Laphroaig

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 011, 58,6%

Laphroaigin Cask Strength -sarja vaihtoi tässä julkaisussa vihreään. Pakko oli hankkia tämä maistamatta jäänyt pullo käsiin, kun Batch 012 palautti uskoni. Se on nyt tässä verrokkina vierellä.

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 011

(58,6%, OB, Bottled 3/2019, Green Stripe, Ex-Bourbon Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tuhdin turvesavuinen, hiilinen ja kalkkinen. Tuhkaisuuden ja lääkemäisyyden seassa kirpeä omenaisuus kuitenkin nostaa päätään. Mineraalinen, sitruksinen, tamminen ja hunajainen. Märkää kalliota, suolaisuutta, pientä minttua. Hiukan makeampi kuin Batch 012. Vesilisä availee merilevää, mineraalisuutta ja vaniljaisuutta.

Maku: Klassinen, voimakas Laphroaigin lääkemäisyys laskeutuu välittömästi. Muhkea turvesavu, hiilisyys, tuhkaisuus ja pippuri ottavat saman tien luulot pois. Suolaisuutta, jodia, kirpeää sitruksisuutta ja vahvaa tammisuutta. Omenaisuus pysyy edelleen hyvin mukana. Märkää villaa, maltaista karheutta. Suutuntuma on öljyinen ja kihelmöivä. Hunajaisuus ja pieni vanilja tuovat pientä makeutta, mutta kyllä nyt ollaan enemmänkin petroolin sävyissä. Hyvin lähellä Batch 012:n kuivia sävyjä, mutta nyt on makeaa yrttisyyttäkin mukana. Jälkimaku on todella turvesavuinen, hiilinen ja lääkemäinen. Suolaisuutta ja tammea, jodia ja hapokkuutta. Pippuria ja yrttejä todella riittää. Merellisyyttä, apteekin salmiakkia, sinappisuutta, hiukan kitkerää ruohoisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo anista ja päärynää esiin, saa tämän tuntumaan selvästi nuoremmalta viskiltä heti.

Arvio: Todella vahva ja vaikuttava Laphroaig. Laadullisesti varsin tarkasti Batch 012:n tasolla, mutta pykälää makeampi, kun Batch 012 taas liikkuu pidemmälle mineraaliseen ja lopulta tervaiseen suuntaan. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 88/100.

Laphroaig 8 yo 2009, SMWS 29.244, 62,2%

Maisteluun lähtee nyt Scotch Malt Whisky Societyn viiden festivaaliviskin pakkaus parin vuoden takaa: Festival Flavours Discovery Pack. Puolikkaisiin miniatyyripulloihin – oikeastaan muoviampulleihin – on pakattu viskejä Feis Ileista ja Speyside Whisky Festivaleista.

Setti vaikuttaa oikein lupaavalta, ja se alkaa vuoden 2018 Feis Ileen pullotetulla nuorella Laphroaigilla.

Laphroaig 8 yo 2009/2018, SMWS 29.244

(62,2%, Scotch Malt Whisky Society, 21.1.2009, Feis Ile 2018, Weaving wondrous dreams, Refill Ex-Bourbon Barrel, 2.5 cl miniature)

Tuoksu: Tiukan turvesavuinen ja makean vaniljainen. Tammi tuntuu erittäin tuoreena ja runsaana, vaikka hiilisyys ja tuhka pyrkivät läpi joka kolosta. Lääkemäisyyttä, öljyä, hunajaisuutta, makeaa maltaisuutta. Raakatisleen tuntua hetkittäin. Pientä puuroisuutta ja muroja. Vesilisä avaa hiukan minttua ja karkkisuutta.

Maku: Todella nuorta ja paljasta savuviskiä. Nyt tammi ei peitä enää niin paljon, vaan edessä on liuotinmainen ja jyväinen kattaus. Vegetaalista turpeisuutta ja tuhkaa. Suutuntuma on todella öljyinen ja pistävä. Paletti on todella uskollinen savuiselle raakatisleelle, tynnyristä ei ole tarttunut juuri mitään mukaan. Runsaasti makeaa maltaisuutta, hiukan lääkemäisiä piirteitä, vaniljaa ja hiukan hunajaa. Liimamaisuutta, vahvaa pippurisuutta. Jälkimaku on todella savuinen ja vegetaalisen pistävä, makean maltainen ja edelleen erittäin tiukka. Liimamaisuutta, ruohoa, vaniljaa, kitkeryyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo karkkista makeutta.

Arvio: Tiukkaa ja raakatisleen oloista Lapparia. Ei mikään järin suuri elämys. 80/100

Laphroaig 2006/2018 Hand-filled Cask #666, 58%

Kävin Laphroaigin tislaamossa neljä vuotta sitten. Se tuntuu tapahtuneen jossain muinaisuudessa. Pullotin varastossa itse pikkupullon tynnyristä 2534. Ystäväni poimi sieltä vastaavan tynnyristä 700040. Hyviä viskejä molemmat, mutta jälkikäteen maisteltuna totta kai tajusi, mikä vaikutus sillä tislaamon miljööllä oli alkuperäiseen kokemukseen.

Nyt sain maisteluun näytteen paria vuotta myöhemmin pullotetusta tynnyristä, johon itselläni ei ole tislaamokierroksen kokemusta lainkaan mukana. Mielenkiintoista päästä maistamaan ihan kylmiltään.

Laphroaig 2006/2018 Hand-filled Cask #666

(58%, OB, 2006–2018, Distillery Only, Cask No. 666, Bourbon Cask, 25 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, lääkemäinen, hiilinen ja voimakas. Yllättävänkin lähellä uusinta tynnyrivahvaa kymppiä. Hunaja ja sitruksisuus tulevat tässä kuitenkin selvemmin esiin. Suolaisuutta, mineraalisuutta, tervaa ja yrttejä. Vihreä omena ja sitruunalakritsi ovat klassikko-osastoa. Vesilisä availee raikkautta.

Maku: Vahva lääkemäisyys on välittömästi kehissä. Turvesavu on tuhtia ja hiilistä, pippuria, tuhkaa ja jodia riittää. Mineraalisuutta ja suolaa. Sitruunalakritsi erottuu, samoin tietty hunajaisuus. Uuden tynnyrivahvan kympin syvyyttä tässä ei kuitenkaan ole, vaan ilme on tynnyrin numerosta huolimatta pykälää ”kiltimpi”. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja maukkaan öljyinen. Hiukan tervaakin löytyy. Jälkimaku on turvesavuinen ja tiukan lääkemäinen. Suolaa, jodia, mineraalisuutta, merilevää. Pippuri tulee rotevana läpi, salmiakki ja pieni terva säestävät. Tammi ja hunajaisuus toimivat hyvin ja tasapainottavat kokonaisuutta. Sitruunalakritsikin pysyy mukana. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo vaniljaa ja tomusokeria pintaan.

Arvio: Todella maukas Laphroaig, mutta ei rinnakkaismaistelussa aivan pärjää synkän kompleksiselle Batch 012:lle. 88/100

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 012, 60,1%

Klassikko jatkaa kulkuaan: Laphroaigin tynnyrivahva kymppivuotias on sarjana kestänyt aikaa, vaikka tynnyrien laatu ja kypsytyksen lopputulos ovat hiukan vaihdelleet erästä toiseen. Nyt etiketissä on jälleen vihreä raita.

Huomaan, että viime vuosien julkaisuista Batch 011 on jäänyt välistä maistamatta, koska Batch 010 oli ehkä pieni pettymys kuitenkin. Sen sijaan esimerkiksi Batch 009 oli vielä varsin pätevä julkaisu. Toisaalta näistä uusista on hyvin pitkä matka menneisiin Red Stripeihin ja muihin muinaisiin suurherkkuihin.

Laphroaig 10 yo Cask Strength Batch 012

(60,1%, OB, Bottled 2/2020, Green Stripe, Ex-Bourbon Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tuhdin turvesavuinen, lääkemäinen ja hiilinen. Selvästi taas pykälää kuivempi kuin edelliset maistamani tästä sarjasta. Tuhkaa, suolaisuutta, kalkkia, mineraalisuutta. Sitruksisuutta, vihreää omenaa, merilevää, hiukan hunajaa. Tammea, yrttisyyttä, pientä tervaa. Vesilisä avaa minttua ja raikasta yrttiä.

Maku: Nyt on voimaa. Todella jykevä turvesavu ja lääkemäisyys iskevät heti. Hiilisyyttä, pippuria, tuhkaa, mineraalisuutta, jodia. Sitruunaisuus ja omena tulevat hyvin läpi, mukana on myös anista ja tuoretta tammea. Suutuntuma on painavan öljyinen. Pientä kitkeryyttä on myös mukana, vaikka maltaisuuden kyljessä hunajaa ja vaniljaa löytyykin. Märän villaista ”laphroaigmaisuutta”. Jälkimaussa on jytinää, vahvan turvesavun ja tiukan lääkemäisyyden rinnalla puskee pintaan merellisyyttä ja salmiakkia, tervaa ja suolaisuutta. Pippuria, yrttisyyttä, merilevää, jodia. Hunajaisuutta ja tuoretta tammea tulee esiin eikä kokonaisuus ole liian kova tai kitkerä. Melko pitkä, tasapainoinen finaali. Vesilisä availee piparminttua ja raikkautta.

Arvio: Kunnianpalautus tälle sarjalle saman tien, mitään kumisuutta tai muita sivuääniä ei ole mukana. Jotenkin tämä tuntuu olevan Laphroaigin kovassa ytimessä ensimmäistä nuuhkaisusta aina viimeiseen jälkimakuun saakka. Hieno viski. 90/100

Laphroaig Cairdeas Feis Ile 2008, 55%

Tänään olisi ollut Laphroaigin päivä Feis Ilessä, mutta se jäi nyt väliin virtuaalisestikin. Maistelussa on tänään silti varhaista Feis Ileen pullotettua Laphroaigia menneiltä ajoilta.

Tämän vuoden 2008 Cairdeas-pullotteen kypsytyksessä on tiettävästi käytetty nuoria quarter caskeja (alkaen 9-vuotiaita viskejä) ja pari iäkkäämpää sherrytynnyriä (17-vuotiasta). Jostain syystä tämä festivaalipullote ei ole jälkimaineeltaan niitä suurimpia, mutta mielenkiinnolla tämän silti maistan.

Laphroaig Cairdeas Feis Ile 2008

(55%, OB, 2008, Feis Ile, 3600 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, merellinen ja varsin pistävä. Kuivaa lääkemäisyyttä, jodia, kalkkia, liitua. Melko reipasta tammisuutta, katkeraa sitruunaisuutta, merilevää, jotain käynyttä. Märkää lehtikasaa, tuhkaa, kookosta, teollista kumin vivahdetta. Vaniljainen makeus jää irtonaiseksi. Vesilisä avaa pesuainemaista, imelää sävyä.

Maku: Öljyinen, sitruksinen, nuotiosavuinen ja varsin mineraalinen. Kuiva turpeisuus ja napakka tammi tulevat hyvin esiin. Lääkemäisyyttä, runsaasti suolaa, happoja ja karvautta. Vaniljainen makeus ei oikein löydä paikkaansa, tasapaino karkailee muutenkin. Suutuntuma on melko kuiva ja pippurisen tiukka. Tuhkaisuutta, mausteisuutta. Jälkimaku on turvesavuinen, lääkemäinen ja karhea. Sitruksisuus jää mineraalisuuden ja villamaisen tunkkaisuuden taakse. Alussa näyttäytyvä vanilja katoaa nopeasti. Tammi puree reippaasti kiinni pippurisena ja pistävänä. Melko lyhyt finaali. Vesilisä tuo hunajaista makeutta esiin mutta ei saa sekavuutta kasaan.

Arvio: Tämä oli kyllä nyt pieni pettymys kuitenkin. Valitettavasti. Jos tämän vuoden Cairdeas jostain syystä ei olisikaan aivan huippuviskiä, eivät nämä kaikki aiemmatkaan ole olleet täysosumia. Toki hyvin tehty Laphroaig on aina hyvää, mutta… 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 84/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 15).

Laphroaig 16 yo 2000/2017, Douglas Laing 47,8%

Lasissa tällä kertaa varsin vaaleaa Laphroaigia ex-bourbonista Belgian markkinoille. Pullottajana on Douglas Laing, joten laatua on lupa odottaa.

Laphroaig 16 yo 2000/2017, Douglas Laing

(47,8%, Douglas Laing for Cinoco Belgium, Old Particular, 6/2000–1/2017, Cask No. DL 11516, Refill Hogshead, 174 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mineraalinen, lääkemäinen ja varsin kuiva. Salmiakkijauhetta, hiilisavua ja palanutta puuta. Tuhkaisuus, merellisyys ja tervaisuus ovat pinnassa. Antiseptisia aineita, vihreää omenaa, sitruunaisuutta. Hiukan ruohoa ja heinää, suolaa ja merilevää. Vesilisä avaa runsaasti mentholia ja päärynää.

Maku: Tervainen, mineraalinen ja tuoksua pykälän makeampi. Hunajaa, omenaa, hiukan vaniljaisuutta. Hiilisavu ja lääkemäisyys ovat silti jämäkästi läsnä, samoin salmiakki. Hapokkuutta, limetin kitkeryyttä, mangon makeutta, trooppista hedelmää, herkullista sitruunalakritsia. Suutuntuma on melko kuiva ja hyvin tasapainossa. Vihreää teetä, hiukan chiliä, yrttistä raikkautta. Jälkimaku kääntyy tervaleijonaksi ja mentholiseksi. Lääkemäisyyttä, yrttistä syvyyttä, kamferia, pippurisuutta. Trooppista hedelmää, lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, nuotiosavua. Pitkä finaali. Vesilisä korostaa mentholisuutta ja raikkautta.

Arvio: Onnistunut pullote kaikin puolin. Sävykäs ja tasapainoinen, tisleelle uskollinen ja varsin kompleksinenkin. 89/100

Laphroaig 25 yo 2016 Edition 48,6%

Maistelussa vaihteeksi Laphroaigin 25-vuotias. Vuosikerta saisi lukea kyllä selvästi etiketissä, koska tuntuu tyhmältä googlata, mikä on LL0033. Se nyt on sitten tosiaan 2016.

Modernin aikakauden suosikkini kaksvitosten sarjasta on edelleen mustaetikettinen 2014-julkaisu, vaikka tuoreempi 2017-pullote oli sekin kerrassaan mainio. Menneen vuosikymmenen alkupuolella ehti tulla vastaan muutama vähän vaatimattomampikin esitys.

Laphroaig 25 yo 2016 Edition

(48,6%, OB, 2016, Batch No. LL0033, Oloroso Sherry & American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tumman yrttinen, mineraalinen ja turvesavuinen. Lääkemäisyyttä, vahvaa suolaisuutta ja merilevää, tiettyä kalkkisuutta ja kuivaa otetta. Hiiltä ja jodia. Sitruunaa, hapokasta vihreää omenaa, trooppista hedelmää, viinikumikarkkia. Pieni lihaisuus on mukana. Vesilisä avaa minttua ja raikkautta.

Maku: Merellinen, lääkemäinen ja kuivan turvesavuinen. Ruohoisuutta ja kitkeryyttä, vihreää teetä ja tuhkaa. Mineraalisuus ja jodi ovat tässä julkaisussa varsin hallitsevia. Sitruunaisuus ja omena jäävät taka-alalle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeydessäänkin varsin hapokas. Tummaa yrttiä, salmiakkia, pientä pippuria. Jälkimaku on turvesavuinen ja varsin tamminen. Vanilja puskee pintaan, samoin pippuri. Suolaisuutta ja mineraalisuutta silti riittää, samoin vihreää teetä ja ruohoisuutta. Sitruunaisuutta ja omenaa saa melkein hakemalla hakea. Melko pitkä finaali makeutuu lopuksi. Vesilisä pitää kitkeryyden pinnassa ja korostaa Laphroaigille tyypillistä villaista karheutta.

Arvio: Aivan laadukas viski, mutta profiili on melko kitkerä ja mineraalisuus saa vallan. Sitruksinen syvyys on toki iän tuoma etu. 88/100

Laphroaig Cairdeas 2019 Triple Wood 59,5%

Tämän vuoden Uisgessa osallistuin Pikkulinnun Markku Ristevirran vetämään Feis Ile -tastingiin, jonka avausviskinä oli upea Laphroaig 12 yo 1994 Feis Ile 2006, 56%.

En millään malta olla maistamatta nyt perään tätä tuoretta Cairdeasia, joka laskeutui Feis Ileen peräti 36 000 pullon satsilla kolmetoista vuotta myöhemmin. Myönnetään, hiukan on haastava paikka tynnyrivahvalla Triple Woodilla nyt.

Laphroaig Cairdeas 2019 Triple Wood

(59,5%, OB, Bottled 19.3.2019, Feis Ile 2019, Ex-Bourbon, Quarter and Oloroso Sherry Casks, 36000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makeaa turvesavua, poltettua heinää, yskänlääkettä. Tervaa ja kosteaa sahanpurua, aktiivista tammea. Suolaista voita käristyneen paahtoleipän päällä. Märkää köyttä, merilevää, suolakalaa, pippuria. Merellisyys ja mineraalisuus kohtaavat vegetaalisuuden. Hiukan bensaa. Vesilisä avaa tuhkaa ja sitrusta.

Maku: Nyt on voimaa. Erittäin tuhkainen, makean turvesavuinen ja reippaan pippurinen ensipuraisu. Tammi iskee väkevästi heti. Bensa nousee pintaan, terva ja yskänlääke pysyvät taustalla. Viherpippuria, ruohoisuutta, jyväisyyttä, hapokasta omenaa ja sitruunaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja levoton. Paahtoleipä, suolainen voi ja öljyinen suolakala tulevat hyvin esiin. Jälkimaku on varsin hapan ja synkän turvesavuinen. Hiiltä, yrttisyyttä, kitkerää sitruksisuutta, lääkemäisyyttä ja suolaa. Palanutta puuta, pippuria, mineraalisuutta, karvasta tammea. Keskipitkä finaali on pieni pettymys. Vesilisä tuo esiin vahaa ja hiukan kitkerää hedelmää.

Arvio: Tammi ottaa tästä Laphroaigista vallan. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

Laphroaig 12 yo 1994 Feis Ile 2006, 56%

Vuoden 2020 Uisgessa lauantai-iltapäivän Feis Ile -tastingin avausviskinä oli Laphroaigin varhainen Feis Ile -pullote. Olihan upea tapa avata sessio. Tastingin vetänyt Markku Ristevirta oli kaivanut pullon autotallinsa perukoilta ja avannut sen puolisen tuntia aiemmin.

Laphroaig 12 yo 1994 Feis Ile 2006

(56%, OB, 1994–2006, Feis Ile 2006, Bourbon Casks, 70 cl)

Tuoksu: Sitruunalakritsia, turvesavua, ruohoisuutta, minttua, kamferia. Ihan mahtava klassinen Laphroaig. Vaniljainen makeus tulee intensiivisesti esiin. Vaahtokarkkia, vaniljasokeria, hiukan hunajaa ja karkkisuutta. Vesilisä avaa vielä lisää tomusokeria ja marsipaania.

Maku: Sitruunalakritsi on pääosassa. Nuotiosavua, koivuvihtaa, yrttistä raikkautta. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Hyvin mieto turvesavuisuus. Hiukan chiliä, tammea, minttua. Jälkimaku on savuinen, tuhkainen ja edelleen sitruunalakritsinen. Vaniljaa, pippuria, lääkemäisyyttä, yrttistä raikkautta. Mukava kamferi ja pieni mentholisuus. Erittäin pitkä ja kaunis finaali. Vesilisä availee lisää sitruksisuutta ja raikasta yrttiä.

Arvio: Todella onnistunut pullote, vanhan 15-vuotiaan henkeä kovemmilla volteilla. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Laphroaig 1994/2016, Malts of Scotland 49,6%

Maistelussa tällä kertaa mehukasta ex-bourbonissa kypsynyttä Laphroaigia Malts of Scotlandilta. Laskennallisesti viskillä voi olla ikää jopa 22 vuotta, joten ihan huolella kypsyneestä tavarasta on kyse.

Laphroaig 1994/2016, Malts of Scotland

(49,6%, Malts of Scotland, 1994–2016, Cask No. MoS 16032, Bourbon Hogshead, 228 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Makea ja pehmeän turvesavuinen. Grillattua ananasta, runsaasti banaania, päärynää siirapissa. Sitruksista öljyisyyttä, viinikumikarkkeja, vaniljaa. Sammutettua nuotiota, tuhkaa, merellisiä sävyjä, etenkin merilevää. Hiukan sitruunalakritsia, muuten hyvin moderni ja tamminen. Vesilisä avaa antiseptisia aineita, pölyisyyttä ja palanutta puuta.

Maku: Vaikuttava ja hyvin pehmeä ensipuraisu. Tuntuu paljon ikäistään nuoremmalta savuviskiltä. Intensiivistä sitruksisuutta, öljyisiä ja aromaattisia piirteitä, aktiivista tammea. Trooppista hedelmää, ananasta, mangoa, hunajamelonia, vaniljaa. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko pyöreä. Nuotiosavua, merellisyyttä ja hiukan lääkemäistä purevuutta. Jälkimaku on sitruunalakritsinen, hiukan tervainen ja tummuva. Hiilisavua, yrttisyyttä, paahtunutta puuta. Trooppiset hedelmät pysyvät yhä mukana, öljy tuo kompleksisuutta. Merellisyyden rinnalle nousee yskänlääkettä. Pitkä finaali. Vesilisä tuo mentholia ja lisää yrttistä raikkautta.

Arvio: Upea jälkimaku nostaa tämän tasoa selvästi, koska tuoksu ei vielä täysin vakuuta. Hieno viskihän tämä lopulta on, kun klassinen sitruunalakritsi ja synkkä lääkemäisyys ottavat vallan. 87/100