Laphroaig

Laphroaig 27 yo 1980/2007, 57,4%

Maistelussa kenties kaikkien aikojen halutuin sherryinen Laphroaig. Kieltämättä tämän maistaminen tuntuu epätodelliselta, koska tämä on pyörinyt toiveviskieni liston kärkisijoilla vuosikaudet. Ei auta kuin pyyhkiä ne ajatukset mielestä ja lähestyä tätä… viskinä.

Laphroaig 27 yo 1980/2007

(57,4%, OB, 1980–2007, Five Oloroso Sherry Casks, 972 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman sherryinen ja suklainen, muhkean tervainen ja lakritsinen. Kuivaa lihaisuutta, kahvia, luumuhilloa, kinuskia, kamferia. Turvesavu leijuu taustalla, suolaisuus ja merellisyys korostuvat. Makeus ja suolaisuus vuorottelevat tuoksussa hienosti, aivan kuin kyseessä olisi iäkkäämpikin viski. Öljyinen, nahkainen, erittäin kompleksinen ja mahtavan voimakas tuoksu. Huh huh. Vesilisä avaa appelsiinimarmeladia ja minttua.

Maku: Tervainen, turvesavuinen, kahvinen ja tumman suklainen kokonaisuus. Aivan käsittämätön syvyys, kun ottaa huomioon, miten paksun viininen sherryisyys ottaa tästä mittaa. Lakritsia, öljyisyyttä, yrttisyyttä, lihaisuutta. Sherryisyys ja tammi ovat melko kuivattavia, mutta luumuinen ja rusinainen makeus leikkaa siihen käytännössä täydellisesti. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja runko vaikuttavan tiivisrakenteinen. Pähkinäisyyttä, suolaisuutta, nahkaa, sitruksista hapokkuutta. Yrttien ilotulitusta ja pihkaista pureskeltavuutta riittää. Jälkimaku on lakritsinen, turvesavuinen ja kahvinen, varsin reippaasti kuivuva mutta silti jatkuvasti elävä ja kompleksinen. Loistelias suklaisuus, sherry ja öljy jatkavat kulkuaan. Pitkä finaali. Vesilisä avaa yrttejä ja makeutta lisää, pehmentää tammen otetta ja tuo tiettyä vahaisuutta mukaan.

Arvio: Paras tähän mennessä maistamani Laphroaig. Odotin paljon, jäin silti melkein sanattomaksi. Nyt on sherryinen savuviski niin uljaasti kohdallaan, ettei paremmasta väliä. Hienoa oli tämäkin päivä elää. 95/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whisky Monitor Database 92/100 (per 13).

Laphroaig 1998/2011, Malts of Scotland 52,9%

Maistelussa lupaavan oloinen, varsin perinteinen Laphroaig ex-bourbonista.

Laphroaig 1998/2011, Malts of Scotland

(52,9%, Malts of Scotland, 5/1998–5/2011, Cask No. 5921, Bourbon Hogshead Matured, 297 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Vanhan liiton Laphroaig-tunnelmaa, jopa hiukan yllättäen. Raikasta mineraalisuutta, koivuvihtaa, sitruunalakritsia, ruohoisuutta, kuivaa nuotiosavua. Päärynää, hiukan tuhkaa, antiseptisia aineita. Hieno merellinen tunnelma, suolaa ja karheaa maltaisuutta. Vesilisä tuo bensaisia sävyjä esiin.

Maku: Maukas, mineraalinen ja merellinen kokonaisuus. Sitruunalakritsia runsaasti heti kärkeen. Päärynää, ruohoisuutta, hiukan tuhkaa ja kitkeryyttä. Turvesavu on melko vangitseva suorastaan. Lääkemäisyys ja suola ovat pinnassa, mutta tuoksun raikkaus ei täysin välity. Aavistuksen sekava profiili. Hiukan bensaa, puuromaisuutta, maltaisuutta. Jälkimaku on tumman turvesavuinen, tuhkainen, nokinen ja aavistuksen karvas. Mineraalisuutta ja yrttisyyttä toki riittää, samoin päärynää ja sitruunalakritsia. Lääkemäisyys kääntyy todella synkäksi loppua kohti. Pippuria ja tammea. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa hunajaista makeutta.

Arvio: Loistava tuoksu, mutta maku jää siitä melkoisesti. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Laphroaig 25 yo 2017 Edition 48,9%

Laphroaigin 25-vuotiaiden sarja jatkuu. Maistelussa tällä kertaa vuoden 2017 julkaisu, jossa on sekä bourbontynnyreissä että refill-olorosossa kypsynyttä viskiä mukana. Satsin koosta ei ole annettu eksaktia tietoa.

Suhteeni näihin Laphroaigin 25-vuotiaisiin on ollut aikojen saatossa lievästi ristiriitainen, koska mukaan mahtuu hiukan hahmottomiakin julkaisuja. Kuitenkin viimeksi maistamani vuoden 2014 editio oli niin loistava, että tähänkin kohdistuu nyt melkoisia odotuksia.

Laphroaig 25 yo 2017 Edition

(48,9%, OB, 2017, Cask Strength Edition, Bourbon & Refill Oloroso Casks, 70 cl)

Tuoksu: Reippaan turvesavuinen ja tyylikkään lääkemäinen, klassisen Laphroaigin piirteet ovat heti pinnassa. Sitruunalakritsi muistuttaa 15-vuotiaasta. Suolaa, salmiakkijauhetta, hiiltä, hiukan kuivaa lihaisuutta, jodia. Vegetaalisuutta, makeaa sitrusta, hiukan päärynää, aavistus trooppisia hedelmiä ja minttua. Monitahoinen esitys kaikkineen. Vesilisä availee makeutta, kovia toffeekarkkeja ja viinikumeja.

Maku: Hieno yhdistelmä merellisyyttä, mineraalisuutta, lääkemäisyyttä ja turvesavua. Sitruunalakritsia, ruohoisuutta, yrttejä, vihreää teetä. Hunajainen ja päärynäinen makeus toimii upeasti yhteen suolaisen ja lääkemäisen puolen kanssa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja rungossa tuntuu jo pientä iän tuomaa herkkyyttä. Tammi on kuivaa, mukana on hiiltä ja tuhkaa, salmiakkia ja hapokkuutta. Hiukan pekonia, jodia. Jälkimaku tuo pintaan Laphroaigin savuisen villaisen karheuden. Salmiakkijauhetta, suolaa, lääkettä, antiseptisia aineita, kamferia, hiukan sitruunaa, kuivaa tammea ja lihaisuutta. Pitkä ja varsin kompleksinen finaali. Vesilisä avaa eucalyptusta ja minttua oikein kunnolla.

Arvio: Erinomaisen nautinnollinen Laphroaig. Jää hiukan 2014-julkaisusta jälkeen sävykkyydessä ja monipuolisuudessa, mutta tällaiset moitteet ovat täysin marginaaliset. Tislaamon ominaisluonteelle tämä on esimerkillisen uskollinen ja erittäin tyylikäs esitys. 90/100

Laphroaig 13 yo 1988/2001, Murray McDavid 46%

Etiketti on haalea, mutta viski on ollut pidetty. Hyvänoloinen Laphroaig ex-bourbonista löytyy Murray McDavidin vanhasta katalogista.

Laphroaig 13 yo 1988/2001, Murray McDavid

(46%, Murray McDavid, 7/1988–12/2001, Cask Ref. MM2108, Bourbon, 5 cl miniature)

Tuoksu: Tyylikäs! Erittäin kuiva ja savuinen, samalla herkullisesti auki. Lääkemäisyys on pinnassa, antiseptiset aineet etenkin. Kuivaa sitrusta, merivettä, mineraalisuutta, hiukan mentholia. Vaniljaa ja vihreää omenaa. Heinää, aavistus lakritsia. Nam. Vesilisä tuo hiukan lihaisuutta ja imelää bbq-kastiketta esiin, muuttaa jännästi tämän luonnetta.

Maku: Erittäin juotava. Turvesavu on edelleen roimaa, samoin lääkemäisyys. Hiilisen kuivuuden keskellä on kuitenkin myös toffeeta ja vaniljaa, omenaa ja limettiä. Pippurisuus on jämäkkää ja tammi tulee hallitusti esiin. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja mukavan kihelmöivä. Heinäinen ja mineraalinen puoli pysyy selkeänä esillä. Kokonaisuudessa on nautittavaa suoraviivaisuutta. Jälkimaku on hiilinen ja salmiakkinen. Mustapippuri on edelleen hyvin mukana, samoin suolavesi ja mineraalisuus. Yskänlääkettä, hunajaa, mustaa teetä, kirpeää herukkaisuutta, hapokkuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa rasvaisuutta ja rotevuutta, paljastaa siirappista puolta, joka ei muuten maistu.

Arvio: Erittäin maukas Laphroaig. Suoruudessaan puhuttelee kovasti. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 7).

Laphroaig Triple Wood 48% (2017)

Lapparin kolmipuu on edelleen kehissä. On kulunut vuosikausia, kun olen viimeksi tätä maistanut, ja vielä kauemmin siitä, kun olen tämän viimeksi arvioinut. Mielenkiintoista maistaa, millainen Triple Wood on tänä päivänä. Vuoden 2011 editiosta en aikanaan aivan valtavasti syttynyt, se pitää kyllä myöntää.

Laphroaig Triple Wood (2017)

(48%, OB, NAS, Bottled 2017, Batch No. L7207MB1, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavua, lääkemäisyyttä ja tuttua Laphroaigin makeutta. Ja sitä märkää villaisuutta, takan ääressä kuivuvaa villatakkia. Runsaasti vaniljaa. Makeaa omenaisuutta, hedelmäsiirappia, hunajaa, maltaisuutta, tuoretta tammea, hedelmäteetä. Vesilisä korostaa imelyyttä ja yskänlääkemäisyyttä.

Maku: Makea ja turpeinen. Vanilja on voimakkaasti pinnassa, samoin tietty hedelmäisyys ja siirappi. Lääkemäisyys on kesympää kuin tuoksu antoi odottaa, mutta pippuria tammen keskeltä kuitenkin irtoaa. Turvesavu on tuhkaista ja villaista laatua. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Hunajaa, metisyyttä, makeaa sitruksisuutta. Jälkimaku on makean teemäinen, paahteinen, nokinen ja hiukan kitkeröityvä. Turvesavu tuntuu edelleen paksuna, makeutta puskee kaikista koloista. Tammea, rusinaisuutta, hapokkuutta. Finaali on lopulta keskipitkä. Vesilisä tuo pintaan lisää nokisuutta ja tiettyä rasvaisuutta.

Arvio: Laatu on pitänyt. Entry level -osastoa hiukan isommilla volteilla. Oikein pätevä kalibrointiviski lajissaan. 83/100

Laphroaig Cairdeas 2018, 51,8%

Laphroaigin Cairdeas-julkaisuista on tullut itselleni jonkinlainen juhannusperinne, kun en ole koskaan päässyt toukokuiseen Feis Ileen paikan päälle. Maistiaiset ovat aina matkanneet kuukauden päivät omaan lasiini, ja nyt on taas sen aika.

Vuoden 2018 Cairdeas-julkaisu on viimeistelty ex-finosherrytynnyreissä. Fino on omaan makuuni sherrytyyleistä melkeinpä parasta (hyvin viilennettynä oliivien kanssa kuumana kesäiltana se on suorastaan taivaallista) mutta viskin kanssa se on usein… haastava tynnyrivalinta.

Harvoin olen törmännyt erinomaisesti onnistuneeseen fino-tynnyröintiin viskeissä. Usein se tuppaa menemään liian suolaiseksi, liian puisevaksi tai liian erikoiseksi muuten. Mielenkiintoista maistaa, miten Laphroaig on onnistunut.

Laphroaig Cairdeas 2018

(51,8%, OB, Feis Ile 2018, Fino Cask Finish 70 cl)

Tuoksu: Hyvin tyypillinen nuorehkon Laphroaigin makea tuoksu. Voimakas turvesavu, tietty märkä villaisuus, tuhkaisuus ja imelä lääkemäisyys ovat heti läsnä. Suolaisuutta, merilevää, hapokkuutta. Tiettyä multaisuutta, maakellaria, sieniä, kovaa vuohenjuustoa. Viinikumikarkkeja. Vesilisä tuo ripauksen minttua.

Maku: Linjassa tuoksun kanssa. Turvesavu ja tuhkaisuus iskevät heti kiinni, makea tammisuus säestää. Lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, hapokkuutta, heinää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pippurisen kihelmöivä. Omenaa, viinikumikarkkeja, vaniljaa. Imelyys ja suolaisuus eivät oikein löydä balanssia, tammi hiukan kaahailee. Jälkimaku lähtee lääkemäisenä, tuhkaisena ja edelleen todella turvesavuisena. Suolaisuus voimistuu, tammisuuteen tulee hiukan puiseva sävy. Pippurisuutta, jodia, tanniinisuutta, suolapähkinää, rasvaisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa mentholia ja heinäisyyttä.

Arvio: Aivan pätevää nuorta Laphroaigia, mutta mitään erikoista tässä ei ole. Fino tuo ehkä hetkittäin tiettyä suolaisuutta, mutta muuten ollaan enemmän nuoren tammen vaniljassa ja karkkisuudessa kiinni. 85/100

Laphroaig 25 yo 2014 Edition 45,1%

Laphroaigin 25-vuotiaiden sarjasta vuoden 2014 julkaisu oli varsin pidetty. Oma suhtautumiseni on ollut näihin aavistuksen ristiriitainen, koska muutama vaatimattomampikin esitys on mahtunut mukaan.

Tosin esimerkiksi vuoden 2013 julkaisu oli suorastaan loistava. Toivotaan, että tämä on vähintään sillä tasolla.

Laphroaig 25 yo 2014 Edition

(45,1%, OB, 2014, Cask Strength Edition, Oloroso Sherry casks and American bourbon barrels, 70 cl)

Tuoksu: Todella lääkemäinen, yrttinen ja huikaisevan tyylikäs. Kuiva savu, koivuvihta, minttu ja kamferi leikittelevät ilmassa. Sitruunalakritsia, vihreää omenaa, kuivaa tammisuutta, jodia, mineraalisuutta, tuttua villaista karheutta. Raparperihilloa, vadelmaa, hiukan vaniljaa. Vesilisä availee mentholia ja suolavettä.

Maku: Lääkemäisyys ja yrttisyys ovat hienosti kärjessä. Sitruunalakritsia, minttua, omenaa, päärynää. Savu on edelleen kuivaa, tuhkaisuutta löytyy. Tammi on selvemmin esillä kuin tuoksussa, mutta balanssi on kaikin puolin loistava. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Hilloisuutta on edelleen, mutta hedelmäisyys on tässä hyvin ambivalenttia ja kompleksista. Jälkimaku on mineraalinen, pippurinen, kuivan savuinen ja edelleen todella lääkemäinen. Jodia, suolaa, sitruksisuutta, kuivaa tammea. Minttua, laventelia, kamferia, vihreää teetä, pientä pähkinäisyyttä. Pitkä ja uljas finaali. Vesilisä tuo päärynäistä makeutta ja toffeeta pintaan.

Arvio: Silkkaa loistavuutta joka tasolla. Paras maistamani Lapparin 25-vuotias tähän mennessä. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 91/100.

Laphroaig 13 yo 1998/2011, Single Cask Collection 60,8%

Maisteluun pääsi tällä kertaa varsin nuori ja voimakas Laphroaig vähän tuntemattomammalta Single Cask Collectionilta. Ikä on varsin nuori ja kypsytys Lapparille hyvinkin tyypillinen. Näillä spekseillä ei voi mennä pahasti vikaan, mutta harvoin nämä täysin yllättävätkään.

Laphroaig 13 yo 1998/2011, Single Cask Collection

(60,8%, Single Cask Collection, 30.6.1998–19.8.2011, Cask No. 700287, Bourbon Hogshead, 256 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin voimakas, jännällä tavalla banaaninen ja likainen ensivaikutelma. Reipasta turvesavua. Vaniljaa ja yrttejä, kahvia ja maitosuklaata. Rasvainen ja painava, mineraalinen ja lääkemäinen. Omenaa, sitruksisuutta, merellisiä sävyjä. Vesilisä saa jodin ja mineraalit paremmin pintaan, kuivattaa ilmettä.

Maku: Likainen ja vahva. Todella erikoinen oikeastaan. Öljy ja rasva, likaisuus ja metallisuus kohtaavat sitruunan, banaanin ja vaniljan. Turvesavu on jämäkkää, lääkemäisyys yrttistä ja vaativaa. Suutuntuma on painavan rasvainen ja todella voimakas. Outo rasvainen makeus tuo pintaan käsirasvaa. Omenapiirakkaa, briossia, antiseptisia aineita. Jälkimaku liikkuu metallisella ja rasvaisen likaisella puolella. Lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, vaniljaa, turvesavua, hapokkuutta. Imelä käsirasva ja merellinen kihelmöinti paiskovat käsiä yhteen. Sitruunaa, pippuria ja suolaa löytyy. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo esiin merilevää ja äyriäisiä.

Arvio: Ei täysin kolahtanut. Oudolla tavalla tämä on kuitenkin kiinnostava viski – ja lopulta siis yllätti omalaatuisuudellaan. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Laphroaig The 1815 Legacy Edition 48%

Laphroaigin kevätkaudella 2017 matkustajamyymälöihin lanseeraama The 1815 Legacy Edition on ilmeisesti melko pitkälle samaa tavaraa kuin aiempi An Cuan Mòr. Tynnyreinä on tiettävästi käytetty ensimmäisen täytön ex-bourbonia, ja kypsytystä on täydennetty uudella eurooppalaisella tammella.

Pullote on saanut melkoisen ristiriitaisen vastaanoton. Viimeistään Sergen rusikoinnin jälkeen huuto yltyi sellaiseksi, että siltä pitää mennä piiloon, kun tätä ryhtyy maistamaan.

Laphroaig The 1815 Legacy Edition

(48%, OB, NAS, 2017, Travel Retail Exclusive, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, kevyen tervainen ja varsin tamminen. Teroitettua lyijykynää, inkivääriä, erikoisen runsaasti currya ja kanelia. Sitruksisuutta, suolaisuutta, hiukan lääkemäisiä vivahteita ja kuivalihaisuutta. Vasta sahattua tammilankkua. Ohuemman oloinen kuin mainittu An Cuan Mòr. Vesilisä availee omenaisuutta.

Maku: Tuoksua paremmin kohdallaan. Silti runko on varsin ohut eikä suutuntuma ole järin vahva muutenkaan. Suolaisuutta ja turvesavua kyllä riittää, samoin kuivakkaa tammisuutta ja mausteiden kirjoa. Salmiakkia, pippurisuutta, rusinaisuutta, lääkemäisyyttä, hyvin kuivaa lihaisuutta myös. Tammi on mausteiden puolesta pinnassa ja tanniinit tuovat karheutta mukaan. Inkivääriä on runsaasti. Jälkimaku on tammen ja savun vuoropuhelua, jossa mausteisuutta riittää. Vähittäisen makeuden mukana tulee vaniljaa, hiukan hunajaa, rusinaa, keltaista luumua, suolaa, tervaa ja lääkemäisyyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo limettiä ja vihreää omenaa pintaan.

Arvio: Ennemmin tätä juo kuin selkäänsä ottaa. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 72/100.

Laphroaig 10 yo 2000/2010, The Nectar for Germany 51,5%

Burns Night. Ei juhlia, pelkästään viskiä. Maistelussa tällä kertaa Saksan markkinoille pullotettu kymppivuotias Laphroaig. Vaikka missään ei sitä erikseen luekaan, tämän täytyy olla peräisin ex-bourbontynnyristä.

Laphroaig 10 yo 2000/2010, The Nectar for Germany

(51,5%, The Nectar of The Daily Drams for Germany, 2000–2010, 70 cl)

Tuoksu: Tuhti ja kuiva turvesavu, erittäin sitruksisen ja kirkkaan oloinen yleisvaikutelma. Tiukka lääkemäisyys. Ei ollenkaan niin makea kuin peruskymppi, nyt ollaan mineraalisella ja kuivan nokisella laidalla. Suolaa, merellisyyttä, märkää laituria, merilevää, hiukan tervaa. Nam. Vesilisä avaa omenan ja pienen hedelmäkarkkisen vivahteen.

Maku: Vastaa hienosti tuoksun odotuksiin. Kuiva turvesavu, erittäin konsentroitunut lääkemäisyys, mineraalisuus ja sitruksisuus ovat komeasti kohdallaan. Todella nokinen ja hiilinen, hienon salmiakkinen ja tervainen. Suutuntuma on kuiva ja runko napakka. Limettiä, graavilohta, merisuolaa, heinää, merilevää. Tiukan spektrin viski. Jälkimaku nostaa pintaan jälleen sitruunan ja suolan, turvesavu jää hiukan taka-alalle, mutta lääkemäisyys kihelmöi oikein kunnolla. Tammea, valkopippuria, tuhkaa, tervaa. Finaali jää keskipitkäksi, mutta herkkua on. Vesilisä tuo omenaista makeutta ja liimaa savuelementit tiukemmin yhteen.

Arvio: Erittäin onnistunut pullote tässä ikäluokassa. Uskollinen tisleelle, tinkimätön, kuivan tyylikäs. Jos jälkimaku olisi edes hiukan pidempi ja isompi, tämä olisi aivan ilmiselvä mestaruussarjan viski. 89/100