Whisky-Doris

Tamdhu 25 yo 1984/2010, Whisky-Doris 50,1%

Neljännesvuosisata refillissä. Siinä saksalaisen Whisky-Doriksen pullottaman Tamdhun tarina.

Tamdhu 25 yo 1984/2010, Whisky-Doris

(50,1%, Whisky-Doris, 12.10.1984–2.7.2010, Cask No. 2834, Refill Hogshead, 270 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erikoinen ja levoton! Runsaasti kumia ja yrttisyyttä, painavaa hunajaisuutta ja lihaisia sävyjä. Kinkun ja marsipaanin ympärillä pyörii varsin runsas maltaisuus, jossa on muromaisuutta ja puuroa vaikka muille jakaa. Hedelmäisyydessä on jotain ylikypsää. Kirsikkaa, omenaa, mangoa, sitrusta. Toffeeta ja hiukan lakritsia. Vahamaisuutta ja pihkaisuutta riittää. Vesilisä tuo makeaa päärynää ja vaniljaisuutta esiin.

Maku: Täysin linjassa tuoksun kanssa, mutta jotenkin valju ja ponneton ensituntuma. Vahamaisuus ja kiteinen hunaja muistuttavat, että ikää on. Yrttiteetä, puuromaisuutta, hedelmää, pihkaa. Suutuntuma on melko kevyt ja kovasti levoton. Maltaisuus on pääroolissa, kumisuus jää onneksi taustalle. Mausteisuutta, päärynää, inkivääriä. Jälkimaku on yrttinen, vahamainen ja jotenkin metallinen, vaikka pihkaisuudessa on paljon hyvääkin. Suklaisuutta, inkivääriä, kitkerää sitruksisuutta, kuivaa tammea. Keskipitkä finaali kärsii pienestä ponnettomuudesta sekin. Vesilisä saa metallisuuden ja kitkerän tammisuuden kunnolla pintaan.

Arvio: Levoton ja erikoinen pullote. Paljon miellyttäviäkin elementtejä, mutta kokonaisuus on lähinnä outo. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whiskynotes 81/100.

Inchgower 28 yo 1982/2010, Whisky-Doris 56,6%

Suuri Inchgower toimii hyvin matalalla profiililla. Nyt maistelussa on 28-vuotiasta Inchgoweria saksalaisen Whisky-Doris-pullottajan valikoimista.

Inchgower 28 yo 1982/2010, Whisky-Doris

(56,6%, Whisky-Doris, 30.6.1982–13.12.2010, Cask No. 6971, Bourbon Hogshead, 192 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaahtokarkkia ja kuivaa puuta. Erittäin kuivuneen ja pölyisen oloinen. Tomusokeria, vaniljaa, kuivaa heinää, aurinkoon jäänyttä leikattua ruohoa. Hiukan lakritsia, aavistus balsamicoa. Öljyisyyttä ja kireyttä. Kypsytys vaikuttaa menneen överiksi. Vesilisä ei tuo tähän mitään lisää, sävyt vain haalistuvat.

Maku: Maku vahvistaa tuoksun oletuksen, todella kuiva ja pölisevän tamminen suutuntuma. Lakritsin mukana tulee kuitenkin pieni laventelisuus, joka tuo harvinaisen pikantin ulottuvuuden tähän. Se ei silti pelasta sitä, että tammi dominoi ja sävyt ovat muilta osin jo pääosin menneet menojaan. Tomusokerinen, vaahtokarkkinen ja vaniljainen makupaletti ovat enää jäljellä. Jälkimaku on tumman lakritsinen ja soijamainen, suolainen ja öljyinen. Tuo vielä yhden tason tähän, laventelinen ja mustaherukkainen puoli ovat varsin miellyttäviä. Melko pitkä finaali kuivuu rajusti. Vesilisä pehmentää ja tuo karkkisuutta, mutta runko ohenee välittömästi.

Arvio: Liian kauan tynnyrissä viipynyt yksilö. Tällä on pienet, hyvät hetkensä, mutta ne eivät silti pelasta kokonaisuutta. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 80/100 (per 10).

Bunnahabhain 33 yo 1980/2013, Whisky-Doris 45,6%

Burns Nightin kunniaksi lasissa on taas vähän ikääntyneempää tavaraa. Tietyn iän ylittäneet Bunnat ovat usein aivan omaa luokkaansa, koska tisle kestää tynnyröintiä huikean hyvin. Nyt käsissä on saksalaisen Whisky-Dorisin pullottama, ex-sherryssä kypsynyt ikäviski.

Bunnahabhain 33 yo 1980/2013, Whisky-Doris

(45,6%, Whisky-Doris, 5/1980–11/2013, Cask No. 92, Sherry Butt, 460 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsaasti mehiläisvahaa. Tammea on vahattu oikein huolella. Suklaisuutta, mantelimassaa, hiukan suolattua maapähkinää. Mineraalisuutta, hapokkuutta, mustaa teetä. Taustalla on hiiltynyttä puuta, aavistus savuakin. Akaasiahunajaa, kurkkupastillia. Hieno on. Vesilisä tuo minttua ja raikkautta pintaan enemmänkin.

Maku: Aluksi erittäin suklainen ja rasvainen. Mehiläisvaha on läsnä, samoin toffee, tietty maapähkinäisyys myös. Runsaasti hunajaa, makeaa omenaa, appelsiinia. Kostutettua kakkupohjaa, rommia, hiukan viinisyyttäkin. Suutuntuma on melko kevyt, bodyssa saisi kieltämättä olla enemmän ryhtiä. Tammi korostuu selvästi, tasapaino hiukan hakee. Jälkimaku alkaa suklaisena ja mantelisena, kakkupohja käy kitkeräksi ja tee sakenee. Tanniinit haukkaavat kiinni ja suolaisuus nousee. Loppu on mehiläisvahan, hunajan ja mausteiden näytöstä. Finaali on melko pitkä ja loppua kohti jälleen makeampi. Vesilisä saa minttuisen puolen esiin.

Arvio: Oikein maukas tapaus, pienistä tasapainopulmista huolimatta. Ei silti spekseillään ihan parasta, mitä Bunnahabhainin historiasta löytyy. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 3).