Ardbeg

Ardbeg 1990/2006 Airigh Nam Beist 46%

Ardbegin vuonna 1990 tislattua Airigh Nam Beistia julkaistiin vuosina 2006–2008. Tiedän, että nämä ovat jakaneet mielipiteitä, mutta itse olen aina pitänyt näistä valtavasti.

Maistelussa on tarkalleen ottaen Batch L6 256, joka on kellonaikansa perusteella Isoon-Britanniaan pullotettua erää.

Ardbeg 1990/2006 Airigh Nam Beist

(46%, OB, 1990–13.9.2006, Batch No. L6 256, 70 cl)

Tuoksu: Napakan turvesavuinen ja lääkemäinen. Merellisyyttä, kosteaa kalliota, suolaa, jodia, hiukan hiilisyyttä. Sitruunamehua, hapokkuutta, kirpeyttä, antiseptisia aineita. Mukana on muistamani rasvaisuus, bensaisuus ja pieni lihaisuus, mutta kuivahan tämä on silti. Ja upea. Vesilisä avaa omenaa ja vaniljaa.

Maku: Sitruunainen ja suolainen, turvesavu jää aluksi taustalle. Sitruunalakritsia, omenaisuutta, hiukan kuivaa pähkinäisyyttä. Rasvaisuus ja bensaisuus ovat edelleen mukana, vaikka timakka lääkemäisyys ja tuhkaisuus hallitsevatkin maisemaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pippurisuus kihelmöi tyylikkäästi. Merellisyyttä ja jodia riittää, yrttitippojakin löytyy. Jälkimaku lähtee nostattamaan taas turvesavua pintaan. Suolaa, mineraalisuutta, jodia, hapokkuutta ja sitruksisuutta riittää. Omenainen ja hiukan hunajainen makeus pääsevät myös esille vähitellen. Upea, pitkä finaali. Nam. Vesilisä saa hedelmäisyyden paremmin auki, omena nousee pintaan hienosti.

Arvio: Eeppinen viski, ikäänsä ja volttejansa isompi kaikin tavoin. En muistanut, että tämä on näin hyvää. Melkein tulee kyynel silmään. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 18).

Ardbeg 20 yo 1993/2013, Dewar Rattray 57,2%

Ei maistu Ian Buxtonille savuviski, mutta itse olen toista maata. Ardbegin suhteen olen ollut viime vuosina vähän alemmilla taajuuksilla, kun en ole ollut täysin innostunut siitä hypestä ja hälinästä, mikä tislaamon toiminnan ympärillä enenevissä määrin pyörii, mutta aika ajoin osuu viski kohdalleen.

Viimeisimpiä todellisia suurherkkuja oli muutama vuosi sitten Dewar Rattrayn pullottama kaksikymppinen Ardbeg vuodelta 1993. Nyt sattui sopivasti täysin saman ikäinen ja saman aikakauden Arttu käsiin, ja vaikka tämä onkin täysin erilaisesta tynnyristä kotoisin, speksit ovat lupaavat. Matemaattisen tarkasti 20 vuoden iässä on pullotettukin.

Ardbeg 20 yo 1993/2013, Dewar Rattray

(57,2%, Dewar Rattray, Individual Cask Bottling, 28.10.1993–28.10.2013, Cask No. 1751, Bourbon Hogshead, 249 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, kamferinen ja kuivan savuinen. Kunnolla tuhkaa ja lääkemäisyyttä, mutta sitruuna tuntuu silti varsin makealta ja jotenkin hunajaiselta kaiken keskellä. Antiseptisia aineita, Vicks Vaporubia, suolaisuutta, merellisiä ja heinäisiä sävyjä riittää. Hieno! Vesilisä availee ruohoisia sävyjä, nostaa eucalyptusta pintaan.

Maku: Jumalan pyssyt! Nyt on iso viski. Tiivis tuoksu ei varoittanut, tämä vaikutti alkuun paljon herkemmältä. Lääkemäisyyttä, sitruunaisuutta ja kuivaa turvesavua vyöryy päälle niin että riittää. Mineraalinen, tiukan yrttinen, hiukan tervainen ja vähän vegetaalinenkin. Suolapähkinöitä, merisuolaa, kylmäsavulohta. Samalla myös nokisuutta ja kuivalihaa. Suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen, mutta maun ulottuvuudet ovat valtavat. Jälkimaku on edelleen tiukasti lääkemäisyyden ja hiilisen savuisuuden ympärillä. Sitruksisuus ja pieni hunajaisuus elävät merellisyyden, suolan ja kamferin keskellä. Varsin pitkä finaali. Vesilisä korostaa makeutta melkoisesti, hunajaisuus ja vaniljainen tammisuus nousevat pintaan.

Arvio: Kyllä voi tyylikkäästi ikääntynyt Ardbeg olla mahtavaa. Olisi suuri vääryys antaa tälle vähemmän pisteitä kuin… 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Ardbeg 1998/2004 Very Young 58,3%

Ardbegin uutta tulemista dokumentoineen Peaty Path to Maturity -sarjan avausviski oli tämä Very Young, joka julkaistiin noin kuuden vuoden ikäisenä vuonna 2004. Tästä on olemassa myös For Discussion -versio, jonka olisin aikanaan päässyt maistamaankin, mutta en jostain syystä silloin hoksannut tarttua tilaisuuteen.

Nyt kuitenkin maistelussa tämä Ardbeg Committeen ”hyväksymä” virallinen pullote. Tätä seurasi Still Young vuonna 2006, sen perässä saatiin Almost There vuonna 2007 ja lopulta Renaissance vuonna 2008.

Ardbeg 1998/2004 Very Young

(58,3%, OB, 1998-2004, Committee approved, 2880 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin turvesavuinen ja nuoren oloinen. Juureksia, artisokkaa, tuhkaa. Päärynää, vihreää omenaa, vaniljaa, kevyttä leivosmaisuutta, hiukan yrttisyyttä. Merellisyyttä, suolaa, hiukan muovista vivahdetta, bensaisuutta. Vesilisä avaa yrttisyyttä ja ruohoisuutta.

Maku: Öljyinen, savuinen ja vaniljainen. Ruohoisuutta riittää. Hedelmäiset ja tuhkaiset sävyt ovat hyvin balanssissa. Suutuntuma on öljyinen ja tammisuus reipasta. Päärynää, sitruksisuutta, trooppista hedelmäisyyttä, suolaisuutta, jodia. Jälkimaku liikkuu turvesavuisissa ja juuresmaisissa tunnelmissa. Suolaa, jodia, öljyisyyttä. Korkeintaan keskipitkä finaali, mutta se, minkä tämä mitassa häviää, voimassa voittaa. Vesilisä availee vielä lisää vaniljaisia ja merileväisiä sävyjä.

Arvio: Maukas nuori Ardbeg, hyvässä tasapainossa ja voimakkaalla makumaailmalla. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 16). Smoke On The Water, ”Ikäluokassaan mainio”.

Ardbeg Galileo 49%

Olen maistanut tämän 2012 julkaistun Ardbegin pari kertaa aiemminkin, mutta nuotit ovat jääneet kirjaamatta ylös. Nyt suoritin vihdoin asianmukaisen paikon, kun sopiva tilaisuus tuli.

Ardbeg Galileo

(49%, OB, 1999–6/2012, Ex-Marsala & Ex-Bourbon Casks, 15000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Viininen, hiukan lihaisa, turvesavuinen ja makea. Todella tuhti ja muhkea ensivaikutelma. Vahaista punaista omenaa, nektariinia, mausteisuutta, hunajaa. Hedelmäsiirappia, anista, savustettua paprikaa, nokisuutta, rasvaa, pähkinäisyyttä. Vesilisä tuo pintaan kurkkupastillia ja tervaa.

Maku: Vahamainen ja savuinen, viininen ja makea. Punaista omenaa, persikkaa, siirappia, savumakkaraa, rasvaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko varsin vahamainen. Tammi tuntuu varsin reippaana ja tuoreena. Jälkimaku on salmiakkinen, tervainen, savuinen ja edelleen varsin viininen. Lääkemäisyyttä, suolaisuutta, pippuria, happamuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa lyijyisyyttä vielä selvemmin.

Arvio: Hiukan sekava Ardbeg, rasvainen ja viininen. Ei kuulu vieläkään omiin suosikkeihini. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

Ardbeg An Oa 46,6%

An Oa tuli uutena tuotteena Ardbegin core rangeen vuonna 2017. Kyseessä on ilmeisen nuori viski, mutta Dr Bill on taas vetänyt puolet tynnyrivarastoaan tämän taakse: joukossa on niin hiillettyä uutta tammea, Pedro Ximénez -sherrytynnyreitä kuin ensimmäisen täytön bourbontynnyreitäkin.

Sekoitus on tehty Ardbegin uudessa sekoitusastiassa (”gathering vat”). Ilmeisesti An Oa on tosiaan tullut pidemmäksi aikaa mukaan Ardbegin perusvalikoimaan.  Se on nimetty Islayn eteläkärjessä eli siellä saaren lentokentän eteläpuolella sijaitsevan Oan niemimaan mukaan.

Ardbeg An Oa

(46,6%, OB, NAS, 2017, Charred New Oak, PX Sherry & 1st Fill Bourbon, 70 cl)

Tuoksu: Pistävällä mutta kevyellä tavalla turvesavuinen, mineraalinen ja todella lääkemäinen. Kamferia, munkkitippoja ja haavansidonta-aineita on niin että riittää. Mentholia, vaniljaa, selvästi erottuvaa tammisuutta. Merellisiä sävyjä, suolaisuutta, hiukan merilevää. Vesilisä aukoo sitruksisuutta selvästi.

Maku: Jää tuoksusta jälkeen, on hiukan sekavampi ja epätasapainoisempi. Pistävä turvesavu, napakka mineraalisuus ja vahva yrttitippojen vyöry sekoittuu omenaisuuteen, sitruunaan ja hiukan suklaiseen makeuteen. Sitruunaa ja hiilisyyttä, inkivääriä ja tammilastuja, ruohoisuutta ja paahteista makeutta. Kamferi ja vanilja ovat vahvasti esillä. Suutuntuma on melko kevyt ja lääkemäinen. Jälkimaku korostaa jälleen mentholia, eucalyptusta ja antiseptisiä aineita. Tammi yliohjautuu hiukan, sitruunaisuutta ja vaniljaa riittää. Ruohoisuutta, hiiltä, tuhkaa, paahteisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa kurkkupastilleja entisestään.

Arvio: Tässä on todella hyvän viskin ainekset, koska lääkemäisyys on hetkittäin loistavaa. Silti tämän tietty yksioikoisuus ja sekavuus vähän harmittavat, koska aineksia olisi niin paljon enempään. Olisi vain pitänyt malttaa kypsyttää. Mutta hyvä viskihän tämä silti on, ei siinä mitään. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Ardbeg Kelpie 46%

Ardbegin uudet NAS-julkaisut ovat saaneet murskaavan vastaanoton viskipiireissä. Uusi Kelpie on jo julistettu kaikkien aikojen pohjanoteeraukseksi. Massaversiokin on tällä kertaa dilutoitu suoraan tynnyrivahvasta Committee-versiosta, eli ilmeisesti erillisiä batcheja ei ole edes lähetty rakentelemaan.

En haluaisi yhtyä valitusvirteen, vaikka välillä mieli aina tekeekin. Täytyy nyt antaa tälle Kelpparille ainakin mahdollisuus. Onhan Dr Bill Lumsden taas nähnyt paljon vaivaa: tuttuun ex-bourbonissa kypsyneeseen Arttuun on sekoitettu tällä kertaa mukaan tuoreessa tammessa kypsynyttä viskiä.

Nämä virgin oak -tynnyrit Dr Bill on järkännyt Mustaltamereltä Adygeian tasavallasta (virgin Black Sea oak casks from the Adyghe Republic in Russia). Kyllä on kovasti taas rakenneltu tarinaa yhden viskin ympärille.

Ardbeg Kelpie

(46%, OB, NAS, 2017, 70 cl)

Tuoksu: Hurjan lyijyinen. Raskas ja likaisen merileväinen ensivaikutelma, tunkkaista turpeensavua ja hiiltä. Savustettua makrillia, sitrusta, suolaa, jodia. Pippurisuutta, terävää yrttisyyttä, raakaa ja nuoren oloista tammisuutta. Jotain outoa kumisuutta tai juustoisuutta tässä tuoksussa on. Vesilisä avaa hiukan estereitä.

Maku: Edelleen varsin raskas ja lyijyinen ote jatkuu, mutta maku on kaikkineen hiukan terävämpi ja fokusoituneempi kuin tuoksu. Suolaa, jodia, lääkemäisyyttä, yrttejä, merilevää. Turve on hiilisempää ja tuhkaisempaa kuin tuoksussa. Tammi tulee aktiivisena ja pippurisena läpi kaikesta, tämä tuntuu kaikin puolin nuorelta viskiltä. Omenaa, hiukan ananasta. Tuoksusta tuttu kuminen tai juustoinen elementti myös maistuu tässä. Suolapähkinää. Suutuntuma on likaisen öljyinen. Jälkimaku on edelleen lyijyinen ja pippurinen, mineraalinen ja suolainen. Jodia, hapokkuutta, kirpeää omenaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan suklaata mukaan.

Arvio: Olisin halunnut pitää tästä kovasti enemmän, mutta tietyt off-notet yksinkertaisesti tökkivät. Viski tuntuu kaikin puolin nuorelta ja osin kypsymättömältä, olkoonkin, että sydämessäni on aina pehmeä kohta Ardbegille. 83/100

Ardbeg Ardbog 52,1%

Vuoden 2013 Ardbeg Day -julkaisu kypsyi ex-bourbontynnyreissä ja ex-manzanillatynnyreissä. Olen tämän toki aiemminkin maistanut, mutta otetaan uusintaotto, jotta saadaan asianmukaiset merkinnät kirjoihin.

Ardbeg Ardbog

(52,1%, OB, NAS, 2013, Limited Edition, Ex-Bourbon Barrels & Manzanilla Sherry Butts, 13000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tervainen ja makean turvesavuinen. Salmiakkia, kumia, kreosoottia. Yllättävän viininen, vaikka manzanilla itsessään on yleensä kuivaa kuin mikä, finon kaltaista. Rancio-fiilis on voimakas, löytyy pekonia ja savumakkaraa yhdistettynä sekahedelmäsoppaan. Sikaria ja tammea. Vesilisä korostaa mausteita, currya ja muita vahvoja piirteitä.

Maku: Karamellinen ja tervainen, turvesavuinen ja lakritsinen. Viinisyys hallitsee myös makupalettia, vaikka mukana on myös aktiivista nuorta tammea. Rasvaista savumakkaraa, pekonia, rusinaisuutta, ylikypsää luumua. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko aavistuksen ohuen oloinen. Sekahedelmiä, pähkinäisyyttä. Sikarisuutta, tupakkaisuutta, kumia. Hiukan sekava. Jälkimaku lähtee erittäin turvesavuisena ja pippurisena liikkeelle, vähitellen aktiivinen tammi, inkivääri ja muu mausteisuus nousevat pintaan. Pekonia, lakritsia, hapokkuutta, tupakkaisuutta, kumia, hiukan suolaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa voimakkaasti tammea ja mausteita.

Arvio: Runsas ja savuinen tapaus, joka on kuitenkin viinisyydessään hiukan sekava. Edelleen – sama fiilis tästä on ollut aiemminkin. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 3). Whisky Magazine 88/100 (Sophie Donovan), 85/100 (Rob Allanson).

Ardbeg Supernova SN2015, 54,3%

Ardbegin Supernova-sarjan viides ja tältä erää viimeinen editio SN2015 oli varustettu avaruusteemalla. Aiemmin olen maistanut tästä sarjasta sen ihan alkuperäisen julkaisun (josta ei valitettavasti jäänyt muistiinpanoja) ja myöhemmän SN2010-pullotteen, joka oli kyllä melkoinen savupommi.

Itse asiassa maistoin myös tämän SN2015:n Ardbegin Warehouse 3:ssa syyskuussa 2016, mutta siinä oli jo niin paljon hienoja viskejä alla, että ainoaksi muistiinpanoksi jäi: hyvää oli.

Ardbeg Supernova SN2015

(54,3%, OB, Bottled 13.5.2015, Ardbeg Committee Exlusive, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin turvesavuinen, tuhkainen ja mineraalinen. Kuivalihaa, sitruksisuutta, mentholista raikkautta. Merellisyys ja suolaisuus ovat selvästi läsnä, samoin tietty lääkemäisyys ja napakan mausteinen tammi. Vaniljaa, hiukan omenaa, antiseptisiä aineita. Hyvä balanssi. Vesilisä nostaa hiukan ruohoisuutta.

Maku: Todella savuinen, muhkean tamminen ja lihaisalla tavalla suolainen. Pehmeä kermaisuus ja napakka mausteisuus toimivat hyvin yhteen. Mentholia, sitruksista raikkautta, anista, kirpeää omenaa, vastapainona vaniljaa ja hunajaa. Antiseptiset aineet, mineraalisuus ja tuhkaisuus pysyvät koko ajan kielen päällä. Suutuntuma on suurimuotoinen ja öljyisen painava. Jälkimaku alkaa todella tammisena ja mausteisena, kunnes lääkemäiset ja suolaiset piirteet vapautuvat. Carmolis-tippoja, mentholia, chiliä. Turvesavu on loppuun asti erittäin jykevää, kuivaliha ja tuhka mukana. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa makeutta.

Arvio: Hyvin tasapainonsa pitävä, erittäin turvesavuinen Ardbeg. Maukas tapaus. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Vahva turvejyrä”.

Ardbeg Uigeadail (L8) 54,2%

Varhaisemmissa Uigeadail-pullotteissa oli usein paljonkin vanhaa Ardbegia mukana. Vähitellen iäkkäämmät komponentit katosivat alta pois, kun uusi omistaja Glenmorangie sai tuotantonsa kunnolla vauhtiin ja varastot kypsymään.

Nyt maistelussa vuonna 2008 pullotettu L8-koodilla varustettu Uigeadail. Vierellä verrokkina on aivan erinomainen vuoden 2011 pullote (L11), kun tuoreempaa ei juuri nyt sattunut käsiin.

Väriltään nämä erät ovat sherryisessä punaisuudessaan huomattavan lähellä toisiaan, kun muistetaan, että Uigeadailit ovat olleet välillä hyvinkin vaaleita. Smoke On The Water havainnollistaa hyvin L5:n ja L8:n välisen eron.

Ardbeg Uigeadail (L8)

(54,2%, OB, Bottled 11.11.2008, Batch L8 316, 70 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen, tervainen ja hunajainen. Turpeensavu hallitsee hienosti kokonaisuutta, jossa salmiakkisuus, suolaisuus ja lääkemäisyys liikkuvat vetten päällä. Jodia, antiseptisia aineita, merellisyyttä. Sammunutta nuotiota, tummaa suklaata, pekonia. Huh huh. Vesilisä availee hiiltä ja siirappisuutta.

Maku: Sherryinen, salmiakkinen ja muhkea. Turvesavua, tervaleijonaa, suolaisuutta, lääkettä. Uskomaton voima ja valtava ulottuvuus. En muistanut, että nämä olivat näin upeita viskejä. Savumakkaraa, pekonia, hiilisyyttä. Lääkemäisyys toimii kuin tauti. Tumman suklainen ja hiukan hunajainen makeus kohtaa tammen ja mausteet komealla tavalla. Suutuntuma on muhkea ja voimakas. Jälkimaku on hiilinen, savuinen, tervainen ja upea. Hunajaisuutta, lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, mausteisuutta, edelleen jonkin verran lihaisuutta. Erittäin pitkä ja monimuotoinen finaali. Vesilisä tuo uuden tason hunajaisuuteen.

Arvio: Aivan loistava viski, hands down. Vierellä maisteltu L11 on myös yllättävän lähellä tätä, vaikka sen tamminen purevuus ja kihelmöivä mausteisuus vievät lopulta hiukan eri tunnelmaan. Tässä sherryiset elementit ovat huipussaan. Aina välillä tulee mietittyä, ovatko vanhat nuotit ja pisteet vielä relevantteja, kun olen Uigeadailista aikoinaan niin valtavasti pitänyt. Tämän viskin kohdalla ei tarvitse enää miettiä. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 89/100 (per 8). Smoke On The Water, ”Järisyttävän hyvä viski”.

Ardbeg 21 yo ’Twenty One’ 46%

Tämä 21-vuotias Ardbeg jäi kovan hintansa takia vuonna 2016 hiukan pimentoon. Muutamia kehuja kuului, mutta siihen se oikeastaan jäi. Todella mielenkiintoista päästä maistamaan tämä vihdoin. Ei tule ihan joka päivä vastaan.

Ardbeg 21 yo ’Twenty One’

(46%, OB for Ardbeg Committee, 2016, Ex-Bourbon Casks, 8268 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, heinäinen, vaniljainen ja mentholinen. Haastava tapaus heti alkuun, jännittävä yhdistelmä hapanta ja makeaa. Bensaa, mineraalisuutta, suolavettä, merilevää, jodia, hiukan lääkemäisyyttä. Jogurttirusinoita, suolapähkinöitä, kermaisuutta. Kuiva tammi ja nuotiosavu. Vesilisä tuo omenaisuuden mukavasti esiin.

Maku: Todella turvesavuinen, suolainen ja tuhkainen. Meriheinää, mineraalisuutta, sitruunaa, lääkettä, jodia. Kermainen suutuntuma, raikkaan hedelmäinen makeus ottaa mittaa napakasta turpeisuudesta. Vaniljaisuus ja tamminen imelyys muodostavat erikoisen kerroksellisuuden tähän. Lääkemäiset ja mentholiset sävyt jäävät hiukan niiden taakse, vaikka ovat tässä ehdottomasti parasta. Jälkimaku on sentään puhdaspiirteinen – ja suoraan sanottuna ihan silkkaa juhlaa. Mentholia, pippurisuutta, jodia, mineraalisuutta, mausteista ja kuivaa tammea. Vaniljaa, suolapähkinää, kermaisuutta. Pitkä ja uljas finaali. Vesilisä tuo mukaan hiukan kookoskermaa.

Arvio: Haastava ja mielenkiintoinen Ardbeg, joka todella loistaa jälkimaussa. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.