Speyside

Linkwood Pure Highland Malt 70 Proof Gold Cap 40%

Maistelussa tällä kertaa vanhaa Gordon & MacPhailin lisenssillä pullottamaa Linkkaria. Miniatyyri on taskumattityyliä, samassa hengessä kuin taannoin maistelemani G&M:n Taliskerit.

Linkwood Pure Highland Malt 70 Proof

(40%, Gordon & MacPhail, NAS, +/- 1970, Licenced Bottling, Golden Cap, 5 cl miniature)

Tuoksu: Tummasävyinen ja marjaisa. Mustaviinimarjaa, mustikkaa, vadelmaa. Maltainen ja yrttinen, varsin roteva yleisilme. Huonekaluvahaa, hunajaa, hiukan korianteria. Kuivattuja hedelmiä, rusinaa, tummaa suklaata, hapokkuutta. Uuniomenaa, paahteista tammea. Vanhan liiton hieno kokonaisuus.

Maku: Todella mehukas yhdistelmä kuivaa tammisuutta, kiteistä hunajaisuutta ja rotevaa maltaisuutta. Paahteisuus ja yrttisyys toimivat hienosti, kuivat hedelmät ja nahkaisuus saavat tämän tuntumaan kokoaan suuremmalta. Toffeefudgea, rusinaa, pureskeltavaa hedelmäisyyttä. Omenaa, mustaviinimarjaa, appelsiinimarmeladia. Suutuntuma on melko täyteläinen ja hyvässä tasapainossa. Jälkimaku on tumman yrttinen, paahteinen ja varsin pippurinen. Mustaviinimarjaisuus tulee edelleen voimakkaasti esiin. Tummaa suklaata, nahkaisuutta, tanniinisuutta. Yrttien keskellä korianteri näyttäytyy selvästi. Kaakaojauhetta, kuivaa tammea, hilloisuutta. Omenaa, pientä ruohoista kitkeryyttä. Tyylikäs, varsin pitkä finaali.

Arvio: Todella positiivinen yllätys. Ei taannoisen vanhan hääspesiaalin veroinen, mutta hieno silti. Tämän aikakauden viskeissä mustaviinimarja tuo aina tietyn hyvyyden lopullisesti pintaan. 88/100

Pride of Strathspey 1959 & 1960, Gordon & MacPhail 40%

Maistelussa jälleen yksi brittihovin hääspesiaali Gordon & MacPhaililta. Tämä voisi olla peräti Macallania, mutta paha mennä vahvistamaan.

Pride of Strathspey 1959 & 1960, Gordon & MacPhail

(40%, 1959 & 1960, Bottled 1986, A special vatting to commemorate the marriage of H.R.H. Prince Andrew to Miss Sarah Ferguson on 23rd July 1986, 5 cl miniature)

Tuoksu: Upea sherryisyys kohtaa runsaan hedelmäisyyden ja nautinnollisella tavalla kuivan tammisuuden. Rusinaa, luumua ja suklaisuutta, taatelia ja hiukan viikunaa. Kuivattua aprikoosia. Kahvisuutta ja pientä tupakkaisuutta. Akaasiahunajaa, metisyyttä, mausteisuutta. Eeppinen pähkinäisyys kruunaa kaiken.

Maku: Loistelias sherryviski, ei voi muuta sanoa. Aivan mahtava tasapaino hedelmäisyyden, sherryn ja tammisuuden välillä. Rusinaa, luumua, taatelia ja kuivattuja hedelmiä, toffeeta ja hunajaa. Hiukan pähkinäistä karvautta taittamassa makeutta, kuivaa tammea ja kaakaojauhetta. Kahvisuutta ja maltaisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja huikeassa balanssissa. Pieni lakritsi ja kirpeä marjaisuus nostavat tämän vielä omalle tasolleen. Jälkimaku on silkkaa parhautta, sherryisyys ja hedelmäisyys jatkavat vuoropuheluaan kuivan tammen säestyksellä. Rusinaa, tummaa suklaata, lakritsia, suolaisuutta, mausteisuutta. Pähkinäisyys ja kahvisuus pysyvät mukana toffeen kanssa. Pitkä ja todella nautinnollinen finaali.

Arvio: Uskomattoman hieno viski. Paras omalle kohdalleni sattunut yksilö näistä G&M:n upeista hääspesiaaleista. Olin jo myyty taannoisen Linkwoodin ääressä, mutta tämä menee vielä askeleen pidemmälle. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Upean herkullinen viski!”

BenRiach 25 yo 1985/2010, Liquid Sun 48,1%

Maistelussa tällä kertaa kasari-Benkku Liquid Sunin valikoimista. Viski on kypsynyt neljännesvuosisadan ex-bourbonissa.

BenRiach 25 yo 1985/2010, Liquid Sun

(48,1%, Liquid Sun, 1985–2010, Bourbon Hogshead, 198 bts., 70 cl)

Tuoksu: Raikas ja hedelmäinen, mutta lievästi väritön. Omenaa, päärynää, banaania, mangoa. Hunajaa ja vaniljaa, tammen mausteisuutta. Hiukan minttua. Heinäisyyttä, mietoa yrttisyyttä, ananasmehua. Maltaisuutta, hedelmäsokeria. Vesilisä availee käsirasvaa ja sitruksisuutta.

Maku: Hedelmäinen ja selvästi tuoksua ryhdikkäämpi. Runsaan hedelmäsalaatin rinnalla on vahaisuutta, öljyisyyttä ja reipasta potkuakin. Ananasta, omenaa, päärynää, sitruksisuutta, viinirypäleitä, trooppista hedelmäisyyttä. Tammi tulee läpi tiukkana ja jopa pippurisena. Suutuntuma on melko öljyinen ja napakka. Vaniljaisuutta, glyserolia – tämä voisi mennä sokkona irkkuviskistä. Jälkimaku on sitruksinen, tamminen ja kirpeä. Tammi puskee pippuria ja hedelmäisyys kitkeröityy. Heinäisyys ja yrttisyys tulevat vähitellen kunnolla esiin, hunajaisuutta ja vaniljaa nousee sitä tasapainottamaan. Keskipitkä finaali jää kuitenkin lopulta melko kalpeaksi. Vesilisä nostaa esiin karheaa maltaisuutta ja suolaisuutta.

Arvio: Pieni pettymys lopulta. Yleisilme on kauttaaltaan hiukan väritön. Muistuttaa etäisesti irkkuviskiä, mutta ei kunnolla sytytä. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

The Balvenie 10 yo Founder’s Reserve 40% (1980’s)

Maistelussa vanha konjakkipulloversio Balvenien klassikkoviskistä. Pullotuskoko on hobittiluokkaa. Olen tästä myöhempänäkin versiona ihan pitänyt.

The Balvenie 10 yo Founder’s Reserve

(40%, OB, 1980’s, 20 cl)

Tuoksu: Runsaan maltainen. Rouheuden alta pilkistää tuttu hunajaisuus. Puuromaisuutta, mysliä, pähkinäisyyttä ja pientä karvautta. Appelsiinia, sitruksista hapokkuutta, mausteisuutta. Ei kovin erilainen verrattuna muistikuviini myöhemmästä editiosta. Tammea, heinäisyyttä, nahkaisuutta, pientä vaniljaa.

Maku: Maukas, metinen ja kiteisen hunajainen. Appelsiini ja hunajaisuus ovat hyvässä vuoropuhelussa tammen ja maltaisuuden kanssa. Tammi pysyy kuivana koko ajan, ja tietty pirskahteleva raikkaus on pinnassa. Vahaisuutta, vaniljaa, hiukan heinäisyyttä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvässä balanssissa, profiili tuntuu kaikin puolin tutulta. Mausteisuutta, omenaa, päärynää, tiettyä hedelmäkarkkisuutta. Jälkimaku on sitruksisen hapokas ja tammisen paahteinen, mutta edelleen hunajaisuus toimii hyvin. Heinäisyyttä, nahkaisuutta, pähkinäsekoitusta. Vihreää teetä, maltaisuutta, mysliä. Vanilja tulee kauniisti esiin. Hedelmäsiirappia, anista. Lopuksi tulee pintaan nättiä suolaisuutta. Keskipitkä finaali.

Arvio: Oikein maukas ja tyylikäs viski menneiltä vuosilta. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

Linkwood 1959 & 1960, Gordon & MacPhail 40%

Maistelussa Gordon & MacPhailin brittihovin häiden kunniaksi vuonna 1986 pullottama spesiaali Linkwoodin tuotannosta. Mukana on viskiä vuosilta 1959 ja 1960. Ei kuulosta pahalta.

Linkwood 1959 & 1960, Gordon & MacPhail

(40%, 1959 & 1960, Bottled 1986, A special vatting to commemorate the marriage of H.R.H. Prince Andrew to Miss Sarah Ferguson on 23rd July 1986, 5 cl miniature)

Tuoksu: Kuivan tammen ja aromaattisen sherryn hieno yhdistelmä on välittömästi edessä. Vahattua puuta, antiikkihuonekaluja, kuivattuja hedelmiä ja kaakaojauhetta. Rusinaa, luumua, hiukan sitruksisuutta ja kukkaisuutta. Kevyttä turvesavua, kahvia, tupakkaisuutta. Todella hieno ja klassinen vanhan liiton sherrytuoksu.

Maku: Aromaattinen sherry ja kuiva tammi ovat heti voimakkaasti läsnä. Suutuntuma on melko kevyt mutta näillä volteilla erittäin intensiivinen. Yrttisyys on runsasta ja vaikuttavaa, sherryn sävyt ovat todella syviä. Mahtava yhdistelmä pureskeltavaa, toffeemaista makeutta ja toisaalta pähkinäistä ja juuri sopivan karvasta hedelmäisyyttä. Pieni turvesavu on edelleen taustalla mukana. Rusinaa, vaahterasiirappia, suklaisuutta. Jälkimaku on edelleen kuivan sherryinen ja paahteisen tamminen. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta, kahvia, hiukan nahkaisuutta ja kuivattuja hedelmiä. Sitruksisuus nousee pienen savun takaa. Pitkä ja tyylikäs finaali.

Arvio: Aivan loistava Linkwood, elegantti ja vaikuttava alusta loppuun. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Hyvä ja tyypillinen ”vanhan liiton” Linkwood.”

Glen Grant 21 yo 1996, SMWS 9.143, 60,6%

Nyt on lasissa 21-vuotias Glen Grant, joka on viiden miniatyyrin Festival Flavours Discovery Packin viimeinen maistettava viski. Jälleen ovat voltit erittäin korkealla, vaikka nesteellä on jo ikääkin.

Glen Grant 21 yo 1996, SMWS 9.143

(60,6%, Scotch Malt Whisky Society, 23.4.1996, Spirit of Speyside Whisky Festival, Grateful gravitas, Ex-Bourbon Hogshead, 2.5 cl miniature)

Tuoksu: Hedelmäinen, maltainen ja huokuu bourbontynnyrin voimaa. Aktiivista tammea, tyylikästä vaniljaa, marsipaania, mausteisuutta. Paahdettua vaahtokarkkia, hiukan popcornia. Syvä ja tasapainoinen. Tummaa yrttisyyttä, päärynää, viinirypäleitä, hedelmäsiirappia. Vesilisä tuo hedelmäkarkkisuutta esiin.

Maku: Voimakas, hedelmäinen, maltainen ja syvän tamminen. Bourbonhenkisyys hallitsee edelleen, paistetut vaahtokarkit ja vanilja ovat vahvasti mukana. Tomusokeria, marsipaania, mausteisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen ja hienosti balanssissa. Omenaa, hiukan kirsikkaa, rypälemäisyyttä, hapokkuutta. Jälkimaku on syvän tamminen ja todella mausteinen. Tammi saa tummempia sävyjä ja kuivuu hallitusti. Hedelmäsiirappi tuo makeutta, kun yrtit ja pippuri rummuttavat täydellä voimalla. Pientä karvautta loppusuoralla, nahkaisuutta ja happamuutta. Pitkä finaali. Vesilisä availee päärynää ja hunajaisuutta.

Arvio: Tämän setin hienoin viski. Myönteinen yllätys kaikin puolin. Nimellekin on katetta, koska vakavasti otettavaa ja linjakasta painavuutta riittää. 88/100

Glenallachie 9 yo 2008, SMWS 107.13, 65%

Eilen alkoi Scotch Malt Whisky Societyn viiden miniatyyrin Festival Flavours Discovery Packin läpikäynti nuorella Laphroaigilla.

Seuraavana on vuorossa nuori sherryinen Glenallachie, joka on pullotettu vuoden 2018 Spirit of Speyside Whisky Festivalin juhlallisuuksiin. Voltit ovat jälleen aivan tapissa.

Glenallachie 9 yo 2008, SMWS 107.13

(65%, Scotch Malt Whisky Society, 26.8.2008, Andalusian gazpacho, Refill Ex-Oloroso Butt, 2.5 cl miniature)

Tuoksu: Sherryinen, suklainen ja luumuinen. Todella voimakas oloroso, vaikea uskoa refilliksi. Siirappia, pähkinää, lihaisuutta, viikunaa, kuivattuja hedelmiä ja muhkeaa viinisyyttä. Kahvisuutta, balsamicoa. Maltaisuus ja viskin oma karaktääri jäävät sherryn taakse. Vesilisä avaa kinuskia ja yrttisyyttä.

Maku: Muhkean sherryinen, suklainen ja öljyisen painava. Voimakas ja mausteinen, mutta nyt myös viskin nuoruus tulee läpi. Maltaisuutta, jyväisyyttä, ruohoisuutta. Rusinaa, luumua, viikunaa, taatelia. Siirappia ja balsamicoa, reipasta kahvisuutta. Suutuntuma on öljyinen ja kihelmöivä. Lihaisuus on edelleen mukana, beef jerkyä ja savumakkaraa. Paahdettua pähkinää, voimakasta tammisuutta. Jälkimaku on pisteliään mausteinen, sherryinen ja yllättävänkin ohut. Paahteisuutta, kahvisuutta ja kuivattuja hedelmiä riittää, mutta jyväiset ja ruohoiset piirteet tulevat nopeasti läpi. Melko lyhyt finaali. Vesilisä nostaa toffeeta ja siirappista imelyyttä.

Arvio: Erittäin nuori sherryviski. Itse asia jää vähän tynnyrin varjoon tässä. Vaikea uskoa, että kyseessä on vain refill, niin voimakasta sherry tässä tosiaan on. 83/100

BenRiach Batch #2, That Boutique-y Whisky Company 48,1%

Maistossa That Boutique-y Whisky Companyn nykyisellään jo (ainakin) viiteen erään paisuneen BenRiach-kimaran kakkosjulkaisu. Jälleen on tynnyrityyppi hämärän peitossa. Pullomääräkin on huomattavan vähäinen.

BenRiach Batch #2, That Boutique-y Whisky Company

(48,1%, That Boutique-y Whisky Company, 2013, 58 bts., 50 cl)

Tuoksu: Vähän erilainen BenRiach kuin oli odotuksissa. Suolaisuutta ja toffeekarkkeja kärjessä, jossain määrin tervaisella vivahteella. Omenaa, luumua, hilloisuutta, vadelmaa. Hunajaa ja ruskeaa sokeria. Heinäisyyttä, pölyisyyttä, hiukan lakritsia ja turvetta. Vesilisä avaa hiukan siirappia ja öljyistä likaisuutta.

Maku: Turvesavuinen ja sitruksinen. Öljyisyyttä, mineraalisuutta, ruohoista kitkeryyttä, maltaisuutta ja suolaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja mausteisen napakka. Hilloisuutta, pientä marjaisaa makeutta, kirsikkaa. Pölyistä ullakkoa, hiukan antiikkisuutta, jotain metallista ja karvasta. Paahteisuutta, pähkinäisyyttä, pippuria. Jälkimaku on tummasävyinen, paahteisen tamminen ja edelleen varsin turpeinen. Omenainen hedelmäisyys jää hiukan jalkoihin. Öljyisyyttä, happamuutta, hiukan karvasta pähkinäisyyttä, pippuria. Keskipitkä finaali. Vesilisä saa yrttisyyden paremmin auki ja tuo metallisuutta pintaan.

Arvio: Mielenkiintoinen ja pienessä sekavuudessaankin maukas BenRiach. 85/100

Glenallachie-Glenlivet 20 yo 1992/2013, Cadenhead Small Batch 59,1%

Lasissa on tällä kertaa kaksikymmentä vuotta kypsynyt yksilö Glenallachien tislaamosta, Cadenheadin Small Batch -sarjassa pullotettuna. Mielenkiintoiselta vaikuttaa.

Glenallachie-Glenlivet 20 yo 1992/2013, Cadenhead

(59,1%, Cadenhead Small Batch, 1992–2013, Bourbon Hogsheads, 516 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kypsän ja runsaan oloinen heti kärkeen. Öljyinen, paahteisen tamminen, pähkinäinen ja hiukan havuinen ensivaikutelma. Makea hedelmäisyys on täynnä ylikypsää luumua, uuniomenaa ja viikunaa. Mausteisuutta ja maltaisuutta, hiukan suklaata. Ruohoisuutta. Vesilisä availee sitrusta ja päärynää.

Maku: Maltainen, pähkinäinen ja mausteinen. Paahteinen ja voimakas. Tuoksustakin löytyvän luumun ja kypsän omenan rinnalle nousee sitruksisuutta ja yrttisyyttä. Ruohoisuus ja havuisuus toimivat hyvin yhteen hunajan ja vahvan suklaisuuden kanssa. Suutuntuma on varsin öljyinen ja napakka. Kuivattuja hedelmiä, rusinaa, ruskeaa sokeria ja paahdettua pähkinää. Jälkimaku on tumma ja syvä, havuisuuden ja suklaan ympärille kietoutuva kompleksinen esitys. Hilloisuus nousee hienosti esiin, vadelma edellä. Kuivatut hedelmät, yrttisyys ja paahteisuus kantavat komeasti. Hiukan lakritsia, runsaasti mausteisuutta. Pitkä ja maukas finaali on tämän viskin paras osa. Vesilisä tuo päärynäistä raikkautta ja karkkisuutta esiin.

Arvio: Odottamattoman maukas viski. Pähkinäisyyden ja mausteisuuden näytöstä alusta loppuun. 87/100

Dailuaine 1974, Gordon & MacPhail 40%

Lasissa vaihteeksi 1970-luvun Dailuainea Gordon & MacPhaililta.

Dailuaine 1974, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail, Connoisseurs Choice, 1974–1995*, Old Map Label, 70 cl)

Tuoksu: Todella metinen. Kiteistä hunajaisuutta, vahaa, parafiinia, kuivaa tammea. Päärynämarmeladia, siirappista hedelmäsalaattia, hiukan suklaisuutta. Kevyttä maltaisuutta, vaniljaviineriä, hapokkuutta. Vanhoja kirjoja, ullakon tuoksua, antiikkihuonekaluja. Oikein hieno vanhan liiton tyylikäs kokonaisuus.

Maku: Intensiivisen tuoksun jälkeen odotuksia valjumpi. Metisyys ja hunajaisuus ovat kyllä mukana, mutta ensivaikutelma on lievästi vetinen. Maltaisuutta, aamiaismuroja, pientä tammista paahdetta. Suutuntuma on kevyt ja tekstuuri kadottanut merkittävästi ryhtiä. Kuivakkaa suklaisuutta, vahamaisuutta, kovia hedelmäkarkkeja. Omenaa ja päärynää, mantelia, rusinaa. Jälkimaku on hiukan kitkerä. Maltaisuutta, metisyyttä, sitruksista hapokkuutta. Tammi on yllättävän isossa roolissa ja puskee karvasta nuottia pintaan. Mantelia, kuivattuja hedelmiä, pölyisyyttä, hiukan metallisuutta. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Ilmiselvä nosing whisky. Maku ei yllä lainkaan tuoksun tasolle, mikä on suuri sääli. Toki tätä mielikseen nuuhkii. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.