Pernod Ricard

Aberlour 100 Proof 57,1%

Tämä Aberlourin ysäriviski edustaa aikaa ennen A’bunadhia.

Aberlour 100 Proof

(57,1%, OB, +/- 1998, St. Drostan’s Well, Sherry Cask, 33.33 cl)

Tuoksu: Sherryinen, kuivan tamminen, kellarimainen, hiukan multainen. Kuivattuja hedelmiä, rusinoita, mysliä, maltaisuutta. Riisimuroja, hapokkuutta, omenaa, märkiä lehtiä, hiukan metsäisyyttä. Tummaa suklaata, aavistus kahvia. Pieni metallinen vivahde. Vesilisä availee hiukan toffeeta ja päärynää.

Maku: Maltaisuus ja terävä tammi tulevat voimakkaina esiin. Metallisuus ja kellarimaisuus ovat myös läsnä heti ensipuraisusta saakka. Mysliä ja muroja riittää. Heinäisyyttä ja suolaisuutta, metsäisyyttä ja kosteaa kellarimaisuutta riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko napakka. Muovailuvahaa ja pientä muovisuutta löytyy taustalta, sherrysävyt on vahvasti marjaisia. Jälkimaku on maltainen ja sherryinen, varsin pistävä ja marjamehumainen. Tammisuutta, kellaria, jalohomeisia piirteitä. Tummaa suklaata, kuivattua hedelmää, suolaisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa karkkista makeutta ja nestesaippuamaisia piirteitä.

Arvio: Vanhan liiton kuivakkaa sherryisyyttä. Hiukan liikaa sivuääniä omaan makuuni, vaikka paljon tässä on myös hienoa ja sävykästä luonteikkuutta. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 9).

Tamdhu 8 yo, Gordon & MacPhail 70 Proof 40%

Maistelussa tällä kertaa taskumattimallinen klassikkominiatyyri, 8-vuotias Tamdhu, jonka Gordon & MacPhail on lisenssillä hoidellut markkinoille muinoin.

Tamdhu 8 yo, Gordon & MacPhail 70 Proof

(40%, Gordon & MacPhail, Licenced Bottling, 1970’s, 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella calvadosmainen ensivaikutelma. Omenaisuutta, rusinaa, kuivattuja hedelmiä. Kuivan tammen ja sherrryn jalostunut liitto, muistuttaa jopa joitain menneiden vuosikymmenien sherryklassikoita. Tummaa suklaata, yrttisyyttä, pihkaa, pientä havuisuutta. Aavistus lakritsia ja hiiltä. Tyyliä loppuun asti.

Maku: Kuiva sherrytammi toimii välittömästi todella hienosti. Paahtuneisuus ja yrtit kohtaavat suklaan ja rusinat. Uuniomenaa, kuivattuja hedelmiä, toffeeta, kermaisuutta. Hiili ja lakritsi kääntyvät hiukan palaneeseenkin suuntaan. Nyt calvadoksen rinnalla on portviininen vaikutelma. Yllättävän painokas viski on saatu kasaan näin kevyillä volteilla. Suutuntuma on melko öljyinen ja jopa rasvainen. Jälkimaku liikkuu edelleen sherryn, calvadoksen ja portviinin runsaassa makumaailmassa. Lakritsi ja paahtuneisuus puskevat jännällä tavalla suolaa pintaan. Suklaa, rasvaisuus, tumma yrttisyys, musta tee ja havuisuus ovat vahvasti esillä. Omenaista ja toffeemaista makeutta, tammea ja hiiltä loppuun asti. Melko pitkä finaali.

Arvio: Mielenkiintoinen ja voimakasluonteinen Tamdhu. Herkullinen esitys. Vaikea käsittää, että voltit ja ikä ovat suorastaan alarajalla, niin paljon luonnetta ja makua tästä löytyy. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

Aberlour A’bunadh Batch #57, 60,7%

Klassikkosarjan myöhempiä aikoja: maistelussa Aberlourin A’bunadh-sarjan Batch #57.

Tämäkin erä on jo viiden vuoden takaa. Ajan kulumista on jossain määrin vaikea käsittää. Viimeksi maistoin Batch #47:n, joka oli laadukas esitys. Niin oli myös tätä nyt käsillä olevaa edeltänyt Batch #56.

Aberlour A’bunadh Batch #57

(60,7%, OB, 2016, Batch No. 57, Spanish Oloroso Sherry Butts, 70 cl)

Tuoksu: Pähkinää ja tummaa suklaata. Melkoisesti tammea. Sherry tuntuu yllättävänkin kuivana, vaikka rusinainen ja siirappiseen vivahtava muhkeus toki löytyy. Tallisuus ja nahkainen kireys on selvempää kuin muistini mukaan näissä aiemmin. Paahtunutta puuta, grillihedelmää, vaniljaa. Vesilisä avaa makeaa sitrusta.

Maku: Erittäin vaikuttava saman tien. Todella muhkea ja mausteinen, intensiivinen ja herkullinen. Sherry toimii hienosti, nyt tulee luumua ja viikunaa läpi oikein urakalla. Tallisuus ja nahka tasapainottavat tyylikkäästi siirappista ja suklaista makeutta. Hiukan balsamicoa ja tummaa hilloisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja hyvin integroitunut. Tammi tuntuu kuivana ja moniuloitteisena, kuivaa lakritsia ja vaniljaa, hiukan pippuria ja yrttisyyttä. Jälkimaku on alkuun yllättävänkin kermainen ja pehmeä. Kermatoffeeta, maitokahvia, vaniljaa, tammea. Saksanpähkinää, nahkaisuutta, rusinaa, tummaa yrttisyyttä, balsamicoa. Lakritsi ja hiilisyys jäävät lopuksi pyörimään kielen päälle. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa tammea.

Arvio: Todella onnistunut erä tästä laatusarjasta. Hienosti toimii tammen komennossa. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Caperdonich 22 yo 1992/2014, Liquid Treasures 47,7%

Vielä löytyy maailmalta Caperdonichin viskejä 1990-luvulta. Tämän vuosituhannen puolella aivan lopullisesti suljetun tislaamon tuotannosta erityisesti vuoden 1992 vuosikerta on ollut vahvasti esillä. Itsekin olen niitä muutaman maistanut aikojen saatossa.

Caperdonich 22 yo 1992/2014, Liquid Treasures

(47,7%, Liquid Treasures, 1992–2014, Hogshead, 152 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruunainen, ruohoinen ja minttuinen. Varsin pistävä ja jokseenkin koruton. Tammi on kuivaa mutta mukana on liuotinmaisuutta ja liimaa. Kuivakkaa maltaisuutta, aamiaismuroja, hapokkuutta, mineraalisuutta. Hiukan vaniljaa ja hunajaa sentään pehmentämässä. Vesilisä availee hedelmäkarkkeja.

Maku: Sitruunainen ja kermainen, paljon rotevampi kuin tuoksu antoi odottaa. Makupaletissa kuitenkin korostuu sama koruttomuus, vaikka nyt mukana on myös piparminttua, kovia hedelmäkarkkeja ja hunajaa. Suutuntuma on melko öljyinen ja runko jopa tuhti. Maltaisuus tulee läpi hiukan puuromaisena ja tammessa on aktiivisen pistävä sävy. Ruohoisuus ja heinäisyys on selvästi läsnä. Jälkimaku on nopeasti kitkeröityvä, tamminen ja osin karvas. Sitruunaa, ruohoa, karvasta heinäisyyttä. Maltaisuus on rouheaa ja karheus painaa päälle. Minttu jää keskipitkän finaalin lopuksi pintaan. Vesilisä tuo esiin mangoa ja raa’ahkoa banaania.

Arvio: Kaikista mahdollisista viskityyleistä tämä ei kuulu suosikkeihini. Ihan asiallinen lopputulos toki, mutta tietty koruttomuus tätä vaivaa silti. 82/100

The Glenlivet 1965/1997, Gordon & MacPhail 40%

Astun tuntemattomalle maaperälle. Lasissa on vanhan ajan Glenlivetiä, joka on ollut pitkään eräänlainen sokea piste, klassinen viski, joka on jäänyt aina maistamatta. George & J.G. Smith -sarjan viski on vuoden 1965 erää, joka on pantu pulloon 1997.

The Glenlivet 1965/1997, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail, George & J.G. Smith, 1965–1997, 70 cl)

Tuoksu: Aromikas, kuivan tamminen ja mineraalinen. Maltaisuutta, sitruksisuutta, aprikoosia, hiukan omenaa ja päärynää. Kuivattuja hedelmiä, rusinaa, pientä paahteisuutta, kuivaa lehtikasaa. Hedelmäteetä, yrttisyyttä, tomusokeria, eucalyptusta. Kuivaa sherryä. Tyylikäs muttei erityisen vaikuttava kokonaisuus.

Maku: Hedelmäinen, kiteisen hunajainen ja kuivan tamminen. Maitosuklainen ja rasvainen. Hedelmätee, yrttisyys ja mineraalisuus ovat esillä, samoin maltaisuus ja kuiva sherry. Suutuntuma on varsin öljyinen mutta pientä väsymystä tuntuu rungossa. Kuivattuja hedelmiä, aprikoosia ja banaanilastuja, hiukan rusinaa. Omenaista ja sokerista makeutta, vaniljaa ja eucalyptusta. Pientä metallisuutta on myös mukana. Jälkimaku on hedelmäinen ja melko tummasävyinen. Kahvisuutta, pähkinää, hapokkuutta, maltaisuutta. Tammi tuntuu paahteisena ja sitruksisuuteen nousee hapan sävy. Metallia, tummaa suklaata, kuivaa maltaisuutta, rusinaa. Kuivattuja hedelmiä ja mineraalisuutta riittää, tammi kuivahtaa vähitellen. Melko pitkä finaali.

Arvio: Maukas ja kaikin puolin tyylikäs ikäviski Speysidelta, mutta odotukset olivat vielä huimasti korkeammalla. 86/100

Glentauchers 30 yo 1981/2011, The Ultimate 46%

Hiukan erikoisempi iäkäs Glentauchers tällä kertaa lasissa. Tynnyrissä on ollut jonkinlainen viinikäsittely. Se ei valitettavasti lupaa kovin hyvää, mutta maistetaan, ennen kuin tuomitaan.

Glentauchers 30 yo 1981/2011, The Ultimate

(46%, Van Wees, The Ultimate, Rare Reserve, 11.3.1981–28.10.2011, Cask No. 1056, Wine Treated Butt, 237 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erikoinen yhdistelmä mineraalisuutta, vahaa, kuivaa vanhaa tammea ja mentholia. Hedelmäisyys tarjoilee enimmäkseen sitruunaisuutta, kun taas viinisyyttä tästä ei kyllä löydä hakemallakaan. Hiukan hunajaa, heinää, kovia hedelmäkarkkeja, raikasta yrttisyyttä. Tyylikäs. Vesilisä tuo maltaisuutta ja ruohoa pintaan.

Maku: Mentholi nousee ensimmäisenä pintaan. Runsaasti sitruunaa ja kuivaa tammea. Nyt mukana on kuitenkin vihreää omenaa, viherherukkaa ja inkiväärioluen vivahteita. Sitruunalakritsia ja pientä paahteisuutta. Kokonaisuus on kuitenkin hyvin hillitty, suutuntuma on melko kevyt ja öljyisyys varsin aromaattista. Heinäisyyttä, pientä kitkeryyttä ja suolaisuutta. Jälkimaku on edelleen hyvin mentholinen ja kevyt, mutta pippuri nousee nätisti tukemaan. Suolaisuus ja sitruksisuus korostuvat. Ruohoisuutta, heinää, herukkaisuutta ja inkivääriä. Varsin pitkä ja tasapainoinen finaali. Vesilisä avaa lisää yrttisiä vivahteita.

Arvio: Ylitti kaikki odotukset. Viinisyyttä ei löydy hakemallakaan, mutta homma toimii. Tyylikäs ja tasapainoinen kokonaisuus, mutta vaatii kuitenkin aikaa ja rauhallista tutkimista. 87/100

Tamdhu 25 yo 1984/2010, Whisky-Doris 50,1%

Neljännesvuosisata refillissä. Siinä saksalaisen Whisky-Doriksen pullottaman Tamdhun tarina.

Tamdhu 25 yo 1984/2010, Whisky-Doris

(50,1%, Whisky-Doris, 12.10.1984–2.7.2010, Cask No. 2834, Refill Hogshead, 270 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erikoinen ja levoton! Runsaasti kumia ja yrttisyyttä, painavaa hunajaisuutta ja lihaisia sävyjä. Kinkun ja marsipaanin ympärillä pyörii varsin runsas maltaisuus, jossa on muromaisuutta ja puuroa vaikka muille jakaa. Hedelmäisyydessä on jotain ylikypsää. Kirsikkaa, omenaa, mangoa, sitrusta. Toffeeta ja hiukan lakritsia. Vahamaisuutta ja pihkaisuutta riittää. Vesilisä tuo makeaa päärynää ja vaniljaisuutta esiin.

Maku: Täysin linjassa tuoksun kanssa, mutta jotenkin valju ja ponneton ensituntuma. Vahamaisuus ja kiteinen hunaja muistuttavat, että ikää on. Yrttiteetä, puuromaisuutta, hedelmää, pihkaa. Suutuntuma on melko kevyt ja kovasti levoton. Maltaisuus on pääroolissa, kumisuus jää onneksi taustalle. Mausteisuutta, päärynää, inkivääriä. Jälkimaku on yrttinen, vahamainen ja jotenkin metallinen, vaikka pihkaisuudessa on paljon hyvääkin. Suklaisuutta, inkivääriä, kitkerää sitruksisuutta, kuivaa tammea. Keskipitkä finaali kärsii pienestä ponnettomuudesta sekin. Vesilisä saa metallisuuden ja kitkerän tammisuuden kunnolla pintaan.

Arvio: Levoton ja erikoinen pullote. Paljon miellyttäviäkin elementtejä, mutta kokonaisuus on lähinnä outo. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whiskynotes 81/100.

Caperdonich 19 yo 1992/2012, Berry’s Own Selection 55,9%

Lasissa vaihteeksi harvinaiseksi käyvää Caperdonichia. Nämä vuoden 1992 pullot ovat olleet aiemman kokemukseni perusteella ihan laadukkaita.

Caperdonich 19 yo 1992/2012, Berry’s Own Selection

(55,9%, Berry Bros. & Rudd, Berry’s Own Selection, 1992–2012, Cask No. 121122, 70 cl)

Tuoksu: Raikkaan hedelmäinen mutta hiukan ohut. Vesimelonia, päärynää, keltaista luumua, viinirypäleitä, mandariinia. Vaniljaviineriä, hunajaa, mausteisuutta. Pientä pihkaisuutta. Tammi tuntuu hiukan kuivalta ja jopa ujolta. Heinäisyyttä, hiukan minttua ja inkivääriä. Vesilisä avaa vartalovoiteen ja rasvan sävyjä.

Maku: Hedelmäinen ja mausteinen, selvästi kitkerämpi kuin tuoksu antoi odottaa. Raakaa päärynää, limettiä, hapokkuutta. Mineraalisuutta ja heinäisyyttä. Karheaa maltaisuutta, melko aktiivista tammea, sahanpurua ja liimamaisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen mutta todella pisteliäs mausteissaan. Marjaisuutta, kiiviä, raakaa banaania, hiukan vaniljaa. Jälkimaku on kitkerä ja mausteinen, hedelmäisyydessään jo melko kalpea ja samalla erittäin tamminen ja pureva. Karvasmantelia, pippuria, sahattua tammilankkua, suolaisuutta. Sitruunamehua, mineraalisuutta, heinäisyyttä ja öljyä. Melko pitkä mutta todella väritön finaali. Vesilisä tuo hurjasti hedelmäkarkkisuutta ja maitosuklaata mukaan.

Arvio: Nyt ei osunut kohdalleen. Lupaava tuoksu, mutta kitkeryys kääntyy kalpeuteen. Vesilisällä pelaaminen kuitenkin kannattaa. 81/100

The Glenlivet 10 yo 2007/2017, Signatory for The Nectar 46%

Lasissa nuorta ja tanakkaa sherryttelyä vaihteeksi Glenlivetiltä. Signatoryn kymppivuotias on pullotettu The Nectarille Belgiaan.

The Glenlivet 10 yo 2007/2017, Signatory for The Nectar

(46%, Signatory for The Nectar, The Un-Chillfiltered Collection, Belgium Exclusive, 27.3.2007–4.10.2017, Cask No. 900181, 1st Fill Sherry Hogshead, 425 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsaan suklainen, sherryinen ja makean luumuinen. Tumman nahkainen, lakritsinen ja hiukan soijamainen. Tallisuutta ja kosteaa multaa. Siirappia, mausteita, imelää tammea. Jägermeisteria, marjaisuutta, saksanpähkinää, pientä lihaisuutta, öljyä ja aromaattisuutta. Vesilisä availee eucalyptusta ja heinäisyyttä.

Maku: Tammen ja mausteiden ajama sherry tulee voimalla läpi. Tummaa suklaata, nahkaisuutta, edelleen synkkää yrttisyyttä ja Jägermeisteria. Marjaisuutta ja soijaa riittää, rinnalle nousee lihaisuutta ja musteisuutta. Tallinen ja pähkinäinen sherryttely pysyy hyvin kasassa, suutuntuma on melko täyteläinen ja tasapainoinen. Makeaa hedelmää, hiukan siirappia, nuorta tammea. Jälkimaku on sherryinen, tamminen ja varsin hapokas. Nuoruus tulee tässä kohdassa selvästi esiin, ruohoisuutta ja paljaita mausteita, soijaa ja pientä raakuutta nousee esiin. Tumma suklaa ja pähkinät pysyvät silti mukana. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo hunajaa ja hedelmäsiirappia pintaan.

Arvio: Onnistunut kymppivuotias sherryttely, ylitti kevyesti odotukset. Isolla vaiheella mennään pitkälle, ja vasta jälkimaussa alkaa nuori ikä tulla selvemmin läpi. 86/100

Aberlour A’bunadh Batch #47, 60,7%

A’bunadh on klassista Aberlouria, johon on voinut vuodesta toiseen luottaa. Totta kai alkupään erät olivat parhaillaan niin hienoja, ettei vastaavaa ole enää tullut hyllyihin myöhemmin, mutta on näissä uudemmissakin ollut ihan komeita viskejä mukana.

Aberlour A’bunadh Batch #47

(60,7%, OB, 2014, Spanish Oloroso Sherry Butts, 70 cl)

Tuoksu: Todella muhkea ja paksun sherryinen. Taatelia, rusinaa, luumuhilloa, tummaa suklaata. Oloroson alta pilkistää mineraalinen ja nuorekas perusluonne. Tuoretta tammea, vaniljaa, aavistus jotain liuotinmaista. Toffeefudgea, hiukan maitokahvia, marjaisuutta. Vesilisä tuo jotain kellarimaista ja jalohomeista mukaan.

Maku: Sherryinen, suklainen ja pippurinen. Tammi maistuu reippaasti rusinan ja taatelin keskellä. Luumua, uuniomenaa, kuningatarhilloa, kuivattuja hedelmiä, hiukan kirsikkaa, toffeeta. Kahvisuus tuntuu melko voimakkaana ja paahtuneena, mukana on lakritsinen sävy. Suutuntuma on melko täyteläinen, mutta jotain hiukan kerrostunutta tässä on. Tallisuus ja nahkaisuus tuovat kuitenkin hienosti syvyyttä. Jälkimaku on sherryinen ja varsin tummasävyinen. Espressoa, paahtunutta puuta, lakritsia, soijakastiketta, tummaa suklaata, kaakaojauhetta. Luumuhilloa, mustikkaa, kahvisuutta. Nahkaisuutta ja tupakkaisuutta, pippuria ja hapokkuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa toffeeta ja korostaa tiettyä mineraalisuutta.

Arvio: Erittäin järeä ja näillä rajoituksilla varustettuna vallan herkullinen laatuviski. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.