ileen 2016. Aiemmin maistelemani vuoden 2014 Feis Ile -esitys ei mitenkään räjäyttänyt tajuntaa, joten odotukset ovat kohtuulliset. Tuskin tässä Feis Ile 2009:n tai Feis Ile 2010:n tasolle tullaan pääsemään mitenkään.

Caol Ila 12 yo Feis Ile 2016, 56,2%

(56,2%, OB, Feis Ile 2016, Refill American Oak Hogshead & European Oak Ex Bodega Sherry Butts, 1500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen, tuhkainen ja lääkemäinen. Graavattua lohta, merivettä, suolaa, merilevää, tammea. Sitruksinen ja samalla paahteinen yleisilme. Tämän rinnalla 2014-pullote on makea ja vaniljainen, nyt ollaan mineraalisemmalla ja suolaisen paistirasvaisella suunnalla. Vesilisä avaa kermatoffeeta ja suklaisuutta.

Maku: Todella vahva ja vakuuttava. Tuhkainen ja hiilisavuinen perusvire on voimakas. Lääkemäisyys, suolaisuus, sitruksisuus ja graavilohi ovat hallitsevina mukana. Paistirasva ja pekoni tulevat taustalta hyvin esiin, samoin paahteisuus ja pähkinäisyys. Tammi tuntuu tiukan pippurisena. Pientä tervaisuutta tulee esiin. Suutuntuma on melko öljyinen ja intensiivisen mineraalinen. Jälkimaku on suolainen ja pippurinen, tuhdin turvesavuinen ja todella vegetaalinen. Sitruksisuutta, hapokkuutta, mineraalisuutta ja jodia. Lääkemäisyys ja kuiva paahteisuus kantavat melko pitkän finaalin loppuun. Vesilisä tuo pintaan siirappia ja toffeeta.

Arvio: Pykälää monitahoisempi ja kiinnostavampi kuin 2014-pullote. Etenkin vesilisä tekee paljon. Tiettyä nuorehkon viskin raakuutta tässä kuitenkin on koko ajan päällä. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

The Kurayoshi 18 yo Pure Malt 50%

Lasissa on 8-vuotiaan Kurayoshin jälkeen heti vähän iäkkäämpääkin versiota. Hiukan hankala näihin on suhtautua, kun ei yhtään tiedä, missä ja kenen tekemää viskiä tässä on sisällä. Mutta toisaalta: ei tässä etikettiä olla juomassa.

The Kurayoshi 18 yo Pure Malt

(50%, OB, 2019, Pure Malt Whisky, White Oak Ex-Bourbon Barrels, Limited Design for Duty-Free Shops, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, paahteinen ja muhkean suklainen. Maitokahvia ja mausteisuutta, rusinaa. Kosteaa lehtikasaa ja pientä ummehtuneisuutta, maakellaria ja sieniä. Tammi tuntuu hiukan pistelevänä. Kuivattuja hedelmiä, mysliä, pientä märän pahvin vivahdetta. Vesilisä availee sitrusta ja vaniljaa.

Maku: Paahteinen, karhean maltainen ja varsin kuiva yleisilmeeltään. Kuivatut hedelmät, maakellarimaisuus ja pähkinäinen rouheus antavat tälle särmää. Pieni havuisuus ja kahvinen hapokkuus toimivat hyvin yhteen. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hiukan levoton. Tammi on vahvasti läsnä, pippurisena ja melko aktiivisena. Tummaa suklaata, Van Houten -kaakaojauhetta, hiukan yrttisyyttä. Jälkimaku on pähkinäinen, hapokas ja varsin hapan. Kuivatut hedelmät, ummehtuneisuus ja pahvi ottavat vallan melko nopeasti. Kireää tammisuutta, paahteisuutta ja maltaisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä nostaa mintun ja sitruksen pintaan.

Arvio: Kiinnostavia elementtejä, mutta kokonaisuus ontuu. Jää kuivaksi ja sävyttömäksi. Viskinä toki aivan eri tasolla 8-vuotiaan rinnalla. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Täyteläinen ja maukas viski”.

The Kurayoshi 8 yo Pure Malt 43%

Lasissa on tällä kertaa nuorta Kurayoshia. Viski voi olla melkein mitä vain, koska tislaamo aloitti viinanpolton vasta pari vuotta sitten. Joidenkin huhujen ja blogikirjoitustenkin mukaan tässä olisi japanilaista ehkä vain etiketti, mutta maistetaan silti avoimin mielin.

The Kurayoshi 8 yo Pure Malt

(43%, OB, 2019, Pure Malt Whisky, White Oak Ex-Bourbon Barrels, Limited Design for Duty-Free Shops, 70 cl)

Tuoksu: Kukkainen, kevyen maltainen ja varsin pirteä. Runsaasti aprikoosia ja kypsää banaania. Vaniljaa, melko aktiivista tammea, tuoretta ruohoa. Hiukan puuromaisuutta ja jyväisyyttä, muroja ja pientä lenseyttä. Sitruksisuutta kirpeyttä ja liimamaista vivahdetta. Heinäisyyttä, happamuutta.

Maku: Makean hedelmäisyyden ja liimamaisen kireyden hiukan outo liitto. Tammi on edelleen hyvin aktiivisena pinnassa, maltaisuus tuntuu karheana ja puuromaisen lenseänä. Ruohoisuutta ja sitruksista kirpeyttä, happamuutta ja jotain hiukan pakotettua. Suutuntuma on melko kevyt ja lievästi levoton. Yleistä raakuutta ja kireää herukkaisuutta. Jälkimaku on erittäin tamminen ja mausteisen kirpeä. Liimamaisuus tekee tilaa liuotinmaisuudelle. Ruohoisuus tulee entistä selvemmin esiin, jyväisyys ja maltaisuus saavat tämän tuntumaan todella nuorelta. Pieni paahteisuus nousee lopuksi pintaan. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Tästä on vaikea saada otetta. Todella nuorelta ja osin kypsymättömältä tuntuu. 76/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Maukas ja puhdaspiirteinen nuorukainen”.

Glendronach 21 yo 1993/2014 Cask #23, 52,1%

Käsissä jälleen näitä tulevaisuuden klassikoita. Glendronachin 15.1.1993 tislatuista suurherkuista tällä kertaa maistelussa Cask #23. Vierellä verrokkina on saman päivän erinomainen Cask #5, joten kovissa sarjoissa liikutaan.

Glendronach 21 yo 1993/2014 Cask #23

(52,1%, OB for Whiskybase.com, 15.1.1993–10/2014, Cask #23, Oloroso Sherry Butt, 681 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tuhdin sherryinen ja painava. Todella hilloinen ja kahvinen, varsin makea ja intensiivinen. Tummaa suklaata ja rommisuutta, pähkinäisyyttä ja tupakkaisuutta. Nahkaa, tallisuutta, rusinaa, uuniomenaa. Siirappisuutta, pippuria, hiukan enemmän kitkeryyttä kuin Cask #5:ssä. Vesilisä avaa toffeeta ja minttua, nostaa tämän hetki aivan uudelle tasolle.

Maku: Sherryinen ja voimakas. Jännä yhdistelmä intensiivistä makeutta ja pähkinäistä karvautta. Pippuri on voimakkaasti läsnä, samoin kahvi ja tumma suklaa. Selvästi levottomampi kuin Cask #5. Yrttisyys ja inkivääri tuovat lisää kierrrettä, sitruksisuutta ja rusinaa riittää. Suutuntuma on täyteläinen ja painava. Nahkaisuutta, taatelia, balsamicoa. Tallisuutta ja pientä lihaisuutta. Jälkimaku on todella pippurinen ja voimakas. Tumma suklaa ja soijainen suolaisuus tulevat kärjessä, kahvisuus ja pähkinäisyys puskevat karvautta. Rusinaa, luumua, viikunaa ja kitkerää sitruksisuutta. Mausteisuutta, tummaa yrttisyyttä, inkivääriä, tupakkaisuutta. Pitkä ja vaativa finaali. Vesilisä toimii loistavasti, tasaa kitkeryyden ja avaa huimasti sävyjä.

Arvio: Alkuun yllättävänkin vaativa ja pippurinen yksilö, mutta viimeistään vesilisä korjaa kaiken. Harvoin lisätty vesi tekee näin suuren muutoksen ylipäänsä, koska tämä nousee vesilisällä aivan uudelle tasolle. Silti Cask #5 on erittäin kova vertailukohta vieressä eikä aivan vastaavaa sävykkyyttä ja syvyyttä tästä löydy. Upea viski toki tämäkin on. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 90/100.

Linkwood 1959 & 1960, Gordon & MacPhail 40%

Maistelussa Gordon & MacPhailin brittihovin häiden kunniaksi vuonna 1986 pullottama spesiaali Linkwoodin tuotannosta. Mukana on viskiä vuosilta 1959 ja 1960. Ei kuulosta pahalta.

Linkwood 1959 & 1960, Gordon & MacPhail

(40%, 1959 & 1960, Bottled 1986, A special vatting to commemorate the marriage of H.R.H. Prince Andrew to Miss Sarah Ferguson on 23rd July 1986, 5 cl miniature)

Tuoksu: Kuivan tammen ja aromaattisen sherryn hieno yhdistelmä on välittömästi edessä. Vahattua puuta, antiikkihuonekaluja, kuivattuja hedelmiä ja kaakaojauhetta. Rusinaa, luumua, hiukan sitruksisuutta ja kukkaisuutta. Kevyttä turvesavua, kahvia, tupakkaisuutta. Todella hieno ja klassinen vanhan liiton sherrytuoksu.

Maku: Aromaattinen sherry ja kuiva tammi ovat heti voimakkaasti läsnä. Suutuntuma on melko kevyt mutta näillä volteilla erittäin intensiivinen. Yrttisyys on runsasta ja vaikuttavaa, sherryn sävyt ovat todella syviä. Mahtava yhdistelmä pureskeltavaa, toffeemaista makeutta ja toisaalta pähkinäistä ja juuri sopivan karvasta hedelmäisyyttä. Pieni turvesavu on edelleen taustalla mukana. Rusinaa, vaahterasiirappia, suklaisuutta. Jälkimaku on edelleen kuivan sherryinen ja paahteisen tamminen. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, kahvia, hiukan nahkaisuutta ja kuivattuja hedelmiä. Sitruksisuus nousee pienen savun takaa. Pitkä ja tyylikäs finaali.

Arvio: Aivan loistava Linkwood, elegantti ja vaikuttava alusta loppuun. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Hyvä ja tyypillinen ”vanhan liiton” Linkwood.”

Glen Garioch 26 yo 1988/2015, Dewar Rattray 49,1%

Maistelussa tällä kertaa kohtalaisen iäkäs Glen Garioch ex-bourbonista.

Glen Garioch 26 yo 1988/2015, Dewar Rattray

(49,1%, Dewar Rattray, 1988–2015, Cask No. 5187, Bourbon Hogshead, 264 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja havuinen. Mäntymetsää, pihkaisuutta, hiukan vahaa. Appelsiinia, omenaa, kevyttä hedelmäsalaattisuutta. Kuivakka tammi tulee melko selvästi läpi. Vaniljaa ja yrttisyyttä, minttua ja kamferia. Toffeemaista makeutta, kiteistä hunajaisuutta. Hento savu taustalla. Vesilisä korostaa siirappista makeutta.

Maku: Maltainen, sitruksinen, hunajainen ja edelleen melko havuinen. Kuiva tammi, pihkaisuus ja vahaisuus muodostavat kiinnostavan yhdistelmän. Sitruksisuus on greippisen karheaa ja maltaisuus on melkein jyväistä. Paahteisuutta, poltettua sokeria, kahvisuutta, hapokkuutta ja minttua riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvässä balanssissa. Hiukan laventelia tulee esiin, samoin pientä savua. Mausteisuudessa riittää sävyjä. Jälkimaku on sitruunainen, maltainen ja varsin hapan. Greippisyys, pihkaisuus, jyväisyys ja vahamaisuus pyörivät yrttisen ja paahteisen ytimen ympärillä. Tammi tuntuu nyt aktiivisemmalta. Minttua, kamferia, pientä savua. Melko pitkä finaali. Vesilisä saa tammisen karheuden oikein kunnolla esiin.

Arvio: Laadukas ja mielenkiintoinen viski, mutta käy lopulta varsin happamaksi. 86/100

Big Peat 26 yo 1992/2018 ’The Platinum Edition’ 51,5%

Eilisen Big Peatin 25-vuotiaan Gold Editionin jälkeen on vuorossa vielä tämä platinainen julkaisu. En ole Islay-vetoisten blendien saati ylipäänsä minkäänlaisten sekoiteviskien suuri tuntija, mutta laadukkaalta juomalta tämäkin vaikuttaa omassa kontekstissaan.

Big Peat 26 yo 1992/2018 ’The Platinum Edition’

(51,5%, Douglas Laing, 1992–2018, Blended Malt, Oak Casks, 3000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkean turvesavuinen. Nyt on suolaa ja merellisyyttä vaikka muille jakaa. Savumakkaraa ja makeaa sinappia, bbq-kastiketta. Merilevää, mineraalisuutta. Päärynää, aprikoosia, viikunaa. Gold Editionin herkkyys ja kamferi puuttuvat, tämä on enemmänkin Islay-jyrä. Vesilisä avaa makeaa omenaa ja vaniljaa.

Maku: Nyt pääsee turvesavu heti oikeuksiinsa. Sitruksisuutta ja tuhkaa, tervaa ja pippuria. Bbq-kastiketta, savuista kuivalihaa, lääkemäisyyttä. Suolaisuutta, merellisyyttä, hapokkuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvässä balanssissa. Maanläheisiä ja vahamaisia sävyjä, viikunaa, rusinaa, tammista paahteisuutta. Pientä pihkaisuutta ja hunajaisuutta, aprikoosia ja päärynää. Selvästi runsaampi kattaus kuin Gold Editionissa. Jälkimaku on muhkean mausteinen, tiukan turvesavuinen ja napakan pippurinen. Lääkemäisyyttä, tervaa ja hapokkuutta riittää. Suolaisuutta, merilevää, kalkkisuutta ja mineraalisuutta. Sitruksisuutta ja maltaisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä saa lääkemäisyyteen selvästi lisää sävyjä.

Arvio: Hyvin lähellä Gold Editionia laadultaan. Tuoksussa jää, maussa voittaa. Vierekkäin maisteltuna tämä selviää lopulta kehästä voittajana niukimmalla mahdollisella erolla. 87/100