Wilson & Morgan

Bowmore 14 yo 1995/2009, Wilson & Morgan 46%

Kyllä viski on keksitty tällaisia sysimustia sydäntalven sadepäiviä varten. Sen kunniaksi mukissa on ihan rehellinen Bowmore, jota on loppuvaiheessa kylvetetty vielä ex-sherrytynnyrissä.

Bowmore 14 yo 1995/2009, Wilson & Morgan

(46%, Wilson & Morgan, Barrel Selection, 1995–2009, Sherry Finish, 70 cl)

Tuoksu: Herukkainen ja raikkaan sitruksinen. Mietoa savua, märkiä lehtiä, mausteita ja mineraalisuutta. Aprikoosia, hiukan kermatoffeeta ja mokkanahkaa. Yrttisyys ja herukkaisuus toimivat hyvin yhteen, sherryn vaikutus tuntuu varsin vähäiseltä. Pientä hiilisyyttä löytyy. Vesilisä tuo esiin rusinaisia ja suklaisia piirteitä.

Maku: Ryhdikäs, marjaisa ja tumman turvesavuinen. Hiilinen ja tuhkainen savu tulee läpi paljon selvemmin kuin tuoksussa. Sitruksisuutta ja herukkaisuutta toki riittää, lisäksi esiin tulee paahdettua pähkinää, suolaisuutta, grillattua ananasta. Suutuntuma on keskitäyteläinen, rakenne mielenkiintoinen ja pippurissa juuri sopivasti puhtia. Tammea, nahkaisuutta, yrttejä, hiukan lakritsia. Jälkimaku on tuhdin turvesavuinen, hiilinen, suolainen ja hiukan lihaisa. Lakritsia ja tumman yrttisiä sävyjä riittää. Paahdetut pähkinät, mustaherukka ja aprikoosihillo toimivat hyvin yhteen. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa piparkakkua ja maitosuklaista sherryisyyttä.

Arvio: Odotuksia selvästi herkullisempi esitys. Tämä olisi sokkona voinut mennä paljon iäkkäämmästäkin Bowmoresta. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Strathmill 10 yo 1985/1996, Wilson & Morgan 46%

Strathmilliä tapaa verraten harvoin. Tästä yksilöstäkin on harvinaisen vähän tietoa tarjolla. On muuten omalla kohdallani myös ensimmäinen Wilson & Morganin pullote, jonka kohtaan missään muodossa.

Strathmill 10 yo 1985/1996, Wilson & Morgan

(46%, Wilson & Morgan, Barrel Selection, 1985–1996, 70 cl)

Tuoksu: Raikas ja metinen. Makeaa appelsiinia, vienoa kukkaisuutta, aavistus rusinaa ja toffeefudgea. Kiteistä hunajaa, vaniljatankoa. Tammessa on herkullinen, kuiva sävy, joka värittää koko viskiä. Yllättävän herkullinen ja kutsuva tuoksu, ei mitään tunkkaista tai leipämäistä. Vesilisä avaa vielä mentholia. Nam.

Maku: Tuoksun nostattama metisyys saa rinnalleen selvästi tuhdimman rusinaisuuden ja pienen suklaisuuden. Tammi on selvästi odotuksia aktiivisempaa, mausteisempaa ja kitkerämpää. Karvasta appelsiinia, nahkaa ja tanniineja. Suutuntuma on varsin kuiva. Pientä suolaisuutta löytyy myös, samoin jyväisyyttä ja muromaisuutta. Jälkimaku kulkee tammen niskalenkissä, nahkaisuutta ja karvautta löytyy. Vähitellen sentään suklainen ja hunajainen makeus nousee. Loppupuolella jälkimaussa on jälleen kuivan metinen ja hienon inkiväärinen fiilis. Keskipitkä finaali. Vesilisä sekoittaa palettia melkoisesti, balanssista ei jää juuri mitään jäljelle.

Arvio: Tuoksussa on voimakas bourbonfiilis, mutta tammi saa mausta yliotteen eikä homma enää palaa raiteilleen. Jos pitäisi veikata, sanoisin, että kypsytys on tapahtunut ex-bourbonissa, mitä on seurannut kevyehkö finistely ex-sherryssä. Mikäli näin on tehty, jälkimmäinen vaihe on ollut turha, tämä olisi ollut parempi ilman noita off-noteja. 84/100