Edrington

Highland Park 10 yo Rebus30, 40%

Highland Park julkaisi 10-vuotiaan viskinsä kesällä 2017 tällaisessa paketoinnissa: mustassa pullossa, juhlaversiona, rajoitetun erän leimat päällä.

Skotlantilaisen Ian Rankinin (s. 1960) luoman John Rebusin vaiheita kuvaava dekkarikirjasarja on kasvanut vuosien saatossa 17 romaanin mittaiseksi, ja sarjan teoksia on käännetty jo 36 kielelle.

Highland Park juhlistaa Rebusin 30-vuotiasta taivalta tällä pullotteella. Ensimmäinen Rebus-teos Knots and Crosses ilmestyi 1987 (suomennos Ristinolla saatiin vuonna 2001).

Myönnän, etten ole yhtään Rebus-kirjaa lukenut, vaikka hahmon tiedänkin. En anna tämän vaikuttaa maisteluun, nyt arvioidaan vain itse viski.

Highland Park 10 yo Rebus30

(40%, OB, 2017, 30th Anniversary of John Rebus, 10000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, mineraalinen, maltainen ja kevyen turpeinen. Hiukan kypsymätön sävy, raakatisle paistaa läpi ja maltaisuudessa on pieni pahvisuus mukana. Omenaa, toffeeta, hapokkuutta, tammea. Varsin yksinkertainen ja osin lenseä yleisilme. Ei lähelläkään aiemman 10 yo:n monimuotoisuutta.

Maku: Suussa tämän luonne muuttuu, tuoksun raakuus jää hetkeksi taustalle. Esiin nousevat hedelmäiset sävyt, mineraalinen ja suolainen merellisyys sekä tislaamon tuotannosta tuttu silkkinen suutuntuma. Pieni raakatisleen henki on silti läsnä, juureksina ja artisokkana, alkoholin paljautena. Sitruksisuutta, hapokasta omenaa. Oliiviöljyä, hiukan pippuria, aktiivisen tammen purevuutta ja mausteisuutta. Maltaisuus ja paljas turpeisuus hallitsevat maisemaa. Jälkimaku herää selvästi makeampaan sitruksisuuteen, herukkaisuuteen ja mineraalisuuteen. Ruohoa, turvetta, nuotiosavua, suolaa. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Keskitason nuori Highland Park, jota ex-bourbontynnyrien sävyt hallitsevat. Maussa on hetkensä, mutta kauas tämä jää aiemmasta Highland Park 10 yo:sta. 82/100

Glenturret 10 yo 1998/2008, Gordon & MacPhail 56,6%

Mielenkiintoinen Glenturret ex-sherrytynnyristä ja vielä tynnyrivahvuisena. Väri on melko vaalea, mutta tuskin refillistä vielä kymmenessä vuodessa voi mitään kovin synkkää viskiä odottaakaan.

Glenturret 10 yo 1998/2008, Gordon & MacPhail

(56,6%, Gordon & MacPhail, Reserve, 29.6.1998–10.4.2008, Cask No. 555, Refill Sherry Butt, 643 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rusinainen ja suklainen, taatelinen ja kukkainen – mutta kaikkineen hiukan ohut. Siirappinen ja piparkakkumainen makeus tuntuu osin eripariselta sitruksisen ja ananaksisen hedelmäisyyden kanssa. Mangoa, aprikoosia, hapokkuutta. Mausteisuutta ja maltaisuutta. Erittäin vahva, polttaa taatusti varomattomalta nenäkarvat. Vesilisä avaa ruohoisuutta ja yrttisyyttä.

Maku: Siirappisen makea, suklainen ja herukkainen. Sitruksisuutta, mineraalisuutta, hapokasta hilloisuutta. Mausteita, pippurisuutta. Rusinaa, pähkinää ja taatelia riittää edelleen. Suutuntuma on kevyen öljyinen ja sellaisenaan liki polttavan mausteinen. Maltaisuutta, aktiivista tammisuutta. Herkullinen kaurakeksimäinen vivahde. Jälkimaku tarjoilee edelleen suklaisia ja sherryisiä nuotteja yhdistettynä sitruksiseen hapokkuuteen, makeaan ananakseen ja napakkaan pippuriin. Yllättävänkin hyvä balanssi näissä voimakkuuksissa. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo toskaomenaisia ja toffeemaisia sävyjä. Vedenkestoa tosiaan riittää.

Arvio: Mielenkiintoinen kokonaisuus, vaikka onkin nuori viski. Suklaiset ja keksimäiset nuotit soivat parhaimmillaan hyvin nätisti yhteen hedelmäisyyden kanssa. 85/100

The Macallan Edition No. 2, 48,2%

Macallanin toinen Edition-sarjan julkaisu tehtiin yhdessä El Celler de Can Roca -ravintolan omistajien Rocan veljesten kanssa. Joan, Josep ja Jordi Rocan katalonialaisravintolalla on kolme Michelin-tähteä ja prestiisiä enemmän kuin riittävästi. Macallanin Bob Dalgarnolle tällainen luksusherkkä kuvio sopii varmasti hyvin.

Dalgarno ja Rocan veljekset poimivat pullotetta varten liudan sherrytynnyreitä, joihin mahtui first filliä, refilliä, amerikkalaista tammea, eurooppalaista tammea, kaikenlaista. Tynnyrityyppejä oli yhteensä seitsemän kappaletta neljästä eri bodegasta/tuottajalta.

Edition No. 2 oli viime keväänä Japanissa todella himoittua tavaraa ja pullojen hinnat paikallisissa alkoholiliikkeissä aivan tapissa. Muualla into on ollut maltillisempaa – ja esimerkiksi Euroopassa tämä ei ole siis mitenkään loppumyytyä tavaraa.

Tänä syksynä nähdään jo Edition No. 3, jonka Dalgarno on rakennellut yhdessä parfymööri Roja Doven kanssa. Syyskuun alussa pitäisi tällaisen ihmejulkaisun saavuttaa viskihyllyt maailmalla, joten maistellaan tämä Edition No. 2 alta pois ja suihkutellaan Edition No. 3 sitten aikanaan kainaloon.

The Macallan Edition No. 2

(48,2%, OB, NAS, 2016, Limited Edition, 70 cl)

Tuoksu: Jännittävä yhdistelmä siirappisuutta ja suklaisuutta, kevyempää kuivakakkua ja mausteisuutta sekä irtonaista hedelmää. Uuniomenaa, mantelia, inkivääriä, vaniljaa, toffeeta, kevyitä ja kukkaisia sävyjä. Silti tietty tallinen ja nahkasatulainen sherryisyys leijuu pinnassa. Vesilisä avaa sitruksisen puolen tästä, hiukan limettiä ja ruohoisen yrttisiä sävyjä nousee esiin.

Maku: Suklaisuutta, maitokahvia, rusinaa, mausteisuutta. Tallinen ja nahkainen puoli on mukana, mutta paksummat sherrysävyt jäävät pimentoon. Suutuntuma on öljyssään hyvinkin mausteinen, pippurinen ja inkiväärinen, vaikka runko on korkeintaan keskitäyteläinen. Kuivahkoa maltaisuutta, hedelmäkakkua, uuniomenaa, tammisuutta, maapähkinää. Jälkimaku liikkuu kahvisella ja mausteisella puolella. Inkivääriä, kanelia, pähkinäisyyttä, vaniljaa. Toffeeta, hiukan yrttisyyttä, kevyttä multaisuutta, ruohoisuutta, piparkakkua. Keskipitkä finaali jättää kihelmöivän tuntuman. Vesilisä nostaa hedelmäisiä sävyjä paremmin pintaan.

Arvio: Hiukan kerrostuneen oloinen mutta muuten myönteinen yllätys. Erilaista sherryviskin tyyliä, jossa on toki haettu tammesta yksittäisiä äärielementtejä mutta jätetty myös tilaa tutkimiselle. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 87/100.

Highland Park Valkyrie 45,9%

Highland Park julkaisi huhtikuussa 2017 ensimmäisen ulostulon uudesta Viking Legend -sarjastaan. Ulkoasu suunniteltiin yhteistyössä tanskalaisen Jim Lyngvildin kanssa ja kehissä ovat kaikki viikinkimytologian kliseet.

Edrington pisti tätä tiettävästi liikkeelle reteästi heti neljännesmiljoona pulloa. Sekoituksessa on ennakkotietojen mukaan vähemmän first-fill sherryä ja ylipäänsä eurooppalaista tammea verrattuna Dark Originsiin. Vastaavasti turpeisuutta löytyy enemmän.

Tämän jälkeen Viking Legend -sarjaan on tulossa siis 2018–2019 vielä kaksi viskiä, jotka ovat nimeltään Valknut ja Valhalla. (Minulle kyllä kelpaisi jokin niinkin yksinkertainen nimi kuin vaikkapa ”27 yo”.)

Highland Park Valkyrie

(45,9%, OB, NAS, 2017, Viking Legend Series, 250000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kostean turpeinen, maltainen ja alkuun hiukan lenseä. Kostea villapaita kevyesti savuttavan kaminan ääressä. Hunajaisuutta, havuja, mausteisuutta. Toffeefudgea, rasvaa, likaa, voita, puuromaisuutta. Napakkaa tammisuutta, mentholia, mineraalisuutta, jopa merellisyyttä. Vesilisä avaa suolaisuutta tuoksuun.

Maku: Savuinen ja suolainen, mausteinen ja mukavan hapokas. Tietty refill-bourbonista tuttu mineraalisuus on pinnassa, ja se toimii hienosti savun kanssa yhteen. Chilillä maustettua lakritsia, toffeeta, pientä hiilisyyttä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pisteliään mausteinen. Havuja, yrttisyyttä, kevyttä kanervaisuutta, vihreää omenaa. Jälkimaku liikkuu hapokkuuden, mausteisuuden, yrttien ja kuivan savun ympärillä. Suolaisuus ja mineraalisuus, inkivääri, tammi, lakritsi, havuisuus ja pieni toffeen makeus kantavat melko tukevasti. Finaali yltää lopulta varsin pitkäksi. Vesilisä kirkastaa tätä entisestään.

Arvio: Myönnän heti, että inhoan tätä viikinkitauhkaa ja korskeasti pakattua mytologisointia, mutta hitto soikoon, onhan tämä nyt sentään hyvää viskiä. Hiukan raa’an tuoksun jälkeen kokonaisuus puhuttelee minua lopulta enemmän kuin Dark Origins. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whiskynotes 85/100Whisky Magazine 82/100 (Laura Foster), 73/100 (Mark Newton).

Highland Park Cask Strength Edition 57,1%

Keväällä 2017 saapui toinen erä Highland Parkin suosittua CS-sarjaa Ruotsin Systembolagetiin. Viski on edelleen pakattu piccolopulloon eikä iästä tai kypsytyksestä ole kerrottu oikeastaan mitään.

Ykkösbatch oli kuitenkin omaan suuhuni erinomaisen maistuvaa tavaraa, joten tähänkin kohdistuu jonkinlaisia odotuksia.

Highland Park Cask Strength Edition

(57,1%, OB for Sweden, NAS, 2017, 35 cl)

Tuoksu: Suklaisen sherryinen, erittäin kinuskinen ja tikkunekkumaisen makea. Turpeisuutta, tiettyä rasvaista likaisuutta, havuja. Maitokahvinen, siirappinen, hiukan liköörimäinen tunnelma. Maltaisuutta, hiukan mokkanahkaa, aavistus pekaanipähkinää. Vesilisä availee eucalyptusta ja herkkää vaniljaisuutta.

Maku: Turpeinen, rasvainen, suklainen ja varsin sherryinen. Erittäin öljyinen suutuntuma, tuttua Highland Parkia silkkisyydessään. Todella herkullinen kinuskimainen makeus. Mausteisuutta, havuja, kanervaisuutta. Rusinainen ja luumuinen puoli on hyvin esillä. Maltaisuutta, sekahedelmää ja yrttejä riittää. Jälkimaku tulee mausteisuus edellä. Maitosuklaata, kahvia ja kahvilikööriä, pähkinäisyyttä.Tammi pysyttelee taustalla, vaikka yrtit ja havuisuus pauhaavat. Kinuskisuus pysyy mukana, samoin hunaja ja siirappi. Konerasvaisuus ja turpeisuus sekä tietty happamuus hallitsevat varsin pitkän finaalin loppua. Vesilisä tuo omenaa, vaniljaa ja tiettyä kukkaisuutta esiin varsin miellyttävällä tavalla.

Arvio: Todella maukas karkkipäivän viski. Yllätysmomentti oli pienempi verrattuna ykkösbatchiin, mutta kaikessa makeudessaankin tämä on kyllä erinomaisen laadukas herkku. 89/100

Highland Park Einar 40%

Einar oli Sveinin ja Haraldin ohella ensimmäisenä Warrior-sarjasta kaupoissa. Olen tätäkin maistanut useita kertoja aiemmin, mutta koskaan en ole saanut muistiinpanoja kasaan. Nyt tuli vihdoin aika.

Highland Park Einar

(40%, OB, NAS, +/- 2013, Warrior Series, Travel Retail, 100 cl)

Tuoksu: Maltainen, tunkkainen ja likainen. Märkää turpeisuutta, villasukkaa, rusinaa, ylikypsää luumua. Silti luonteeltaan hiukan ohut, vaikka pinnassa on rasvaista painoa. Uuniomenaa, siirappisuutta, kanervahunajaa. Kevyt yrttisyys on myös mukana. Appelsiinimarmeladia, ihan pieni savuisuus taustalla.

Maku: Selvästi tuoksua kohottavampi. Kanervahunaja, karamelli ja sherryinen pehmeys ovat hyvin läsnä. Suutuntuma on Highland Parkille ominaisesti silkkinen ja rungossa on mukavasti ryhtiä, vaikka voltit ovat alhaalla. Mausteisuutta, hilloisuutta, rusinaa, kinuskia. Maltaisuus tuntuu silti varsin reippaana ja osin tunkkaisenakin. Pientä kypsymättömyyttä tässä on sekä maltaisuuden että tammen osalta havaittavissa. Turpeisuus jää maussa taustalle, vain pieni savu tuntuu. Jälkimaku on hilloinen, kanervahunajainen ja varsin paahteisella tavalla tamminen. Yllättävän lyhyt kaikkineen. Kevyttä yrttisyyttä, mausteisuutta, tammea, siinä se.

Arvio: Perustason Highland Park. Tuoksu vaatimaton, maku selvästi parempi. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Magazine 81/100 (Gavin D. Smith), 84/100 (Joe Bates).

Highland Park 22 yo 1990/2013, Dewar Rattray 58,1%

Maistelin pari viikkoa sitten 23-vuotiaan Dewar Rattrayn pullottaman Highland Parkin, joka paljastui varsin mielenkiintoiseksi tapaukseksi. Nyt maistelussa on samalta päivältä peräisin oleva sisartynnyri, joka on pullotettu melkein puolitoista vuotta aiemmin. Tämäkin on ex-sherrystä peräisin, ja oletettavasti kyseessä on ollut refill.

Highland Park 22 yo 1990/2013, Dewar Rattray

(58,1%, Dewar Rattray, Individual Cask Bottling, 3.12.1990–17.4.2013, Cask No. 577, Sherry Butt, 565 bts., 70 cl)

Tuoksu: Karamellinen ja kanervainen. Hyvin mietoa turpeisuutta taustalla, kevyt nuotiosavu. Enemmän ollaan hunajan, paahdettujen manteleiden ja makean sitruksisuuden kanssa tekemisissä. Pieni ruohoisuus ja marjaisuus ovat mukana myös. Kuivempi ja kirkkaampi kuin #508. Vesilisä avaa yllättävän rikkisyyden, joka saapuu kananmunan ja poltetun tulitikun voimalla.

Maku: Todella vahva yhdistelmä napakkaa mausteisuutta ja makeaa hunajaisuutta saapuu välittömästi. Havuisuus ja pihkaisuus ovat vahvasti esillä. Karamellisuutta, kinuskia, viikunaa, rusinaisuutta. Herkullinen makea sherryisyys. Suutuntuma on öljyinen ja painava, kuten voi odottaakin. Tiettyä marjaisuutta ja hilloisuutta löytyy myös. Tammi on kuivasta otteestaan huolimatta pinnassa. Jälkimaku on todella mineraalinen ja suolainen. Tanniinit löytyvät, paahteisuus ja saksanpähkinä nousevat esiin. Havuisuutta, happoisuutta, kanelia, rusinaa, ruohoisuutta, pihkaa. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo kermatoffeeta esiin ja availee makeaa hedelmäisyyttä.

Arvio: Mineraalisempi ja fokusoituneempi kuin muhkea #508. Pieni rikkisyys tuoksussa ja maun kapeus jättävät tämän silti aavistuksen sisartynnyrin taakse, jos pitäisi valintoja tehdä. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 89/100 (per 1).

Highland Park 23 yo 1990/2014, Dewar Rattray 56,2%

Tällä hetkellä tuntuu olevan päällä jonkinlainen Highland Park -mania. Uusia single caskeja metsästetään hullunkiilto silmissä ja niistä maksetaan poskettomia summia. Crazy shit.

Nyt maistossa Dewar Rattrayn pullottama 23-vuotias Highland Park, täysin ex-sherryssä kypsynyt. Jos tähän laittaisi tislaamon viralliset leimat päälle, hinnan voisi heti kolminkertaistaa.

Highland Park 23 yo 1990/2014, Dewar Rattray

(56,2%, A.D. Rattray, Individual Cask Bottling, 3.12.1990–11.8.2014, Cask No. 508, Sherry Butt, 526 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ah, distillery character on hienosti esillä välittömästi. Hunajaista kanervaisuutta, mietoa ja makeaa turpeisuutta, paksua öljyisyyttä ja sherryistä hedelmäisyyttä. Hiukan likaista rasvaisuutta, märkää ruohoa, kuningatarhilloa, toffeefudgea, mausteisuutta, tammea. Vesilisä avaa sitruksisen puolen komeasti.

Maku: Suutuntuma on silkkinen ja öljyisen painava, kanervahunajaisuus ja makea turpeisuus laskeutuvat kielelle. Runko tuntuu ehkä hiukan kevyemmältä kuin monissa vastaavissa Highland Parkeissa, mutta mausteisuus on erittäin intensiivistä ja tammi on voimastaan huolimatta hyvässä balanssissa. Tietty likaisuus tässä on vahvasti mukana, märkää ruohoa ja ylikypsää hedelmää. Rusinaa, punaista omenaa, hilloisuutta. Jälkimaku menee vahvasti tammen ja öljyn komennossa. Hunajaisuutta, kanervaa, havuja, yrttisyyttä, mausteisuutta, kaakaojauhetta, happoja. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tekee tästä todella pehmeän ja nostaa kermatoffeen ihan omalle tasolleen.

Arvio: Maukas Highland Park. Jotain pientä jää silti puuttumaan aivan terävimpään kärkeen verrattuna, sekä kompleksisuudessa että karaktäärissä. 88/100

Highland Park 25 yo 50,7%

Maistelussa mustaan puukirstuun pakattu 25-vuotias Highland Park vuodelta 2004. Odotukset ovat katossa, koska nykypullotteistakin 25-vuotias on suuri suosikkini.

Highland Park 25 yo 50,7%

(50,7%, OB, 2004, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, hunajainen, kanervainen ja muhkea. Vahamaisuutta, turvesavua, siirappisuutta, uuniomenaa, rusinaa. Eucalyptusta, sherryisyyttä, maitosuklaata, luumuhilloa, mausteisuutta, joulukakkua, kuivattuja hedelmiä. Todella runsas ja vaikuttava. Vesilisä avaa vielä lisää eucalyptusta ja raikkautta.

Maku: Hunajainen, turpeinen, kanervainen ja silkkisen pehmeä. Mahtavan kermainen suutuntuma, täyteläinen ja erittäin öljyinen, mutta silti potkua riittää. Suklaisuutta, siirappia, pähkinäisyyttä, mausteisuutta, hedelmäkakkua, marmeladia. Lakritsia, pippurisuutta, yrttejä, kanelia. Tammisuus on kuivaa ja erittäin tyylikästä. Jälkimaku on hunajainen, turvesavuinen, kanervainen ja hedelmäisen muhkea. Pähkinäisyyttä, sherryisyyttä, suklaata, kermaisuutta. Todella hieno mausteisuus ja tammisuus, vahamainen ja samalla runsas. Erittäin pitkä finaali, jossa riittää kamferia ja eucalyptusta hamaan maailman tappiin saakka. Wow. Vesilisä tuo anista ja kurkkupastillisuutta.

Arvio: Uskomaton elämys. Äärettömän pehmeä ja erittäin vaikuttava viski. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 13).

Highland Park 13 yo 2002/2016 for SMWS & VYS 59,2%

Kohupullotteet kannattaa maistaa siinä vaiheessa, kun kohua ei enää kunnolla muista. Parin maistamiskerran jälkeen tuli aika kirjata mietteet ylös.

Highland Park 13 yo 2002/2016 for SMWS & VYS

(59,2%, OB for Whisky Clubs of Finland Suomen Mallaswhiskyseura & Viskin Ystävien Seura, 2002–2016, Cask No. 6367, 1st Fill European Sherry Hogshead, 306 bts., 70 cl)

Tuoksu: Raskaan sarjan sherrypommi. Makeaa sherryä, tummaa suklaata, kilokaupalla luumuhilloa ja kottikärryllinen kypsiä kirsikoita. Rusinaa, siirappia. Vahva ja aktiivinen tammisuus, hiukan nahkaa ja kellaria. Pieni nuotiosavuinen vivahde taustalla, mustaa teetä ja paahteisuutta. Varsin suoraviivainen kaikessa sherryssään. Vesilisä availee toffeeta ja kevyemmän sokerisia sävyjä.

Maku: Täyteläinen ja raskas. Makeaa sherryisyyttä, luumuhilloa, suklaata, taatelia. Kirsikat ovat jälleen näyttävästi esillä. Suutuntuma on painava ja mausteisuus muhkeaa. Tammi tuntuu aktiivisena ja mausteet vyöryvät joulukakun ja piparkakun mausteliemen kautta. Järeä on. Jälkimaku on siirappisen sherryinen ja raskaan suklainen, mausteinen ja pippurisen kihelmöivä. Piparkakkua, pähkinäisyyttä, luumua, kirsikkaa. Keskipitkä ja lopulta nahkaiseksi kääntyvä finaali. Vesilisä saa tiettyä puisevuutta pintaan.

Arvio: Muistuttaa hiukan aiemmin maistamaani Maxxium-pullotetta, mutta balanssi on tässä hiukan parempi ja jälkimaku pidempi. Näin järeä sherry syö ehkä osan tisleen ominaisluonteesta, mutta onhan tämä kyllä mieletön pommi. Nautin. 88/100