Speyside

BenRiach 28 yo 1984/2013 Cask #1050, 50,2%

Kunnon sherrytavaraa BenRiachilta, tällä kertaa Independent Spiritille pullotettuna ja turpeisella maltaalla. Ei voi olla ihan huonoa, ei vain voi.

BenRiach 28 yo 1984/2013 Cask #1050

(50,2%, OB for Independent Spirit, 19.9.1984–4/2013, Cask No. 1050, Pedro Ximénez Sherry Barrel, Peated, 261 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumma, pehmeän turvesavuinen ja intensiivisen makea. Pistaasipähkinää, vaahterasiirappia, seetriä, maltaisuutta, sikaria. Mustaherukkamarmeladia, luumuhilloa, kirpeää appelsiinia. Mineraalisia ja pölyisiä sävyjä, vaikka painavuutta ja vahaa riittääkin. Kinuskia ja voita. Nam. Vesilisä tuo tupakkaisuutta.

Maku: Pehmeän savuinen, luumuinen ja siirappinen. Kaiken imelyyden keskellä on kuitenkin runsaasti suolapähkinää ja mineraalisuutta, appelsiinia ja pippurisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta runko silti painava. Tammi on melko kuivakkaa, lähellä yliohjautumisen rajaa. Vadelmahilloa, rusinaa, mustikkamarmeladia, pistaasia, tummaa suklaata. Jälkimaku on paahtuneen tamminen, sikarinen ja yllättävänkin hapan. Rusinaa, mineraalisuutta, suolapähkinää, aprikoosia. Muuttuu loppua kohti varsin huokoiseksi. Melko pitkä finaali. Vesilisä toimii todella heikosti, maut vajoavat kasaan ja kuivuvat.

Arvio: Loisteliaan tuoksun jälkeen maulla on hiukan liikaa matkaa kirittävänä. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

The Macallan 18 yo 1970/1988, 43%

Maistelussa tällä kertaa sarjassaan täysin legendaarinen Macallan. Hiljaiseksi vetää.

The Macallan 18 yo 1970/1988

(43%, OB, 1970–1988, Sherry Wood, 75 cl)

Tuoksu: Sherryinen, hedelmäinen ja todella elegantti. Voimakas ja ekspressiivinen, kuivan tamminen ja metinen, erittäin mausteinen ja suklaisen runsas. Rusinaa, taatelia, uuniomenaa, viikunaa, hunajaa. Kukkainen ja metinen raikkaus toimii maagisen hyvin yhteen runsaan sherryisyyden kanssa. Upea tuoksu.

Maku: Nautinnollinen sherryisyys ja kuiva tammisuus luovat upean pohjan, jossa kypsän hedelmäisille ja runsaan suklaisille piirteille jää tilaa. Rusinaa, viikunaa, taatelia, kypsää omenaa. Suklaata, hunajaa, pientä kahvista karvautta, saksanpähkinää. Suutuntuma on täyteläinen ja hienosti balanssissa. Nyt ollaan siellä viskien Rolls-Royce-osastolla. Jälkimaku on metinen ja kuivan tamminen, mutta runsas hedelmäisyys jaksaa tuoda uusia piirteitä esiin. Viikunaa, pähkinää, hiukan suolaisuutta, vähitellen kuivuvaa sherryisyyttä, metisyyttä, kovia toffeekarkkeja, eucalyptusta. Todella pitkä ja nautinnollisen mausteinen finaali.

Arvio: Onhan tämä nyt viskinä aivan omassa luokassaan. Yhdistää upealla tavalla kuivan tammen ja runsaan sherryisen hedelmäisyyden. Ja vaikka voltit ovat periaatteessa alhaalla, voima ei silti missään vaiheessa lopu kesken. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 3).

Knockando 12 yo 1966/1978, 43%

Maistelussa tällä kertaa jotain vähän erilaista: vanha Knockando-pullote muinoin Italiaan viedystä satsista.

Knockando 12 yo 1966/1978

(43%, OB, 1966–1978, Dateo Import, Italy, 75 cl)

Tuoksu: Nautinnollinen metisyys! Kiteistä hunajaa, mehiläisvahaa, apilankukkaa, ruohoisuutta. Tällainen kolisee aina, osuu preferenssiin. Sitruksisuutta, vihreää teetä, omenanlohkoja. Heinää, kuivaa tammea, minttua, eucalyptusta. Suolaisuus tulee hienosti läpi kaiken takaa. Varsin kevyt kokonaisuus kaikkineen.

Maku: Erittäin vahamainen ja metinen, kevyen öljyinen ja tyylikäs. Kuivaa tammea, pähkinäisyyttä. Sitruksisuutta, ruohoisuutta, päärynämarmeladia, omenaa. Suutuntuma on kevyt ja herkkä, vaikka öljy pitääkin runkoa hyvin kasassa. Hunaja ja suolaisuus kohtaavat maussa hienosti. Mausteisuutta, minttua, hienostunutta raikkautta. Jälkimaussa maltaisuus nousee kunnolla esiin kuivan tammen ja sitruksisuuden keskeltä. Greipin happamuutta, pientä puisevuutta, yrttisyyttä. Minttu ja eucalyptus saavat hyvin tilaa, mutta kokonaisuutena jälkimaku jää muista osa-alueista jälkeen. Keskipitkä finaali.

Arvio: Klassinen nosing whisky. Loistava tuoksu, oivallinen maku, vaatimaton jälkimaku. On todella sääli, ettei maku yllä tuoksun nostattamiin odotuksiin, koska tämän profiili on niin valtavan lupaava. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 84/100 (per 2).

Benrinnes 14 yo 1998/2013, Douglas Laing 50%

Tämä Douglas Laingin pullottama Benrinnes on varsin vaaleaa, vaikka on peräisin ex-sherrytynnyristä. Se ei ehkä lupaa kovin hyvää.

Benrinnes 14 yo 1998/2013, Douglas Laing

(50%, Douglas Laing, Old Malt Cask, 12/1998–3/2013, Cask No. DL 9631, Sherry Butt, 302 bts., 70 cl)

Tuoksu: Märkää villatumppua ja hapanmaitotuotteita. Ummehtunut ja outo. Jugurttia, smetanaa, jotain lihaisaa vivahdetta. Varsin hapan kaikessa hedelmäisyydessäänkin. Hunajaa, päärynää, sitruunaa, heinää, kermaisuutta, mausteita. Kummallinen kokonaisuus. Vesilisä availee hikeä.

Maku: Hapan ja tunkkainen. Jugurttia, sitruksisuutta, ruohoisuutta, metallisuutta. Selvästi erottuva lihaisa ulottuvuus, raakaa pihviä ja jotain makkaraa. Tammea, mausteita, pippuria. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Hiukan rusinaa, maitokahvia, kaakaojauhetta. Raakaa päärynää, hapokkuutta. Jälkimaku on hapokas ja kalkkinen. Tammi tuntuu reippaana ja pippuri nappaa kiinni. Ruohoa, metallisia, lihaisuutta, jugurttia. Oudot sivuäänet jatkuvat, nyt kahvi alkaa käydä tummaksi ja raaka liha paahtua. Raakaa päärynää, kaakaojauhetta, teroitettua lyijykynää. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa metallisia piirteitä.

Arvio: Harvinaisen sekava esitys. Sivuääniä ja harhapolkuja riittää. 78/100

Glenfarclas 1977/2017 The Family Casks 43,9%

Maistelussa todellinen ikävanhus Glenfarclasilta. Tällä The Family Casks -sarjan julkaisulla on laskennallista ikää komeat 40 vuotta.

Glenfarclas 1977/2017 The Family Casks

(43,9%, OB, 1997–23.1.2017, The Family Casks, Spring 2017 Release, Cask No. 8204, 4th-fill Hogshead, 176 bts., 70 cl)

Tuoksu: Metinen, kuivan tamminen mutta aavistuksen tunkkainen alkuun. Hiukan rusinaista ja ylikypsää vivahdetta, sekahedelmiä, banaania. Pähkinää, paahteisuutta, maltaisuutta, appelsiininkuorta, maitosuklaata. Kermatoffeeta, kanelia, hiukan kookosta. Vesilisä availee mentholia ja kurkkupastillista raikkautta.

Maku: Upea. Hieman sekavan tuoksun jälkeen yksiselitteisen upea. Kuivaa tammea, ruskeaa sokeria, metisyyttä, akaasiahunajaa, maitosuklaata. Hedelmäisyys on runsasta, appelsiinista persikan kautta trooppisiin sävyihin. Suutuntuma on herkkä ja varsin kevyt, mutta profiili kantaa silti hienosti. Pähkinää, maltaisuutta, paahdettua puuta, happamuutta. Jälkimaku liikkuu edelleen herkän tammisissa ja hedelmäisissä sfääreissä. Kuivaa puuta, hedelmäkakkua, pähkinää, kanelia, briossia, suklaata. Akaasiahunajaa, sitruksisuutta, pientä hapokkuutta ja pippuria. Pitkä finaali. Vesilisä tuo mentholia ja yrttisiä sävyjä mukaan.

Arvio: Todella herkullinen ikäviski, jolle tuoksu ei vielä tee täyttä oikeutta. 90/100

Speyside Region 44 yo 1973/2017, Archives 49,4%

Maistelussa ikivanha Speyside-viski Whiskybasen Archives-sarjasta. Voltit ovat ikään nähden lupaavasti korkealla, joten tynnyrin luulisi olleen hyvä.

Speyside Region 44 yo 1973/2017, Archives

(49,4%, Archives, Echinoderms for Australia, 3/1973–11/2017, Cask No. 160000001, Sherry Butt, 348 bts., 70 cl)

Tuoksu: Uskomattoman intensiivinen ja runsas. Banaania, tuoretta aprikoosia, viinirypäleitä, kiiviä, päärynää, vaniljaa. Hunajainen ja mehiläisvahainen makeus. Kuiva tammi leijuu kaiken yllä. Kookosmaitoa, mangoa, sitruksisuutta, hiukan anista. Wow. Vesilisä availee minttua ja pientä lakritsia.

Maku: Erittäin hedelmäinen ja vaikuttava. Banaani ja vanilja, kookoskerma ja aprikoosi ovat voimakkaasti pinnassa. Mausteinen ja intensiivinen kokonaisuus. Hunajaa, mehiläisvahaa, hapokkuutta. Keskitäyteläinen suutuntuma, tammi tuntuu aktiivisempana kuin tuoksussa. Kookosta ja vaniljajäätelöä riittää. Viinirypäleitä ja päärynää samoin. Jälkimaku on runsaan päärynäinen, banaaninen ja mausteinen. Tammi on edelleen varsin aktiivista ja pippuri pinnassa. Mentholia, sitruksisuutta, vähitellen vapautuvaa hedelmäsiirappista makeutta. Erittäin pitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan tummaa yrttisyyttä, lakritsia ja mustaa teetä mukaan.

Arvio: Vaikuttava ja ikäänsä nähden todella ekspressiivinen hedelmäpommi. Pelkän tuoksun perusteella olisi voinut saada vielä korkeammatkin pisteet. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 92/100.

The Macallan 21 yo 1980/2002 Exceptional Single Cask 3, 51%

Uisge 2015:n paras viski oli omalla kohdallani Macallan 14 yo 1989/2003 Exceptional Single Cask 5. Sen takia Uisge 2019:n ensimmäiseksi viskiksi olin merkinnyt itselleni ESC 3 -pullotteen Pikkulinnun tiskiltä.

The Macallan 21 yo 1980/2002 Exceptional Single Cask 3

(51%, OB, 20.11.1980–15.5.2002, Cask No. 17937, Sherry Butt, 858 bts., 50 cl)

Tuoksu: Uskomattoman runsas, suklainen ja vahainen. Makea, siirappinen ja toffeemainen. Tallista ja nahkaista maanläheisyyttä, hilloisia piirteitä, luumua. Crème brûlee, kermaisuus, kaakao ja vanilja soivat loistavasti yhteen. Kuitenkin tietty nahkaisuus ja pähkinäisyys pitää kokonaisuuden elävänä ja avoimena koko ajan.

Maku: Kermainen ja painava, suklainen ja runsas. Sulaa suuhun. Luumua, rusinaa, kaakaota, kahvia, hedelmäkakkua, nahkaisuutta ja tallisia sävyjä. Hilloisuutta, mustikkamarmeladia. Suutuntuma on upean silkkinen ja täyteläinen. Jälkimaku on erittäin runsas ja vaikuttava. Sherryä, suklaata, öljyä, minttua, yrttejä. Tammi kuivuu nautinnollisesti, eucalyptus nousee taustalta. Erittäin pitkä finaali.

Arvio: Mahtava Macallan. Hiljaiseksi vetää. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

The Macallan 1989/2014, Anam na h-Alba 54,4%

Maistelussa kultaisen aikakauden Macallania indie-valikoimista. Tämä erittäin pienen erän jälkeensä jättäneen sherry hogsheadin on pullottanut saksalainen Anam na h-Alba.

The Macallan 1989/2014, Anam na h-Alba

(54,4%, Anam na h-Alba, The Soul of Scotland, 6/1989–3/2014, Sherry Hogshead, 78 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsasta sherryä, muhkeaa suklaata ja painavaa hedelmäisyyttä. Nahkaa, tallia, maakellaria, maitosuklaata, tyylikkäitä tammisia nuotteja. Luumuhilloa, rusinaa, uuniomenaa, crème brûleetä, kinuskia. Upea kermaisuus, kaakaota, vaniljaa. Hieno kaikin puolin. Vesilisä avaa minttua ja hiukan palanutta puuta.

Maku: Kermaisen täyteläinen suutuntuma, tämä sulaa suuhun välittömästi. Aivan mahtava yhdistelmä suklaata, luumua, uuniomenaa, pientä pähkinäistä karvautta, makeaa kinuskia. Tammi toimii hienosti ja tuo syvyyttä. Yrttejä, kanelia, kaakaojauhetta, kahvia, minttua, hedelmäkakkua. Jälkimaku laskeutuu tammen läpi suklaan ja hedelmän äärelle. Mausteisuutta, maitosuklaata, kinuskia, pähkinää, luumuhilloa. Uuniomena ja crème brûlee maistuvat vahvasti. Nahkaisuutta, yrttejä, jalohomeisia piirteitä. Minttua, kanelia, hieman ruohoisuutta. Erittäin pitkä ja painava finaali. Upea. Vesilisä vapauttaa eucalyptusta ja piparminttua.

Arvio: Todella mahtava Macallan. Tällaisia ei tule liian usein elämässä vastaan. Kyllä näistä tällaisista viskeistä voi vähitellen käsittää, millaiselle pohjalle Macallan on menestyksensä luonut. 91/100

The Macallan 12 yo Sherry Wood 43% (1995)

Vanhalla etiketillä varustettu 12-vuotias Macallan oli vielä aitoa tavaraa asianmukaisista sherrytynnyreistä. Tiedän, että olen tässä ehkä asenteellinen, mutta jotenkin nämä aiemmat peruspullotteetkin sykähdyttävät ihan eri tavalla kuin uudet ja korskeat.

The Macallan 12 yo Sherry Wood (1995)

(43%, OB, +/- 1995, 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen ja mehukas. Runsas hedelmäisyys, vahva maltaisuus ja roteva likaisuus yhdistyvät hienosti. Pientä rasvaista nokisuutta, luumua, suklaata, paahdettua pähkinää, hedelmäkakkua. Aivan aavistus savua, kypsää omenaa, hiukan heinää.

Maku: Tyylikäs, sherryinen, suklainen ja kuivan tamminen. Metisyyttä, hunajaa, apilaa. Suklaassa on pieni rasvaisuus koko ajan mukana, mutta tammi pysyy kuivalla ja mehukkaalla puolella. Omenaa, rusinaa, luumua, maapähkinää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tasapaino oivallinen. Maltaisuutta, hiukan likaisuutta, pähkinäsekoitusta, kuivakakkua. Jälkimaku on mausteinen ja suklainen. Uuniomenaa, taatelia, viikunaa, rusinaa, sitruksisuutta. Hunajaa, kanelia, rasvaisuutta. Savun aavistus näyttäytyy jälleen. Tammi pysyy kuivana ja metisenä loppuun saakka. Keskipitkä finaali.

Arvio: Erittäin herkullinen, mieto ja tasapainoinen sherryviski. Silkkaa laatua, olkoonkin, että kyseessä on periaatteessa ihan perusviski. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 83/100 (per 4).

Korjaus 22.1.2019 kello 22.35: Todennäköisesti tämä pullote on kuitenkin 1990-luvun puolivälistä eikä noin vuodelta 2003, kuten olin aiemmin arvioinut. Macallanien radiohiiliajoitus on ajoittain lievästi hankalaa.

Glen Spey-Glenlivet 16 yo 2001/2018, Cadenhead 54,7%

Maisteluun pääsi tällä kertaa Cadenheadin varsin äskettäin pullottama perustason Glen Spey. Näistä ei voi tietää.

Taannoin maistelemani pari muuta vuoden 2018 Cadenhead-pullotetta eivät antaneet aihetta juhlaan, joten siltäkään osin tältä ei oikein osaa odottaa mitään. Tämä onkin nyt tältä erää viimeinen minityyri tätä sarjaa.

Glen Spey-Glenlivet 16 yo 2001/2018, Cadenhead

(54,7%, Cadenhead Authentic Collection, 2001 – Spring 2018, Bourbon Hogshead, 288 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen ja melko roteva. Puuromainen maltaisuus on pääosassa, mutta hedelmäisyys tukee profiilia. Omenaa, päärynää, hiukan sitrusta, viherherukkaa. Taustalla hyvin erikoinen tuhkakuppimainen vivahde. Pullataikinaa, vaniljaa ja miedosti minttua. Vesilisä availee ruohoisuutta ja limettiä.

Maku: Heikon tuoksun jälkeen jopa odottamattoman maukas. Paksu ja öljyinen, makean hedelmäinen ja runsas. Rusinaa, suklaata, uuniomenaa, vaniljaa. Maltaisuus on kuitenkin edelleen aavistuksen lenseää ja puuromaista. Suutuntuma on silti roteva ja runko tasapainossa. Hapokkuutta, heinäisyyttä, ananasta, hiukan valkopippuria. Jälkimaussa makea hedelmäsiirappi kohtaa parkkihapon ja pippurin. Tammessa on paahteinen ja tumma sävy, makeus jää vähitellen sen varjoon. Tummaa suklaata, öljyä, sitrusta, vaniljaa. Pullataikina tekee jälkimaussa paluun, kanelilla ja kardemummalla. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo nallekarkkeja mukaan.

Arvio: Näissä puitteissa jopa varsin maukas viski, vaikka tuoksu ei lupaa kerrassaan mitään. Pieni yleispätevyys näitä tämänikäisiä Cadenheadin speysidereita nyt vaivaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri. 82/100