Cadenhead’s Authentic Collection

Bruichladdich 22 yo 1993/2016, Cadenhead’s 48,9%

Kolmantena viskinä Cadenheadin Islay-pullotteisiin keskittyneessä Iäkkäät harvinaisuudet -tastingissa maisteltiin 22-vuotias Bruichladdich.

Bruichladdich 22 yo 1993/2016, Cadenhead’s

(48,9%, Cadenhead, Authentic Collection, 1993–2/2016, Bourbon Hogshead, 228 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ruohoisuutta, vihreää omenaa, hunajaisuutta, vaniljaa. Pehmeä ja makea ensivaikutelma. Heinäinen, kukkainen, karkkinen. Siirappinen vivahde, sulkeutunutta sokerisuutta. Ruutinen ja jopa hiukan rikkinen. Vesilisä korostaa rikkiä edelleen.

Maku: Imelän hedelmäinen ja pehmeän heinäinen. Ruohoisuutta, yrttisyyttä, kukkaisuutta, karkkisuutta. Vanhan ajan vaniljajäätelöä. Siirappia, rikkisyyttä. Napakka tammisuus. Suutuntuma on melko kevyt ja tekstuuri hiukan huokoinen. Jälkimaku on edelleen varsin heinäinen. Yrttisyyttä, valkopippuria, hapokkuutta, valkoviinimäistä sitruksisuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä saa ruohoisen ja kurkkupastillisen puolen pintaan.

Arvio: Makean heinäinen ja hiukan rikkinen Bruichladdich. Ei ihan parhaita lajissaan. 86/100

Bowmore 15 yo 2001/2016, Cadenhead’s 54,8%

Viskin Ystävien Seuran Islay-pullotteisiin keskittyneessä Cadenhead-tastingissa toisena maisteltiin 15-vuotias Bowmore. Tähän ei liittynyt muuta erityistä kuin huhu siitä, että mukana olisi hedelmäisyyttä oikein kunnolla.

Bowmore 15 yo 2001/2016, Cadenhead’s

(54,8%, Cadenhead, Authentic Collection, 2001–4/2016, Bourbon Hogshead, 264 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaniljainen ja herukkainen. Runsas kermaisuus, kookoskerma on pinnassa. Pehmeä turvesavu häilyy taustalla, mutta hedelmäisyys on tässä pääosassa. Ruusunmarjaa, polkakarkkeja. Rotevan oloinen profiili. Vesilisällä esiin tulee runsaasti suolaisuutta.

Maku: Selvästi enemmän turvesavua kuin tuoksussa. Salmiakkisuus ja herukkaisuus ovat kärjessä, hienosti trooppista hedelmää. Sitruunaa, passionhedelmää, mangoa, kiiviä. Piparminttua, yrttisyyttä. Suutuntuma on kermaisen pyöreä ja samalla nautittavan mausteinen. Tammi toimii hyvin, oivallinen balanssi sen suhteen, vaikka viljaisuus ja hapokkuus ovatkin rajoilla. Jälkimaku on herukkainen, napakan pippurinen ja runsaan tamminen. Yrttinen ja sitruksinen, hapokas. Keskipitkä finaali. Vesilisä leikkaa hiukan tiukinta mausteisuutta.

Arvio: Piirteiltään hiukan ylikorostunut mutta muuten mielenkiintoinen Bowmore. 87/100

Glenfarclas 42 yo 1973/2015, Cadenhead’s 40,2%

Viskin Ystävien Seuran Cadenhead-tastingissä saatiin peräkkäin kolmen Glenfarclasin suora, jossa aloitettiin 40-vuotiaalla, jatkettiin 41-vuotiaaseen ja päädyttiin tähän 42-vuotiaaseen. Vähän hiljaiseksi tällainen tietysti vetää.

Glenfarclas 42 yo 1973, Cadenhead’s

(40,2%, Cadenhead’s Authentic Collection, 1973–12/2015, Bourbon Barrel, 168 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tamminen ja kukkainen. Vaniljainen, heinäinen, varsin sokerinen, jopa karkkinen. Makeaa appelsiinia, öljyisyyttä, huonekaluvahaa. Kukkaisuutta ja pientä purevuutta, jos näin alhaisilla volteilla varustetusta viskistä voi niin sanoa. Hedelmä on pinnassa, mutta tammen ehdoilla.

Maku: Pehmeän öljyinen, silkkinen, sokerinen ja kuivan tamminen. Leijuu vetten päällä. Sitruksisuutta, mietoa omenaisuutta, ripaus vaniljaa. Kuivattuja hedelmiä. Suutuntuma on varsin kevyt. Antiikkisuutta, huonekaluvahaa, kiteistä hunajaa, minttua. Jälkimaussa tammi kuivuu antaumuksella ja pitkällisesti. Sen rinnalla karkkisuus ja pieni pähkinäinen karvaus ottavat mittaa toisistaan. Ripaus anista. Heinäisyyttä, hiukan puisevuuttakin lopussa. Todella pitkä ja kauniisti kehittyvä finaali.

Arvio: Kevyt ja karkkinen, tasapainoinen ja tyylikäs Glenfarclas. Loistava jälkimaku. 90/100

Glenfarclas 41 yo 1973/2014, Cadenhead’s 40,7%

Kolmantena viskinä Viskin Ystävien Seuran Cadenhead-tastingissa nautittiin kesällä 2014 pullotettua Glenfarclasia vuodelta 1973. Voltit olivat jälleen alhaalla, mutta tuoksu huokui ryhtiä jo kauas.

Glenfarclas 41 yo 1973/2014, Cadenhead’s

(40,7%, Cadenhead’s Authentic Collection, 1973–7/2014, Bourbon Hogshead, 186 bts., 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinia, tammea, mehiläisvahaa, hunajaa. Raikkautta ja ryhdikkyyttä, vaikka tietty hienostunut siirappisuus kulkee koko ajan mukana. Sokerilientä, minttua, kukkaisuutta, sitruksisuutta. Tyylikkään kuiva tammisuus, todella nätisti ikääntynyt ja tasapainoinen. Pölyistä ja sahanpurumaista vivahdetta, joka kuitenkin integroituu tomusokerisesti tähän kokonaisuuteen.

Maku: Sokerinen ja rusinainen, tamminen ja runsas. Kaunis yrttisyys ja makea sitruksisuus. Suutuntuma on kermaisen pehmeä ja runko keskitäyteläinen. Mehiläisvahaa, toffeekarkkeja, pieni ripaus voita myös. Kevyttä luumuisuutta, appelsiinia. Tammi toimii loistavasti, tuo mahtavasti kompleksisuutta tähän. Jälkimaku on fariinisokerinen ja tummalla tavalla tamminen, hienosti kuivuva. Hedelmäisyys on ylikypsää mutta todella eleganttia ja kevyttä. Minttua, ruohoisuutta. Pitkä ja kaunis finaali.

Arvio: Upea ikäviski, vahamainen ja luonteikas. Klassinen nosing whisky, vaikka ei makukaan tässä kyllä petä. 92/100

Glen Grant 35 yo 1980/2016, Cadenhead’s 40,5%

Viskin Ystävien Seuran Cadenheadin Speyside-pullotteisiin keskittyneen Iäkkäät harvinaisuudet -illan avasi tämä viski. Mielettömän kovalla kattauksella varustetun tastingin avausviski on aina haastavassa paikassa.

Glen Grant 35 yo 1980/2016, Cadenhead’s

(40,5%, Cadenhead’s Authentic Collection, 1980–2/2016, Bourbon Hogshead, 96 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vaniljainen, pehmeän tamminen, hiukan ruohoinenkin. Hedelmäisyys on kepeää ja raikasta, vesimelonia ja viinirypäleitä. Omenaa, siideriä, hiukan kellarimaisuutta, heinää. Kevyt ja miellyttävän kesäinen kokonaisuus.

Maku: Tammea ja hedelmää, hyvin synkassa tuoksun kanssa. Vaniljaisuutta, mantelia, olkea. Suutuntuma on kevyt ja mausteisuus raikasta. Omenaa, päärynää, aavistus limettiä. Sokerisuutta, valkoista suklaata. Jälkimaku järeämmin tanniininen, napakan mausteinen, tummahkolla tavalla yrttinen. Karvautta, pähkinää, mantelia. Silti omenaisuus ja persikka puskevat pintaan, sokerinen makeus nousee hienosti taustalta. Viherherukkaa, hapokkuutta, heinää. Pitkä ja lopulta tasapainoinen finaali.

Arvio: Refillissä on ollut laatua, mutta tämän hapokkuus on aavistuksen hankala omaan suuhuni. Todella hyvä viski silti, totta kai. 88/100

Glendullan 12 yo 1996/2008, Cadenhead’s 58,2%

Glendullan on suuri tuntematon, joka perustettiin 1898. Lähes kaikki tuotanto menee blendeihin, ja single malt -pullotukset ovat olleet Singleton-nimen alla. Aiemmin on julkaistu myös 12 yo Flora & Fauna sekä pari virallista pullotetta Glendullan-nimellä.

Jälleen pitää siis kääntyä yksityisten pullottajien puoleen, jos haluaa saada tarkempaa selkoa tislaamosta. Tämä Cadenhead’s-pullote on peräisin ex-bourbontynnyristä (bourbon hogshead).

Glendullan 12 yo 1996/2008, Cadenhead’s

(58,2%, Cadenhead’s, Authentic Collection, 1996–2008, 252 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Appelsiinia, sitruunankuorta, terävää maltaisuutta. Pistävä alkoholisuus. Raikas vaikutelma. Muroja, kukkia ja tuoretta heinää. Vesilisä nostaa pisteitä – minttu ja muut yrtit heräävät, samoin karamelli.

Maku: Yllättävän pyöreä body ja muhkea suutuntuma. Täyteläinen ja vaikuttava! Voimakas sitruuna ja ananas dominoivat. Karamellia, kovaa toffeekarkkia. Aamiaismuroja. Tammisuudessa pientä puisevuutta tosin. Yrttejä ja mausteita – miellyttävää minttua ja herkkää anista. Jälkimaku on sitruksinen, tamminen, raikas ja minttuinen mutta melko lyhyt. Vesilisä nostaa mausteisuutta ja tasoittaa terävyyttä.

Arvio: Erittäin maukas ja vahvan täyteläinen sitrusviski. Osuu suoraan makuhermoon. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 1).

Highland Park 16 yo 1996/2012, Cadenhead’s 53,1%

Highland Park on malliesimerkki viskin onnistuneesta markkinoinnista. Vanhojen pullojen hinnat nousevat koko ajan, ja uudet lanseeraukset hinnoitellaan yläkanttiin. Onneksi yksityisiltä pullottajilta saa vielä tavaraa kohtuuhintaan.

Highland Park 16 yo 1996/2012, Cadenhead’s

(53,1%, Cadenhead’s, Authentic Collection, 1996–10/2012, bourbon hogshead, 246 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Voimakas vaahtokarkki. Pistävä alkoholi. Makea. Tunnistettava kanervainen hunajaisuus, oikein puhtaana vielä. Syksyistä nuotiosavua. Sitrusta. Vesilisä tuo kukkaisuuutta, tulppaaneja.

Maku: Mukavan pyöreä suutuntuma, vaikka maku on alkoholinen ja terävä. Vaahtokarkki maistuu heti. Hunajainen makeus taittuu havuilla ja hiukan pihkaisella kirpeydellä. Sitruunaa, kuorta etenkin. Hedelmäinen maun keskivaihe, hedelmäsalaattia ja kinuskia. Jälkimaku on voimakkaasti kuivuva, paahteinen. Hiukan vihreää teetä. Vesilisä rauhoittaa alkoholipistosta, lisää karkkisuutta ja hunajaa.

Arvio: Asiallinen bourbonversio vaahtokarkkisenakin. Jotain silti puuttuu. Jää kauas huipulta ilman sherrytynnyreiden tuomaa lisäystä makupalettiin. Suutuntuma on silti tallella. 83/100

Benrinnes 16 yo 1996/2012, Cadenhead’s 53,2%

Vuonna 1835 perustettu Benrinnes tuhoutui pahasti tulipalossa vuonna 1896. Omistajat käyttivät tilaisuuden hyväkseen ja toivat tislaamoon sähköt.

Nykyään Benrinnes tunnetaan myös ”bastard maltistaan” Stronachiesta. Nyt käsillä oleva tuote on sentään Cadenhead’sin ex-bourbonissa kypsynyt yksilö.

Benrinnes 16 yo 1996/2012, Cadenhead’s

(53,2%, Cadenhead’s, Authentic Collection, 1996–2012, bourbon hogshead, 5 cl miniature)

Tuoksu: Erittäin vahva päärynä. Smurffilimua, Ässä Mix -hedelmäkarkkeja. Esanssinen, pirteän karkkimainen tuoksu. Hunajaa. Sokkona ei arvaisi viskiksi. Parafiiniä, kengänkiillotusainetta. Hento kokonaisuus, mutta ihan kutsuva.

Maku: Alkaa voimakkaalla päärynällä. Maltaisuuden jyrkkä ja lagermainen luonne yllättää, kun tuoksu ei vihjaa siitä yhtään – maltainen maku myös hapantuu suussa selvästi. Maun keskivaihe on kevyen pippurinen ja mausteinen, vaikka body on kevyt. Pieni savukin ailahtaa. Jälkimaku on terävän mausteinen, tanniininen, makeutuva, mutta luonteeltaan ohut. Vesilisä nostaa maun kukkaisuutta, mutta ei muuta mitään.

Arvio: Päärynäinen karkkiviski, hento ja tavanomainen. 79/100

Deanston 18 yo 1994/2012, Cadenhead’s 57,3%

Vuonna 1966 perustettu Deanston on maatilatislaamo eteläisellä Ylämaalla. Tosin kapasiteetti on kolme miljoonaa litraa vuodessa, joten ihan pikku farmista ei ole kyse.

Useimmiten Deanstoniin törmää IB-puolella Cadenhead’sin ja Signatoryn kautta. Tämä Cadenheadin yksilö on kypsynyt butt-kokoisessa ex-bourbontynnyrissä.

Deanston 18 yo 1994/2012, Cadenhead’s

(57,3%, Cadenhead’s, Authentic Collection, 1994–10/2012, 270 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Jyrkän hedelmäinen. Verigreippiä, kypsää appelsiinia. Samalla jotenkin puuroinen, ohrapuuroa mehukeitolla. Hunajainen makeus. Rasvainen (aurinkorasvaa) ja hitusen metsäinen (kuivia havuja). Lisätyllä vedellä puuromaisuus korostuu, samoin pistävä alkoholisuus rauhoittuu.

Maku: Todella voimakas sitrus, jota tukee kirpeä ja päällekäyvä maltaisuus. Huh! Vesilisällä sitrus aukeaa, mutta maku jää junnaamaan siihen. Sitruunankuorta, havuisuutta, terävää likööriä, pirteää mehiläisvahaa – mutta tämä ei kehity mihinkään. Jälkimaku mustaa teetä, mustaherukkaa, tanniinista sitrusta. Harmiton.

Arvio: Hedelmäinen mutta jotenkin persoonaton kokonaisuus. Hyökkää terävästi sitruksella, mutta ei kehity yhtään eikä tarjoa mitään tutkittavaa. 77/100

Glen Garioch 18 yo 1991/2010, Cadenhead’s 50,3%

Vuonna 1797 perustettu Glen Garioch on yksi vanhimmista tislaamoista Skotlannissa ja myös yksi etäisimmistä. Se sijaitsee yksinäisyydessä itäisellä ylämaalla. Tämä yksilö on peräisin ex-bourbontynnyristä.

Glen Garioch 18 yo 1991/2010, Cadenhead’s

(50,3%, Cadenhead’s Authentic Collection, ”Glengarioch”, 1991–2010, 230 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, kirpeä. Hajuveden kukkaisuutta. Hapokas maltaisuus, aivan kuin pils-oluessa. Tamminen ja hiukan paahtunut yleisvaikutelma, alkoholinen ja terävä.

Maku: Hapan ja ennen kaikkea hapokas maltaisuus lyö heti läpi. Aivan kuin joisi erittäin vahvaa, voimakkaasti humaloitua olutta. Hedelmäisyys on yhtä lailla hapanta, appelsiinimarmeladin kirpeyttä ja mustaherukkahillon purevuutta. Maku alkaa kuitenkin keskivaiheessa odottamatta avautua, hunajainen makeus alkaa pehmentää profiilia ja vihreä tee nousee esiin. Jälkimaku on suorastaan kepeän hedelmäinen ja raikastuva, lopulta jopa hyvinkin pitkä ja herkullinen.

Arvio: Kun happamuus hellittää, kokonaisuus alkaa puhutella. Omaperäinen ja kiintoisa. 84/100