Pitlochry

Blair Athol 23 yo 1993/2017 Special Release 58,4%

Maistossa tällä kertaa mielenkiintoinen Special Release -julkaisu Blair Atholin varastoista. En ole koskaan oikein päässyt tislaamon ominaislaatuun sisälle, vaikka monta jännää tapausta on tullutkin vastaan.

Blair Athol 23 yo 1993/2017 Special Release

(58,4%, OB, 1993–2017, Special Release, Ex-Bodega European Oak Butts, 5514 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella tamminen, kuivahkon sherryinen ja varsin metsäinen yleisilme. Havuisuutta pukkaa kuin aiemmin maistamassani Signatory-pullotteessa. Märkiä lehtiä, ruohoisuutta, yrttisyyttä, nahkaa. Rusinaa, saksanpähkinää, tummaa suklaata, kahvia, kuivattuja hedelmiä. Vesilisä availee soijaa ja viinisyyttä.

Maku: Kuivan sherryinen ja napakka. Tammi on vahvasti läsnä, edelleen tietty maanläheisyys ja metsäisyys tuo tähän luonnetta. Havuisuutta, nahkaisuutta, nyt myös selvää lihaisuutta, pekonia ja balsamicoa. Tummaa suklaata, kahvisuutta, pientä hiilisyyttä myös. Pieni suolaisen kinuskinen vivahde on erityisen hieno. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jämäkkä. Tummaa yrttisyyttä, inkivääriä, mustaa teetä, kuivattuja hedelmiä, aprikoosia, rusinaa. Jälkimaku on tummasävyinen, pähkinäinen ja tyylikkäästi hapan. Tammi tuntuu todella paahteisena ja vahvana, kahvisuus ja rusinat antavat tukea. Lihaisuus käy kuivaksi ja sherry suolaiseksi. Havuisuus pysyy mukana loppuun asti. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo toffeeta ja siirappia.

Arvio: Haastava ja tyylikäs viski, ehdottomasti laadukas pullote. Haluaisin pitää tästä vielä enemmän, mutta näin tiukka tammi ja kuiva sherry on sellainen yhdistelmä, jonka kanssa on aina vähän varpaillaan. Tämän metsäisyydessä oli jotain samaa kuin Signatoryn viiden vuoden takaisessa pullotteessa, mutta nyt oltiin vielä kireämmällä arsenaalilla liikkeellä. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Edradour 12 yo 2006/2019 Cask #414, 57,1%

Nyt on maistelussa todella tuhdin sherryistä Edradouria. Väri on niin tumma, ettei lasista juuri läpi näe. Ensivaikutelma on siis erittäin lupaava.

Edradour 12 yo 2006/2019 Cask #414

(57,1%, OB, Natural Cask Strength, 20.12.2006–25.3.2019, Cask No. 414, Sherry Cask, 700 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kirsikkaa, luumua, rusinaa ja suklaata oikein kunnolla. Tallinen puraisu on heti mukana. Sherryn komennossa mennään eikä ollenkaan hassummin. Hyvä yrttisyys on mukana, tasapaino on kohdillaan, tammi ei keuli eikä rikkiä tunnu. Ruskeaa sokeria, mokkanahkaa, kermalikööriä. Vesilisä availee lisää yrttisyyttä.

Maku: Sherryinen, suklainen ja runsas. Ikäistään kypsemmän oloinen. Tallisuus ja nahka ovat hyvässä balanssissa suklaan, siirapin ja hedelmien kanssa. Luumua, rusinaa, maitokahvia, mukavaa kermaisuutta. Kirsikkaisuus on edelleen pinnassa. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko jämäkkä. Mausteisuutta, maapähkinää, hiukan vadelmaa. Jälkimaku on suklainen ja siirappinen. Nyt tulee pippurikin esiin, samoin tammi alkaa puskea kunnolla läpi. Nahkaa, happoja, espressoa. Silti ruskea sokeri, luumu, rusina ja kirsikka pitävät yleisilmeen makean puolella. Tämä on loppuun asti toimiva esitys. Melko pitkä finaali on varsinaista herkuttelua. Vesilisällä löytyy sekä kermaista pehmeyttä että havuisen yrttisiä ja sitruksisia sävyjä.

Arvio: Maukas sherryviski makeannälkään. Merkittävästi rotevampi ja mielenkiintoisempi kuin äskettäin maistamani kymppivuotias Signatoryn sarjasta. 88/100

Edradour 10 yo 2009/2019, Signatory Cask #14, 46%

Lasissa vaihteeksi tuhdin sherryistä Edradouria.

Edradour 10 yo 2009/2019, Signatory Cask #14

(46%, Signatory, The Un-Chillfiltered Collection, 28.1.2009–2.10.2019, Cask No. 14, First Fill Sherry Butt, 70 cl)

Tuoksu: Tummasävyinen sherry hyökyy heti vaativana päälle. Kahvia ja tallisuutta, nahkaa ja rusinaa. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, palanutta sokeria. Vegetaalisuus ja multaisuus tulevat selvästi esiin, maatunutta lehtikasaa ja kellaria. Vesilisä availee hedelmäisyyttä, luumuja ja sitruksisuutta.

Maku: Iskevä ja metallinen. Edelleen todella maanläheinen ja multainen, vahvan sherryinen, mutta tiukka sitruksisuus ja kuparinen vivahde korostuvat. Kitkeryyttä ja happoja. Tallisuutta ja nahkaa riittää edelleen, mutta yleisilme on hiukan ohuempi kuin tuoksu antoi odottaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko vähän levoton. Mustaa teetä, karvasta tammisuutta, hiukan saksanpähkinää ja mustaherukkaa. Jälkimaku on tumma ja varsin karvas, synkän sherryinen ja kahvinen. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, palanutta puuta, vegetaalisuutta ja happoja. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan rikkiä esiin ja korostaa kahvisuutta.

Arvio: Varsin tuima nuori Edradour, täyttä sherrypommitusta. Ei oikein omaan makuuni, hiukan karvas ja levoton. 83/100

Edradour Ballechin 8 yo 2010/2019, Signatory 46%

Tällä kertaa maistelussa on turpeista Edradourin Ballechinia Signatoryn valikoimista. Tämä kyseinen yksilö on pullotettu Belgian markkinoille.

Edradour Ballechin 8 yo 2010/2019, Signatory

(46%, Signatory for Belgium, The Un-Chillfiltered Collection, 28.10.2020–4.10.2019, Cask No. 353, Bourbon Barrel, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen ja erittäin lääkemäinen. Tervaa ja bensaa, reipasta suolaisuutta ja heinää. Antiseptisia aineita, liitua. Hiukan salmiakkia. Vihreää omenaa, limettiä, tuoretta tammea. Varsin kuiva ja tiukka kokonaisuus, vaikkakin miellyttävä silti. Vesilisä availee minttua ja karkkista makeutta.

Maku: Todella turpeinen ja varsin terävä. Lääkemäisyys on pehmeämpää kuin tuoksussa, mutta terva ja bensa ovat myös mukana. Vihreää omenaa, hunajaa, tuoretta tammea, ruohoisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko sopivan öljyinen. Hapokkuutta, maltaisuutta, heinää. Oliiviöljyä ja mausteisuutta. Jälkimaku on turvesavuinen, bensainen, lääkemäinen ja varsin oliiviöljyinen. Hapokkuutta, limettiä, raakaa päärynää, kalkkia, liitua. Tammisuus tulee reippaasti läpi, voimakas ruohoisuus ja happamuus valtaa hetkeksi alaa. Melko lyhyt finaali. Vesilisä korostaa bensaa ja kitkeryyttä, tuo raakaa banaania pintaan.

Arvio: Paikoin aivan maukas Ballechin, mutta makuprofiili vähän karkailee. 83/100

Blair Athol 28 yo 1976/2004, Samaroli 45%

Lasissa on tällä kertaa sherrykypsyteltyä vanhaa Blair Atholia itsensä Silvano Samarolin ja kumppaneiden valikoimasta.

Blair Athol 28 yo 1976/2004, Samaroli

(45%, Samaroli, 35th Anniversary, 1976–2004, Cask No. 7310, Sherry Cask, 264 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen ja pölyinen, kuiva ja mielenkiintoinen. Raparperia, vihreää omenaa, akaasiahunajaa. Vahamaisuutta ja kovia toffeekarkkeja. Heinäisyyttä, vanhaa kirjahyllyä, mankeloituja lakanoita. Pieni maitokahvinen vivahde. Inkivääriä, viherherukkaa. Vesilisä availee eucalyptusta ja päärynää.

Maku: Mineraalisuus ja sitruunaisuus tulevat läpi ensin. Jännä pölyisyyden ja kuivan lääkemäisyyden yhdistelmä. Jotain pientä liimamaisuutta myös. Runsaasti mausteisuutta, pippuria ja inkivääriä etenkin. Aavistus kamferia. Suutuntuma on kevyt eikä tälle tekisi pahaa, vaikka runko olisi hiukan tukevampikin. Viherherukkaa, vadelmaa, toffeekarkkeja. Vihreää omenaa, hapokkuutta, hiukan metallisuutta. Jälkimaku on hedelmäinen ja mineraalinen, alkuun hunajaisen makea mutta vähitellen kiristyvä ja tamminen. Omenaa, sitruunaa, inkivääriä ja pippuria. Lakritsinen ja hapokkaan kahvinen vivahde korostuu, jodia ja lääkettä. Varsin pitkä ja lopussa todella kuiva finaali. Vesilisä korostaa lääkemäisyyttä ja kuivaa puolta entisestään.

Arvio: Monin tavoin mielenkiintoinen ja hetkellisesti oikein hieno vanha viski. Maku vain ei aivan yllä tuoksun tasolle. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Edradour 9 yo 2009/2018, The Ultimate 58%

Lasissa jälleen The Ultimaten pullottamaa muhkeaa sherryttelyä Edradourin tislaamosta. Vierellä verrokkina samanikäinen lesti The Ultimaten pari vuotta aiemmasta setistä (Cask No. 242).

Edradour 9 yo 2009/2018, The Ultimate

(58%, Van Wees, The Ultimate, 27.2.2009–16.11.2018, Cask No. 45, Sherry Butt, 700 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen, runsaan suklainen ja toffeemainen. Maapähkinävoita, kinuskikuorrutettuja popcorneja, maitokahvia, silkkaa voita. Taatelia, makeaa omenahilloa, viikunaa. Mokkanahkaa, aavistus tallia ja likaisuutta. Mantelia, vaniljaa. Vesilisä avaa piimäkakkua ja marsipaania.

Maku: Suklainen ja kahvinen. Yllättävänkin kahvinen imelän tuoksun jälkeen. Pähkinäisyyttä, tallia, nahkaa, tammea. Sherryssä on hiukan hapokas vivahde. Ruskeaa sokeria, kuningatarhilloa, luumua, viikunaa. Melko täyteläinen suutuntuma, vaikka nuoren iän kyllä huomaa. Pientä lihaisuutta, aseöljyä ja likaisuuttakin löytyy. Sitruksisuutta, uuniomenaa. Silti selvästi kevyempi kuin Cask No. 242. Jälkimaku on edelleen todella kahvinen, varsin lihaisa ja nahkainen. Tallisuus ja multaisuus korostuvat selvästi, rasvaisuus ja voi nousevat pintaan. Toffeeta, taatelia, mantelia, hapokkuutta. Luumua ja marjoja riittää, mutta lopuksi kitkerä ruohoisuus ja paljas tammi tulevat väkisin esiin. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa kermatoffeeta.

Arvio: Pätevä ja pehmeäsävyinen pullote, mutta hetkellisesti silti hiukan hampaaton verrattuna verrokkiinsa. 85/100

Edradour 9 yo 2006/2015, The Ultimate 59,8%

Erittäin tuhti sherryttely Edradourilta. Tällä kertaa pullottajana on Van Wees ja sarjana The Ultimate.

Edradour 9 yo 2006/2015, The Ultimate

(59,8%, Van Wees, The Ultimate, 1.6.2006–20.8.2015, Sherry Butt, 694 bts., 70 cl)

Tuoksu: Oikein kunnon sherrymonsteri. Muhkean suklainen ja hasselpähkinäinen. Luumua, kypsää kirsikkaa, kahvia. Hiukan muovailuvahaa ja happamuutta. Paksua kuningatarhilloa, lihaisuutta, pekonia. Hedelmäisyys jää sitruksen ailahdukseksi. Tammi tulee järeänä läpi. Vesilisä avaa omenahilloa ja hunajaa.

Maku: Todella järeän sherryinen, tumman suklainen ja kahvinen. Tamminen, nahkainen, tupakkainen ja muhkea. Hasselpähkinä, luumuhillo ja kypsät kirsikat maistuvat. Sitruksisuudessa on hapan sävy, jota espressomainen kahvisuus korostaa. Amarettoa, pippuria. Melko täyteläinen suutuntuma ja vaativa kattaus yleensäkin. Lihaisuus ja pekoni ovat kyydissä mukana. Jälkimaku on edelleen todella sherryinen, luumuinen ja mustaherukkahilloinen. Lihaisuus ja paahtunut puu, espresso ja kypsät kirsikat hallitsevat maisemaa. Tammi puskee järeänä läpi kaiken pippurin keskeltä. Tumma suklaa pysyy mukana, nahkaisuus ja tupakkaisuus samoin. Keskipitkä finaali. Vesilisä tekee tälle hyvää, paljastaa toffeen ja hedelmäisyyden.

Arvio: Vaativa sherryhirviö, joka ei päästä uhriaan helpolla. Paljon hyvää mutta jotain katkeraa. Kahvinen ja tiukan suklainen kattaus jättää hedelmäisyyden hiukan piiloon. Mutta jos supervahvoista sherrypommeista tykkää, onhan tämä näin nuoreksi viskiksi varma valinta. 86/100

Ballechin 11 yo 2007/2019, Signatory 55,7%

Edradourin tislaamolta maistelussa tällä kertaa viinitynnyrissä kypsynyt turpeinen Ballechin.

Ballechin 11 yo 2007/2019, Signatory

(55,7%, Signatory Vintage for Kirsch Whisky, 8.2.2007–24.1.2019, Cask No. 24, Bordeaux Cask, 294 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella lihaisa ja härskiintyneen rasvainen, jakaa taatusti mielipiteitä. Tältä tuoksuu Irlannin maaseudulla, kun turvetta poltetaan takassa ja kaikkialla on märkää ja mutaista. Vegetaalinen, turvesavuinen ja imelän punaviininen. Hiiltä, luumua, kypsää omenaa. Nam. Vesilisä avaa salmiakkia ja suolaa, tiettyä heinäisyyttä ja yrttisiä vivahteita.

Maku: Rajun tuoksun jälkeen yllättävän rauhallinen ja tasapainoinen. Punaviinisyys korostuu, tammi ja nahkaisuus ovat hyvin esillä. Paahteisuutta ja hiiltä, vegetaalisuutta ja turvesavua. Persikka nousee esiin kypsän omenan ja marjaisuuden rinnalle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pippurisen napakka. Bbq-kastiketta, meetvurstia, happoja. Jälkimaku liikkuu edelleen hiilisellä ja paahteisella tontilla. Turvesavu jää hiukan suppuun, kun tammi kiristää suupielissä ja vegetaalisuus kitkeröityy. Pippuria ja viinistä imelyyttä, tanniineja ja salmiakkia. Finaali on enintään keskipitkä ja jää osin ohueksi. Vesilisä tuo viinirypäleitä ja kiiviä esiin.

Arvio: Omaleimainen viski. Tuoksua on helppo rakastaa, mutta jälkimaku vähän pettää. 85/100

Edradour Ballechin 10 yo 46%

Edradour julkaisi tällaisen jykevästi turpeisen Ballechinin ensi kertaa kesällä 2014. Nyt maistelussa hiukan myöhemmin markkinoille tullut miniatyyri samasta tuotteesta.

Edradour Ballechin 10 yo

(46%, OB, +/- 2018, The Discovery Series, Ex-Bourbon & Oloroso Sherry Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Ummehtunut ja kostean turvesavuinen. Märkää villasukkaa, kermaista suklaisuutta, rasvaa, puuromaisuutta. Sekavuutta imelyyden, hedelmäisyyden ja savun ympärillä. Käristettyä pekonia, suolaa, jodia, tuhkaa. Makeaa tammea, heinää, hiukan rikkiä. Vesilisä avaa sitruksisia sävyjä ja hunajaa.

Maku: Erittäin sekava. Rasvaista suklaata, ylikypsää luumua, pekonia, turvesavua. Edelleen ummehtunut ja hikisen epämiellyttävä yleisilme. Maltaisuutta, puuromaisuutta, pistävää nokea ja tuhkaa, lääkemäisyyttä, jodia. Kummallinen kokonaisuus. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko levoton. Hedelmäisyys on ylikypsää ja rancio-henki on vahva, mutta mikään ei ole mitenkään tasapainossa. Jälkimaku on suklainen, rasvainen ja savuinen. Hiilisyyttä, jyväisyyttä, alkoholin paljautta. Lääkemäisyyttä, tuhkaa, tammista paljautta. Varsin lyhyt ja rajusti oheneva finaali. Vesilisä tuo sitruksisuutta ja toffeeta pintaan, se toimii.

Arvio: Rumaa jälkeä. Heikko esitys. Ei uskoisi saman tislaamon tuotteeksi kuin äskettäin maistamani herkullinen portkypsytetty Ballechin. 73/100

Edradour Ballechin 13 yo 2004/2018 ’SFTC – Port Cask Matured’ 53,3%

Edradourin tislaamon turpeiset Ballechinit ovat olleet kokemukseni mukaan varsin laadukkaita. Tällä kertaa lasiin pääsi tuore portviinikypsytetty versio.

Edradour Ballechin 13 yo 2004/2018 ’SFTC – Port Cask Matured’

(53,3%, OB, 15.4.2004–15.1.2018, Cask No. 199, Port Cask, 396 bts., 50 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, kumisaapasmainen ja viininen. Hyvä portviinisyys oikeastaan, kaikessa muhkeassa hedelmäisyydessään ja öljyisyydessään. Salmiakkia, hiilisyyttä, mineraalisuutta, kuivaa multaisuutta. Hiukan tummaa suklaata ja kinuskikastiketta. Vesilisä availee omenaa.

Maku: Suklainen, viininen ja turvesavuinen. Kumisaapas ja mausteisuus ovat intensiivisiä, tammi iskee hyvin pippuriakin mukaan. Reipas kahvisuus, intensiivinen luumu. Suutuntuma on öljyisen täyteläinen. Hedelmäisyyttä, mineraalisuutta ja salmiakkia. Hyvä balanssi, vaikka ei juhli kompleksisuudella. Jälkimaku on kahvisen tumma ja suklainen, kuivuvan viininen ja turpeinen. Salmiakkia, kumia, happamuutta, pientä pippuria. Finaali jää melko lyhyeksi. Vesilisä korostaa mineraalisia ja yrttisiä piirteitä.

Arvio: Pätevä portviinikypsytys, vaikka vielä melko suoraviivaisella otteella. Toimii näissä puitteissa oivallisesti. 86/100