Vuodesta 2012 alkaen tiedot Taliskerin 25-vuotiaasta alkavat käydä vähäisiksi, muun muassa tynnyreiden osalta. Pullotteiden arvostus on heikentynyt samassa suhteessa, vaikka aiemman kokemukseni perusteella näiden laatu ei kuitenkaan täysin romahtanut.

Ymmärrettävää tietysti on, että viskien laimennus ja hintojen nostaminen samaan aikaan aiheutti pahaa verta. Kyseessä oli kiperä tilanne, kun kysyntä kasvoi kohisten ja vanhojen tynnyreiden määrä hupeni uhkaavasti. Ratkaisu oli koskea kumpaankin merkittävään muuttujaan.

Diageo yritti pehmentää jännitteitä vuonna 2013 julkaisemalla Special Releases -julkaisuna tynnyrivahvan 27-vuotiaan vuodelta 1985, mutta sekään ei oikein auttanut. Myös sen hintalappu oli poskettoman suuri. Tislaamo menetti monia kiihkeitä fanejaan.

Olen aina pitänyt Taliskerin 25-vuotiaista pullotteista, niillä on aina paikka sydämessäni. Siinä on jotain selittämätöntä, koska tiedän monia, jotka pitävät niitä täysin yliarvostettuina. Itselleni ne ovat kuitenkin aina eräänlainen kotiinpaluu. Voin huokaista syvään ja liikkua tutussa maisemassa.

Vuoden 2011 julkaisu oli mielestäni vielä erinomainen. Myös vuoden 2013 pullote oli pätevä, vaikka siitä puuttuikin osa aiempien pullojen hehkusta.

Pullomäärätkin ovat pienentyneet alkuajoista. Vielä vuoden 2004 editiota pullotettiin 21 000 kappaletta ja vuoden 2005 editiota 15 600 kappaletta, joten niihin verrattuna tällaiset noin 6 000 pullon julkaisuerät eivät ole erityisen suuria.

Mutta hinta on ollut sen verran kova, ettei näitä ole käsistä viety. Etenkin, kun esimerkiksi käytetyt tynnyrit ovat tätä nykyä hämärän peitossa.

Talisker 25 yo 2012 Edition

(45,8%, OB, 1987*–2012, 6318 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja hunajaisen makea, miedon turvesavuinen ja mentholinen. Mineraalinen ja sitruksinen merellisyys on hyvin esillä. Omenaa, vaniljaa, pehmeää eucalyptusta, hiukan anista. Pieni salmiakin vivahde taustalla. Tammi tuntuu varsin reippaana. Vesilisä availee minttua ja heinäisyyttä.

Maku: Makea ja kevyen öljyinen. Todella rauhallinen, mineraalinen ja miedon turvesavuinen. Hiukan liiankin pehmeä? Tiettyä potkua kyllä nyt puuttuu, pippuri on kateissa. Merellistä, suolaista ja sitruksista puolta kyllä riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen, runko hieman ponneton. Tammi on aktiivisena pinnassa, omenaa ja toffeen makeutta riittää. Jälkimaku nostattaa jälleen mentholin ja mineraalisuuden pintaan, vihdoin myös pippuri tulee esiin. Hunajainen ja makean omenainen perusmaku säilyy kuitenkin loppuun asti. Tammea, paahteisuutta, sitruunaa, pientä karvautta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo karvautta.

Arvio: Nyt kohtasin tähän mennessä heikoimman Taliskerin 25-vuotiaan. Toki kyseessä on oikein hyvä ja helposti juotava viski, jonka perusmausta pidän edelleen erittäin paljon, mutta kaikki loisto puuttuu. Missä pippuri ja potku, missä särmä ja syvyys? Tuli sellainen tunne, että tämän jälkeen tislaamon piti tehdä vuoden 2013 julkaisusta revanssi, jotta saatiin taas homma oikeille raiteille. Tämä on jo hyvin lähellä Taliskerin sinänsä ihan hyvää 18-vuotiasta, mutta erittäin kaukana parhaista 25-vuotiasta. 89/100

Taliskerin 18-vuotias on edelleen viskimaailman klassikoita, mutta jostain syystä se on itselläni jäänyt aina hiukan väliinputoajan asemaan. Taliskerin kymppivuotias on ollut paremmin saatavilla ja toisessa päässä 25-vuotiaan ylivoima taas suhteettoman suuri.

Huomasin kuitenkin, että aiemmalla etiketillä varustetun 18-vuotiaan maistosta on ehtinyt vierähtää runsaasti vuosia. Tuli uudelleenkohtaamisen aika, tällä kertaa varsin tuoreen erän kanssa.

Talisker 18 yo (2017)

(45,8%, OB, +/- 2017, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, hunajainen, pehmeän turvesavuinen. Mentholia, mineraalisuutta, sitruunaisuutta. Hiukan pähkinää ja tuhkaa, vaniljaa ja oliiviöljyä. Omenaviineriä, kirpeällä vivahteella. Pieni tervaisuus on tyylikkäästi mukana. Vesilisä availee kamferia ja laventelisuutta.

Maku: Mentholinen ja sitruksinen, kihelmöivän pippurinen ja runsaan hedelmäinen. Yllättävän laaja ja vaikuttava makupaletti, koko spektri kamferista tervan ja turvesavun kautta hunajaan ja maltaisuuteen. Tietty karvaus ja hapan sitruksisuus erottaa tämän kuitenkin 25-vuotiaista. Suutuntuma on öljyinen ja pehmeän täyteläinen. Suolaa, inkivääriä, aavistus tuhkaa ja lihaisuutta. Jälkimaku on muhkean pippurinen. Turvesavuisuus voimistuu, samoin inkivääri, terva ja hiilisyys. Hunaja kääntyy toffeemaiseen suuntaan. Omenaa, sitruunaa, persikkaa, karvautta, mentholia. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo piparminttua ja  pientä suuveden vivahdetta.

Arvio: Luokkansa laatuviski, tällä kertaa paljon mentholisempana ja turvesavuisempana kuin muistinkaan. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Smoke On The Water, ”Maukas ja tasapainoinen Talisker”.

Vuoden 2006 julkaisu lienee Taliskerin myöhempien aikojen kehutuin ja halutuin 25-vuotias. Tämän blogin aikaan se on aina mennyt sivu suun, mutta ei mene enää. Nyt se on maistettava, kun mahdollisuus vihdoin tuli.

Näistä 25-vuotiaista erityisesti vuoden 2005 ja vuoden 2008 julkaisut ovat olleet mieleeni. Myös vuonna 1975 tislattu ja vuonna 2001 pullotettu versio on jäänyt vahvasti tajuntaani, vaikka se onkin vähän varhaisempi näihin verrattuna.

Talisker 25 yo 2006 Edition

(56,9%, OB, 1981*–2006, Refill Casks, 4860 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mentholinen ja mineraalinen, sitruksinen ja merellinen. Tummanpuhuvaa myskisyyttä, hienostunutta turvesavua, salmiakkia, vahamaisuutta, tiettyä tallisuutta. Vihreää omenaa, laventelia, hunajamelonia, pähkinäisyyttä, mustapippuria, mokkaisuutta. Suolaista voita, märkää kalliota, hiukan merilevää, ruohoisuutta. Uskomattoman upea. Vesilisä avaa hedelmäistä raikkautta ja eucalyptusta.

Maku: Hunajaisuus ja pippurisuus ottavat mittaa toisistaan valtavalla voimalla. Runsaasti suolaa, vahamaisuutta ja mineraalisuutta. Turvesavua, salmiakkia, lakritsia, jodia, sitruunaa, vihreää omenaa, eucalyptusta. Tervaisuutta, myskisyyttä, kahvia, saksanpähkinää. Suutuntuma on täyteläinen ja kihelmöivän komea. Jälkimaku on suolainen ja kauniin pippurinen. Turvesavu kääntyy hienosti kuivaan ja tuhkaiseen suuntaan. Salmiakkia, tervaisuutta, omenaa, sitruunaa, hunajaa, voita, hiukan toffeefudgea. Mentholisuus ja laventeli tekevät paluun. Kahvisuutta ja yrttilikööriä, joista kehkeytyy mahtava syvyys. Erittäin pitkä ja komea finaali. Vesilisä saa tammen vielä paremmin auki ja tuo hiukan vaniljaisuutta vielä mukaan. Huh huh.

Arvio: Ottaisin tämän viskin mukaan autiolle saarelle. Kaikista rakastamistani Taliskerin 25-vuotiaista tämä on lopulta se paras. Annan arvioni nyt sen mukaan. 94/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 91/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 7). Whisky Magazine 90/100 (Dave Broom), 87/100 (Arthur Motley).

Taliskerin 25-vuotiaista etenkin tämä vuonna 2005 pullotettu on ollut kovasti mieleeni menneinä vuosina. Edellisestä maistokerrasta on kulunut aikaa, enkä ole aiemmin saanut edes muistiinpanoja ylös. Kun tuli mahdollisuus korjata tilanne, tein sen heti.

Talisker 25 yo 2005 Edition

(57,2%, OB, 2005, Refill Casks, 15600 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hunajainen ja turvesavuinen, pippurinen ja merellinen. Mineraalinen, mentholinen, vahamainen ja raikas. Omenainen, miedon sitruksinen, hedelmäsiirappinen. Märkää kalliota, merivettä, yrttisyyttä. Suolaista voita, aavistus kumia, tiettyä tallisuutta. Vesilisä tuo melonisia ja muita herkän hedelmäisiä sävyjä paremmin pintaan.

Maku: Hunajainen, öljyinen ja suolainen. Salmiakkia, turvesavua, mineraalisuutta, yrttejä. Mentholia, pippuria, suolaista voita. Suutuntuma on öljyinen ja varsin herkkä, vaikka voimaa on valtavasti. Jälkimaku on pippurinen, suolainen, mentholinen, savuinen ja salmiakkinen. Kuivaa tammisuutta, mausteisuutta. Mineraalisuus ja omenaisuus ovat uskomattoman hienoja. Erittäin pitkä, öljyisen viipyilevä finaali. Vesilisä availee sitruksisia ja omenaisia sävyjä vielä paremmin.

Arvio: Parhaita Taliskereita. Hats off. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 16).

Kaikista Taliskerin core rangen tuotteista olen aina pitänyt eniten 25-vuotiaasta. Ne julkaisut eivät ole koskaan jättäneet kylmäksi, vaan elämys on aina ollut tavalla tai toisella voimakas. Taso on ollut lähes poikkeuksetta todella korkea. Refill-tynnyrit, Taliskerin tisle ja neljännesvuosisata kypsytystä ovat olleet maaginen yhdistelmä.

Tällä vuosikymmenellä Taliskerin 25-vuotiaan arvostus on pudonnut selvästi. Kukaan ei taida enää erityisesti edes odottaa näitä vuosittaisia julkaisuja. Osasyy on varmasti voimakkuuden vakioimisessa 45,8 %:iin, mutta ainakaan loistavassa vuoden 2011 julkaisussa siitä ei ollut minkäänlaista haittaa.

Ehkä näistä on tullut ihmisten mielestä tusinatavaraa suhteessa erittäin koviksi nousseisiin hintoihin. Toisaalta tässä vuoden 2013 julkaisussakin pullomäärä on alle kuusituhatta, joten ei näitä nyt ihan joka marketissa myydä.

Maistamisen yhteydessä täytyy oikein pohdiskella, miten näiden haluttavuus onkin laskenut niin dramaattisesti. Tämäkään ei ole enää mikään uusi pullote, vaan viisi vuotta vanha. Itsekään en ole edes tällä fanituksen tasolla saanut käsiini uudempia julkaisuja. Jostain se kertoo.

Talisker 25 yo 2013 Edition

(45,8%, OB, 2013, 5772 bts., 70 cl)

Tuoksu: Pehmeän turvesavuinen, merellinen, kevyen sitruksinen, omenainen ja kuivakan tamminen. Erittäin selvä Talisker. Mineraalisuutta, eucalyptusta, minttua, hapokkuutta. Toffeefudgea, rusinaista makeutta, hiukan märkää kalliota ja suolaisuutta. Turvetta, villaisuutta, salmiakkia. Vesilisä avaa mentholia, raikkaus nousee vielä isommin esiin.

Maku: Todella pehmeä suutuntuma, Taliskerin mittapuulla jopa rauhallinen. Pippuri on kuitenkin heti hienosti mukana. Merellisyys ja sitruksisuus, omenaisuus ja toffee kannattelevat kokonaisuutta. Turvesavu on hyvin mietoa, kokonaisuus on kuiva ja tyylikäs. Runko tuntuu hetkellisesti jopa kevyeltä. Suolaisuutta, kanervaisuutta, seetriä, jodia, paahteisuutta, salmiakkia. Jälkimaku kääntyy heti paahteisempaan ja salmiakkisempaan suuntaan. Mustapippuria, suolaa, yskänlääkemäistä yrttisyyttä, aavistus mokkaisuutta. Sitrusta, omenaa, mineraalisuutta, vähitellen nousevaa hunajaa. Pitkä finaali. Vesilisä tuo omenamehumaisuutta ja makeutta esiin selvemmin.

Arvio: Silkkaa laatua, tyyli on edelleen kohdallaan. Jossain määrin helpompi viski tämä on kuin kultaisina vuosina, mutta aavistuksen kesyn otteen vastapainona eleganssia riittää. 90/100