Signatory Vintage

Imperial 22 yo 1995/2017, Signatory for The Nectar 53,1%

Lasissa vaihteeksi klassista Imperialia, joka on mennyt tällä kertaa Signatorylta Belgiaan. Karkkihommia, karkkihommia…

Imperial 22 yo 1995/2017, Signatory for The Nectar

(53,1%, Signatory Vintage for The Nectar Belgium, The Un-Chillfiltered Collection, 18.9.1995–3.10.2017, Cask No. 50253, Hogshead, 219 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kukkainen, sitruksinen ja hunajaisen makea ensivaikutelma. Vaniljaa ja hedelmäsalaattia. Hunajamelonia, makeaa omenaa, hiukan mangoa ja persikkaakin. Taustalla hieno paahtunut tammisuus, joka taipuu jopa vähän hiiliseksi. Mehiläisvahaa ja pientä pihkaisuutta. Vesilisä tuo pintaan hiukan käsivoidetta.

Maku: Metinen, kukkainen ja heti varsin karkkinen. Tosin nyt karkkisuus on enemmän kovia hedelmäkarkkeja kuin viinikumiosastoa. Hunajaisuus, vanilja ja varsin napakka tammi ovat pinnassa. Hapokkuudessa on vähän valkoviinimäinen mineraalisuus läsnä. Omenaa, persikkaa ja mangoa edelleen. Suutuntuma on melko kevyt mutta öljyisyys kantaa. Jälkimaku on heti alkuun erittäin napakka, täynnä tammea ja pippuria, mutta sulaa vähitellen toffeen ja omenahillon suuntaan. Inkivääriä, mineraalisuutta, hapokkuutta. Paahteisuuden keskeltä löytyy vähän lakritsia ja anista, mutta yleisilme on lopulta hyvinkin karvas. Keskipitkä finaali on ehkä pieni pettymys. Vesilisä saa kaiken karkkisuuden valloilleen, nallekarkkeja myöten.

Arvio: Pääosin oikein maukas Imperial, mutta jälkimaku jättää toivomisen varaa. 84/100

BenRiach 20 yo 2000/2021, Signatory 59,4%

Maistelussa lupaavan oloinen tuplakypsytetty sherryherkku BenRiachin tislaamosta. Signatoryn ykköstynnyrin liemi on levännyt ensin refill-sherryssä ja pyöräytetty sen jälkeen jostain syystä vielä kahdeksan kuukauden verran tuoreessa ex-sherrytynnyrissä.

BenRiach 20 yo 2000/2021, Signatory

(59,4%, Signatory, Cask Strength Collection, 24.5.2000–16.4.2021, Cask No. 1, Refill Butts, Finished in Fresh Sherry Butt, 692 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, rusinainen ja varsin musteinen. Viinisyys puskee läpi. Tanniineja ja nahkaisuutta, tuoretta puuta ja salmiakkia. Hedelmäisyys on runsasta, ulottuu aina makeista omenista ylikypsään luumuun. Sherryn takaa pilkistää marsipaania ja vaniljaa, heinäisyyttä ja toffeeta. Vesilisä availee mokkaa ja mausteita.

Maku: Paksun viininen ja runsaan mausteinen, voimakas ja tamminen. Sherry tuntuu oudolla tavalla päälleliimatulta, kun sen alta pilkistää näin raikas hedelmäisyys. Vaniljaisuus ja manteli, omenaisuus, päärynäisyys ja mausteinen tammisuus jäävät nyt vähän viinisyyden jalkoihin. Salmiakin, rusinan ja luumun alta rupeaa heti etsimään, mikä tässä on kaiken takana. Suutuntuma on melko öljyinen ja painava, mutta ytimessä on hedelmäinen luonne. Jälkimaku on suklainen, nahkainen, tamminen ja salmiakkinen. Viinisyys korostuu yhä, samoin musteisuus. Ylikypsää hedelmää, rusinainen, hapokas. Mausteinen ja vähän sekava, keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa paahteisuutta ja tuo pintaan maitokahvia ja suklaata.

Arvio: Tämä oli selvä pettymys. Kokonaisuus ei ole oikein tasapainossa millään tasolla. Ei tämä mikään huono viski ole missään nimessä, mutta luonne on saatu melkoisen sekavaksi tynnyreitä veivaamalla. Ylipäänsä mausta ei uskoisi, että tätä viskiä on kypsytetty melkein 21 vuotta. 84/100

Ballechin 11 yo 2007/2019, Signatory 55,7%

Edradourin tislaamolta maistelussa tällä kertaa viinitynnyrissä kypsynyt turpeinen Ballechin.

Ballechin 11 yo 2007/2019, Signatory

(55,7%, Signatory Vintage for Kirsch Whisky, 8.2.2007–24.1.2019, Cask No. 24, Bordeaux Cask, 294 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella lihaisa ja härskiintyneen rasvainen, jakaa taatusti mielipiteitä. Tältä tuoksuu Irlannin maaseudulla, kun turvetta poltetaan takassa ja kaikkialla on märkää ja mutaista. Vegetaalinen, turvesavuinen ja imelän punaviininen. Hiiltä, luumua, kypsää omenaa. Nam. Vesilisä avaa salmiakkia ja suolaa, tiettyä heinäisyyttä ja yrttisiä vivahteita.

Maku: Rajun tuoksun jälkeen yllättävän rauhallinen ja tasapainoinen. Punaviinisyys korostuu, tammi ja nahkaisuus ovat hyvin esillä. Paahteisuutta ja hiiltä, vegetaalisuutta ja turvesavua. Persikka nousee esiin kypsän omenan ja marjaisuuden rinnalle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pippurisen napakka. Bbq-kastiketta, meetvurstia, happoja. Jälkimaku liikkuu edelleen hiilisellä ja paahteisella tontilla. Turvesavu jää hiukan suppuun, kun tammi kiristää suupielissä ja vegetaalisuus kitkeröityy. Pippuria ja viinistä imelyyttä, tanniineja ja salmiakkia. Finaali on enintään keskipitkä ja jää osin ohueksi. Vesilisä tuo viinirypäleitä ja kiiviä esiin.

Arvio: Omaleimainen viski. Tuoksua on helppo rakastaa, mutta jälkimaku vähän pettää. 85/100

Brora 22 yo 1981/2004, Signatory Cask #1561, 56,4%

Tavallisen tiistai-illan kunniaksi vuorossa on henkilökohtainen juhlaviski, omien listojeni skotlantilainen mallasviski numero 1 500. Tässä blogissa niitä on paljon vähemmän, koska tilastointini alkaa vuodesta 2004 eikä ollut etenkin alkuvuosina mitenkään kovin jäsentynyttä. Lisäksi joukossa on sellaisiakin liemiä, joita on tullut maisteltua vähemmän keskittyneesti.

Mutta tuhannestaviidestäsadasta skotlantilaisesta on jäänyt merkintä omiin kirjoihin tähän mennessä. Eipä käynyt mielessä kahdeksan vuotta sitten, kun tätä harrastusta aktiivisemmin aloittelin, että tällaisiin lukumääriin vahingossakaan saavuttaisiin. Ja tietysti skotlannin ulkopuoliset viskit, blendit, raakatisleet ja muut kummallisuudet vielä päälle. Silti siteeraan tässä arvostamaani Viskisieppoa: makua, ei määrää.

Juhlaviskiksi valikoitui tällä kertaa Broraa, yksinkertaisesti siksi, koska se oli kerrankin mahdollista. Nyt ollaan loppuvaiheen vähemmän turpeisessa tuotannossa, mutta tynnyrillä onkin sitten hiukan enemmän tekemistä lopputuloksen kanssa. Odotukset ovat totta kai tapissa, kun Broraa maistetaan. Hattu päästä ja kädet ristiin.

Brora 22 yo 1981/2004, Signatory Cask #1561

(56,4%, Signatory Vintage, Cask Strength Collection, 8.12.1981–6.10.2004, Cask No. 1561, Sherry Butt, 611 bts., 70 cl)

Tuoksu: Metinen ja kahvinen, kevyesti turvesavuinen ja hiukan tallinen. Sherry tulee läpi mokkanahkaisena ja rusinaisena. Suklaisuutta, espressoa, luumua. Hiukan hapokkuutta ja mustaa multaa. Sitruksisuutta ja raa’ahkoa banaania, heinäisyyttä. Kompleksinen, jopa vaikea tuoksu. Vesilisä avaa suolaisuutta ja ruohoa.

Maku: Haastavan tuoksun jälkeen paremmin kasassa. Mineraalisuutta, metisyyttä, kiteistä hunajaisuutta, muistuttaa joitain 1990-luvulla tislattuja hienoja Clynelishejä. Sitruksisuutta, tallisuutta, suklaata, kahvia. Turvesavu tulee reippaasti läpi. Suutuntuma on melko öljyinen ja mausteisuudessaan napakka. Lakritsia, luumua, paahteista tammea, runsaasti pippuria. Jälkimaku on mineraalinen, turvesavuinen ja varsin pippurinen. Kahvisuus ja suklaisuus makeutuvat selvästi, tietty toffeemainen pehmeys valtaa alaa pippurin keskellä. Hedelmäsalaattia, omenaa, sitrusta. Hieno, pitkä finaali. Vesilisä korostaa tiettyä kitkeryyttä.

Arvio: Kompleksinen ja haastava yksilö. Hetkittäin jopa loistokas, mutta lievästi levoton. On tätä silti juhlallista nauttia, siitä ei pääse mihinkään. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 9).

Glen Ord 18 yo 1983/2001, Signatory 58,3%

Maistelussa on tällä kertaa mielenkiintoinen indie-Ord. Kypsytys on tapahtunut lupaavan oloisesti refill-sherryssä, ja voltit ovat komeasti tapissa. Isossa pullossa tämä on Signatoryn Dumpy-sarjalainen, mutta nyt käsissä on kuitenkin miniatyyri.

Glen Ord 18 yo 1983/2001, Signatory

(58,3%, Signatory Vintage, 2.2.1983–24.8.2001, Cask No. 377, Refill Sherry Butt, 625 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Hedelmäinen ja makea. Mehiläisvaha on pinnassa kuin Clynelishissä ikään. Hunaja ja vanilja ovat todella voimakkaasti läsnä. Toskaomenaa, makeita keltaisia luumuja, kuivattua aprikoosia. Ruohoa, kuivaa heinää, hiukan mineraalisuutta ja suolaa. Tyylikäs ja vahva. Vesilisä avaa kiteisen sokerisia piirteitä lisää.

Maku: Vahamainen, mineraalinen, konsentroituneen hedelmäinen ja kuivan tamminen. Todella herkullinen, metinen kokonaisuus. Voisi olla paljon ikäistään vanhempi viski. Kiteistä hunajaa, vaniljaa, hiukan havuisuutta, pihkaa. Suutuntuma on kermaisen täyteläinen. Toskaomenaa, makeaa appelsiinia, kuivattuja hedelmiä, maltaisuutta, hiukan mysliä. Jälkimaku on hunajainen, öljyinen ja mineraalinen. Ruohoa, vaniljaa, hunajaa, hapokkuutta ja imelyyttä sopivassa suhteessa. Suolaa, heinää, hiukan marsipaania, purukumia, paahteisuutta. Pitkä ja kuivan tamminen finaali. Nam Vesilisä tuo eucalyptuksen ja hedelmäteen pintaan.

Arvio: Ikäisekseen aivan loistava Glen Ord, pidän todella paljon. Tässä on lähes täydellisellä tavalla esillä se, miten makeat ja suolaiset elementit voi saada toimimaan yhteen nautinnollisen kuivaksi käyvän tammen kanssa. 90/100

Bunnahabhain 25 yo 1964/1990, Signatory 46%

Maistelussa tällä kertaa klassista Bunnahabhainia 1960-luvun tuotannosta, tällä kertaa miniatyyripullosta. Pullotuskin on tehty jo helmikuussa 1990. Tällaisia ei tule ihan joka päivä vastaan.

Bunnahabhain 25 yo 1964/1990, Signatory

(46%, Signatory Vintage, 30.11.1964–2/1990, Cask No. 4852–4856, Oak Wood, 2400 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Vaniljaa, banaania ja aktiivisen kihelmöivää tammisuutta. Runsas aromaattinen öljyisyys on vahvasti pinnassa. Päärynää, omenaa, viinirypäleitä, hiukan hedelmäsiirappia. Suolaisuutta, teetä, hiukan vaniljaviineriä. Volttejaan voimakkaamman oloinen. Vesilisä avaa mukavasti minttua ja tuoretta ruohoa.

Maku: Todella tiukka avaus, suolaisuus ja tammisuus iskevät välittömästi. Mineraalisuus ja jodi hallitsevat, tammen mausteet ja pieni pippuri seuraavat perässä. Omenaa, kiiviä, viinirypäleitä, mustaa teetä. Suutuntuma on öljyinen ja kihelmöivän mausteinen. Vanilja ja hunaja jäävät auttamatta jalkoihin. Jälkimaku lähtee edelleen todella suolaisena liikkeelle. Tammi, inkivääri, pippuri ja hapokkuus seuraavat mukana. Vähitellen vanilja, omena ja päärynä sentään heräävät, mukaan tulee rusinaista ja maltaisen sokerista makeutta. Jälkimaku on lopulta melko pitkä. Vesilisä tuo hiukan kermaisuutta ja keltaista luumua.

Arvio: Odotuksia kovempi Bunna. Olisi voinut viihtyä tammessa pidempäänkin. Sokkona tätä olisi voinut luulla tynnyrivahvuiseksi ja pykälää nuoremmaksikin, sen verran tiukka ote tässä on. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.