Kaikista Taliskerin core rangen tuotteista olen aina pitänyt eniten 25-vuotiaasta. Ne julkaisut eivät ole koskaan jättäneet kylmäksi, vaan elämys on aina ollut tavalla tai toisella voimakas. Taso on ollut lähes poikkeuksetta todella korkea. Refill-tynnyrit, Taliskerin tisle ja neljännesvuosisata kypsytystä ovat olleet maaginen yhdistelmä.

Tällä vuosikymmenellä Taliskerin 25-vuotiaan arvostus on pudonnut selvästi. Kukaan ei taida enää erityisesti edes odottaa näitä vuosittaisia julkaisuja. Osasyy on varmasti voimakkuuden vakioimisessa 45,8 %:iin, mutta ainakaan loistavassa vuoden 2011 julkaisussa siitä ei ollut minkäänlaista haittaa.

Ehkä näistä on tullut ihmisten mielestä tusinatavaraa suhteessa erittäin koviksi nousseisiin hintoihin. Toisaalta tässä vuoden 2013 julkaisussakin pullomäärä on alle kuusituhatta, joten ei näitä nyt ihan joka marketissa myydä.

Maistamisen yhteydessä täytyy oikein pohdiskella, miten näiden haluttavuus onkin laskenut niin dramaattisesti. Tämäkään ei ole enää mikään uusi pullote, vaan viisi vuotta vanha. Itsekään en ole edes tällä fanituksen tasolla saanut käsiini uudempia julkaisuja. Jostain se kertoo.

Talisker 25 yo 2013 Edition

(45,8%, OB, 2013, 5772 bts., 70 cl)

Tuoksu: Pehmeän turvesavuinen, merellinen, kevyen sitruksinen, omenainen ja kuivakan tamminen. Erittäin selvä Talisker. Mineraalisuutta, eucalyptusta, minttua, hapokkuutta. Toffeefudgea, rusinaista makeutta, hiukan märkää kalliota ja suolaisuutta. Turvetta, villaisuutta, salmiakkia. Vesilisä avaa mentholia, raikkaus nousee vielä isommin esiin.

Maku: Todella pehmeä suutuntuma, Taliskerin mittapuulla jopa rauhallinen. Pippuri on kuitenkin heti hienosti mukana. Merellisyys ja sitruksisuus, omenaisuus ja toffee kannattelevat kokonaisuutta. Turvesavu on hyvin mietoa, kokonaisuus on kuiva ja tyylikäs. Runko tuntuu hetkellisesti jopa kevyeltä. Suolaisuutta, kanervaisuutta, seetriä, jodia, paahteisuutta, salmiakkia. Jälkimaku kääntyy heti paahteisempaan ja salmiakkisempaan suuntaan. Mustapippuria, suolaa, yskänlääkemäistä yrttisyyttä, aavistus mokkaisuutta. Sitrusta, omenaa, mineraalisuutta, vähitellen nousevaa hunajaa. Pitkä finaali. Vesilisä tuo omenamehumaisuutta ja makeutta esiin selvemmin.

Arvio: Silkkaa laatua, tyyli on edelleen kohdallaan. Jossain määrin helpompi viski tämä on kuin kultaisina vuosina, mutta aavistuksen kesyn otteen vastapainona eleganssia riittää. 90/100