Inchgower

Inchgower 28 yo 1982/2011, Malts of Scotland 57,2%

Maistelussa tällä kertaa varsin iäkästä Inchgoweria ex-bourbonista. Tämä on tislaamona jossain määrin samanhenkinen kuin saman omistajan Linkwood: keskimäärin oikein hyvää tavaraa mutta äärimmäisen säväyttävät yksilöt loistavat poissaolollaan. Ehkä nyt?

Inchgower 28 yo 1982/2011, Malts of Scotland

(57,2%, Malts of Scotland, 30.6.1982–2/2011, Cask No. 6969, Bourbon Hogshead, 212 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen, ruohoinen ja varsin vaniljainen. Vaahtokarkkia ja kukkaniittyä. Todella voimakas alkoholin puraisu ja intensiiviset esterit. Päärynää, mansikkaa, tölkkiananasta, minttua, kookosta. Heinäinen, hiukan savuinen ja lakritsinen maanläheisyys. Voimaa on. Vesilisä tuo pintaan suolaa ja koivunlehteä.

Maku: Laventelia! Mahtava laventeli ja lakritsi heti kärkeen, kuin parhaan FWP-aikakauden tunnelmaa aivan toisaalta. Itse asiassa myös toinen aiemmin maistamani Inchgower tältä samalta vuodelta tarjoili laventelia, mutta se oli viskinä tätä paljon vaatimattomampi tapaus – ja kolmas saman vuoden Inchgower oli vielä heikompi. Tässä tammi on pirun intensiivista ja pippurisen purevaa, tasapainon kanssa on huojuntaa. Suolaisuutta, sinapinsiementä, kookosta, päärynää, mangoa. Suutuntuma on melko kuiva ja alkoholi edelleen voimalla mukana. Vaniljaa, yrttisyyttä, piparminttua, kamferia. Jälkimaku on edelleen erittäin laventelinen. Viinikumikarkkeja, vaniljaa, paahteisuutta, minttua. Tammi on roimasti pinnassa, karhean vaativana ja pippurisena. Lääkemäisyyttä ja kamferia runsain mitoin. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hunajaa pintaan.

Arvio: Hyvin erilainen Inchgower kuin yksikään tähän mennessä. Aivan kuin joku olisi Morrison Bowmorelta käynyt peukaloimassa tislettä tuolloin 1980-luvun alussa. Ja se on tässä oikeastaan parasta! Tasapainolla tämä ei juhli, mutta makua ja räiskyvyyttä riittää. 87/100

Inchgower 14 yo Flora & Fauna 43%

Inchgowerin Flora & Fauna -pullotteessa pääosa taisi olla ex-bourbontynnyreissä kypsynyttä viskiä. Tämänkin olen tainnut maistella pariinkin kertaan aiemmin, mutta koskaan en ole saanut nuotteja ylös. Nyt tuli aika korjata tilanne, ennen kuin nämä lopullisesti katoavat. Tätä ei ilmeisesti ole pullotettu enää vuosiin.

Inchgower 14 yo Flora & Fauna

(43%, OB, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen, maltainen, hiukan metallinen. Kuparia, ylikypsää luumua, rusinaa. Miellyttävä havuisuus ja pihkaisuus, hiukan hunajaa ja metisyyttä. Yrttejä, sitruksisuutta, omenaa, pähkinäistä öljyisyyttä, mysliä, suolaisuutta. Kevyt mutta varsin mielenkiintoinen kokonaisuus.

Maku: Ylikypsiä sekahedelmiä, mineraalisuutta, maltaisuutta ja sopivasti likaisuutta. Kuparinen puoli on edelleen mukana, samoin havut ja pihka. Sävykäs yrttisyys ja rouhea maltaisuus tuovat hyvin särmää. Suutuntuma on melko kevyt. Sitruksisuutta, omenaa, raparperin hapokkuutta. Tammi kuivattaa suutuntumaa reippaasti, ehkä liikaakin. Weetabixia, mysliä, suolaa. Jälkimaku on edelleen varsin mineraalinen ja maltainen. Aamiaismuroja, suolaa, metisyyttä, sitruksisuutta. Pähkinäinen, rouhean maltainen ja tamminen puoli dominoivat lopuksi. Keskipitkä finaali jää silti hiukan latteaksi.

Arvio: Tuoksultaan oivallinen mutta muuten varsin keskiverto Flora & Fauna -pullote. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 79/100 (per 3).

Inchgower 30 yo 1982/2012, Dewar Rattray 56,3%

Tänään lasissa iäkästä Inchgoweria A.D. Rattraylta. Tislaamon profiili on sen verran matala, ettei näihin yleensä kohdistu juurikaan odotuksia. Mutta voltit ovat korkealla ikään suhteutettuna, ja se on aina hyvä merkki.

Inchgower 30 yo 1982/2012, Dewar Rattray

(56,3%, Dewar Rattray, Individual Cask Bottling, 30.6.1982–29.10.2012, Cask No. 6964, Bourbon Hogshead, 208 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ummehtuneen maltainen ja sekavalla tavalla hedelmäinen. Pölyä, Weetabixiä, tunkkaisuutta. Raskas liuotinmaisuus hallitsee, tammisuus tuntuu terävän mausteisena ja hiukan ilkeänä. Eltaantunutta voita, toffeeta. Wasabia, ruohoisuutta. Kummallinen kokonaisuus. Vesilisä nostaa vaniljan pintaan.

Maku: Öljyinen ja terävä. Alkuun päärynää, makeaa kiiviä, hiukan sitruksisuutta. Inkivääriä, kanelia, currya, sinappia, timjamia. Pieni savuisuus tulee taustalta esiin. Suutuntuma on kaikkineen melko pureva ja kuiva. Edelleen jokin tietty liuotinmaisuus on mukana. Vähitellen nousevat myös lakritsi ja tumma yrttisyys. Tammi on runsasta ja maltaisuus liikkuu Weetabix-henkisellä tontilla. Jälkimaku alkaa vaniljaisena ja tiukkana, hetkellisesti nousee päärynämarmeladia ja makeutta, mutta tammi piiskaa ne nopeasti kuolioon. Melko pitkä finaali on täynnä mausteita, liuotinta ja pientä savua. Vesilisällä löytyvät vaahtokarkit ja tomusokerinen makeus nousee.

Arvio: Osin epämiellyttävä ja kauttaaltaan sekava tapaus. Tuoksu on jumissa, mutta mausta löytyy kuitenkin pientä valoa. 79/100

Inchgower 28 yo 1982/2010, Whisky-Doris 56,6%

Suuri Inchgower toimii hyvin matalalla profiililla. Nyt maistelussa on 28-vuotiasta Inchgoweria saksalaisen Whisky-Doris-pullottajan valikoimista.

Inchgower 28 yo 1982/2010, Whisky-Doris

(56,6%, Whisky-Doris, 30.6.1982–13.12.2010, Cask No. 6971, Bourbon Hogshead, 192 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaahtokarkkia ja kuivaa puuta. Erittäin kuivuneen ja pölyisen oloinen. Tomusokeria, vaniljaa, kuivaa heinää, aurinkoon jäänyttä leikattua ruohoa. Hiukan lakritsia, aavistus balsamicoa. Öljyisyyttä ja kireyttä. Kypsytys vaikuttaa menneen överiksi. Vesilisä ei tuo tähän mitään lisää, sävyt vain haalistuvat.

Maku: Maku vahvistaa tuoksun oletuksen, todella kuiva ja pölisevän tamminen suutuntuma. Lakritsin mukana tulee kuitenkin pieni laventelisuus, joka tuo harvinaisen pikantin ulottuvuuden tähän. Se ei silti pelasta sitä, että tammi dominoi ja sävyt ovat muilta osin jo pääosin menneet menojaan. Tomusokerinen, vaahtokarkkinen ja vaniljainen makupaletti ovat enää jäljellä. Jälkimaku on tumman lakritsinen ja soijamainen, suolainen ja öljyinen. Tuo vielä yhden tason tähän, laventelinen ja mustaherukkainen puoli ovat varsin miellyttäviä. Melko pitkä finaali kuivuu rajusti. Vesilisä pehmentää ja tuo karkkisuutta, mutta runko ohenee välittömästi.

Arvio: Liian kauan tynnyrissä viipynyt yksilö. Tällä on pienet, hyvät hetkensä, mutta ne eivät silti pelasta kokonaisuutta. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 80/100 (per 10).

Inchgower 1993/2008, Gordon & MacPhail 43%

Inchgower on padogikattoinen tislaamo vuodelta 1871. Virallisia pullotteita ei oikeastaan ole edes julkaistu, ainoastaan 14 yo Flora & Fauna ja Rare Malts -versio. Vain prosentti tuotannosta pullotetaan single maltina, loppu menee Johnnie Walkeriin ja White Horseen.

Tämä Gordon & MacPhailin pullote on peräisin ex-bourbontynnyristä (refill American hogsheads). Inchgoweria tulee niin harvoin vastaan, että tämä on huomattavan mielenkiintoista päästä maistamaan.

Inchgower 1993/2008, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1993–2008, 5 cl miniature)

Tuoksu: Sitruksisen maltainen, kirpeä ja yllättävän alkoholinen ainakin ensi alkuun. Puhdas bourbontuoksu. Omenaa. Häivähdys savua. Hiukan lattea vaikutelma, liimaa ja tammisuutta.

Maku: Todella tamminen. Kuivahtaa aluksi suussa hiukan, kunnes kermainen suutuntuma ottaa vallan. Maltaisuuden lisäksi kirpeyttä tuovat vihreä omena ja sitruunankuori. Samalla maku on suolainen, maltaisuus kääntyy suolakalaksi ja merileväksi. Jälkimaku on hiukan savuinen, tamminen, melassinen, täynnä bourbonia. Loppua kohden tamminen kuivuus hellittää – itse asiassa aika hyvä balanssi.

Arvio: Bourbonvetoinen perusviski, jossa tammisuus ja kermaisuus kamppailevat. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 81/100 (per 1).