Old Pulteneyn tislaamokaupan oma pullote oli syyskuussa 2026 tällainen ex-olorosossa kypsynyt herkku. Sitä ei päässyt siellä maistamaan, joten kotiutettu pullo oli korkattava.
Old Pulteney 2010/2025 Cask #1804
(54%, OB for Oldpulteney.com, 2010–2025, Cask No. 1804, Oloroso Sherry Butt, 690 bts., 70 cl)
Tuoksu: Hedelmäisen sherryinen ja runsas, makea ja hiukan lääkemäinen. Suklaisuutta, kermatoffeeta, öljyisyyttä ja yrttisyyttä. Tislaamolle tyypillinen mineraalinen puoli jää hiukan taustalle, nyt ollaan makean luumun, rusinan ja lakritsin äärellä. Vesilisä availee piparminttua, päärynää, hiukan persikkaakin.
Maku: Suklaisen sherryinen ja muhkean mausteinen. Yrttinen lääkemäisyys saa seurakseen vihdoin merellistä suolaisuutta, jota ei tuoksussa juuri tuntunut. Ryhdikäs tammisuus ja napakka mineraalisuus toimivat hienosti yhteen makean hedelmäisyyden kanssa, toskaomenaa ja luumua riittää. Tummaa yrttiä ja lakritsia, hiukan kahvisuuttakin. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tasapainoinen, tekstuuri intensiivinen. Jälkimaku on lakritsinen, yrttinen ja suolainen, lääkemäinen ja hiukan musteinen. Taustalla liikkuu runsaasti tumman suklaisia, suolapähkinäisiä ja kinuskisia vivahteita. Mineraalinen puoli näyttäytyy hienosti. Tammea, hunajaa, kahvisuutta, uuniomenaa. Pitkä finaali. Vesilisä tuo päärynäistä ja minttuista raikkautta.
Arvio: Intensiivisen sherryinen, lääkemäinen ja lakritsinen yksilö. Tavattoman hieno viskihän tämä on, taas hiukan erilainen monien maistamieni Old Pulteneyn single caskien erinomaisessa joukossa. 90/100
Pultikka. Pultsari. Old Pulteneyn viskillä on monta nimeä, eikä se kaikille sovi. On joillekin kitkerää, ei maistu. Me ystäväni kanssa olemme sen sijaan vähitellen kasvaneet tislaamon tuotannon fanipojiksi. Rakkaus taisi alkaa aikanaan huikeasta Old Pulteney 21 yo 46% -pullotteesta ja syveni siitä vanhojen vintagepullojen kautta laajemmalle. Nykyään etenkin uudet sherryiset single caskit ovat mielestäni olleet aivan ensiluokkaista tavaraa.
Heräsimme varhain ennen kellonsoittoa hiukan hikisessä kämpässä The Norseman Hotelissa. Aamiaisen kohokohtana oli tarjolla tuoreita mansikoita ja mustikoita jogurtin kanssa. Tankattiin niitä kohtuuttoman paljon. Sen jälkeen pakattiin laukut ja luovutettiin huone. Matkalaukut jätettiin säilöön tiskin taakse, sitten lähdettiin kävelemään kauniissa mutta koleassa aamukelissä sataman kautta Pultikalle.
Tislaamo avasi ovensa kymmeneltä, jolloin meidän kierroksemme piti jo alkaa. Väkeä tuli paikalle runsain määrin ja jono kasvoi pitkäksi, mutta tiskiltä meidät kaksi ohjattiin suoraan eri reittiä toiseen huoneeseen. Paikalle tuli Tim Mitchell, joka otti kierroksen hoitaakseen. ”So, you’re my tour, welcome!” Kun hänelle selvisi, että olemme Pultikan superfaneja ja nähneet ylipäänsä jo parikymmentä tislaamokierrosta, homma improvisoitiin kiinnostavammaksi heti. ”You guys know your whisky, so we can cut the crap!”
Pakko sanoa, että 200 puntaa per lärvi maksanut The Maritime Masters -kierros oli joka kolikon arvoinen kokemus. Aloitettiin matalasta varastosta (dunnage mutta poikkeuksellisesti betonilattialla eikä maalattialla), käytiin racked warehousessa, tsekattiin vesireitit ja Porteus, tutkittiin käymissammiot ja kaikki läpi. New makea saatiin maistella tynnyröintihuoneessa sormella ämpäristä.
Koko ajan Tim viihdytti meitä aivan mainioilla jutuilla. Pulteney oli tosiaan kundi, Sir William Pulteney! Parlamentin alahuoneessa istuneella whigillä, maanomistajalla ja lakimiehellä oli alkanut levy vähän pyöriä vanhemmiten, joten edustajakollegat olivat puuskahtelleet: ”Oh that’s old Pulteney again!” Kaikenlaista kuultiin ja enemmänkin, mitä vain keksittiin kysyä.
Monien hyvin kliinisten tislaamojen jälkeen Pulteney tuntui ihmisen kokoiselta. Inver Housen omistuksessa oleva tuotantolaitos oli täynnä työntekijöitä ja puuhaa, kaikessa oli itse tehdyn tuntu. Ja tislaamo on siis todella pelkkä Pulteney, itse tuote on Old Pulteney.
Kierroksen jälkeen pääsimme takaisin huoneeseen, johon olimme jättäneet tavaramme ennen kierrosta. Nyt pöydälle oli katettu huikea kattaus: uudet 12-, 15- ja 18-vuotiaat, tuore 25-vuotias sekä tislaamokaupassa pullotettavina olleet sherryinen Old Pulteney 13 yo 2012/2026 Cask #1054, 63,2% ja ex-bourbonissa kypsynyt Old Pulteney 19 yo 2006/2026 Cask #2014, 59,5%.
Saimme jäädä vetämään tastingin keskenämme. Viskiorgiat olivat totaaliset, tuotteet aivan loistavia ja tunnelma katossa. Tastingsession lopuksi Tim oli luvannut meille vielä parit extradramit baarissa, ja nekin lunastettiin.
Pullotettiin molemmat kaupassa kummatkin tynnyrit ja otettiin vielä sherryiset Distillery Exclusivet mukaan. Ostin vielä fanipoikana t-paidankin. Pinkkaa meni reilusti, mutta viskimielessä en keksisi tuollaiselle rahalle mitään parempaa kohdetta kuin tällaiset herkut, joihin kiinnittyy henkilökohtainen muisto.
Käveltiin päät pyörällä hotellille. Tislaamolla oli mennyt kahden tunnin sijaan runsaat kolme ja puoli tuntia, joten aikaa varsinaiselle lounaalle ei jäänyt lainkaan. Noudettiin vain laukut hotellista ja käveltiin bussipysäkin vieressä olevaan Co-Opiin, ostettiin sieltä eväät bussimatkalle ja hypättiin kyytiin. Matkalla nähtiin muun muassa Glenmorangie ja ajettiin Broran kylän läpi. Maisema muuttui koko ajan vehreämmäksi, mitä etelämmäksi tultiin. Alkoi olla metsiä ja jokilaaksoja.
Invernessissä käveltiin laukkujen kanssa pääkadun B&B Hotelsiin ja kirjauduttiin sisään. Vessa lorisi huoneessa ja palattiin respaan vielä kamojen kanssa kyselemään, mikä meininki. Respan nainen kävi katsomassa vessaa, sanoi hotellin olevan täpötäynnä ja käski meidän majoittua tähän huoneeseen, joka meille oli annettu. Hän lupasi etsiä vessalle korjaajan.
Jätimme kamat huoneeseen ja kävelimme Black Isle Breweryn pizzapaikkaan korttelin toisessa nurkassa. Meteli baarissa oli niin tajuton, että lähdettiin syömisen jälkeen heti. Kaupungilla tuuli ihan pirun kylmästi. Käytiin katsomassa Invernessin linna, joka näytti muoviselta. Iltakaljaa varten yritettiin etsiä mukava hiljainen pubi, mutta epäviihtyisäksi osoittautuneen baarin Guinnessit juotiin nopeasti ja paineltiin hotelliin.
Oliko vessa korjattu? Näennäisesti oli, mutta kun testattiin sitä kerran, lorina alkoi heti uudelleen eikä lakannut. Sitä saatiin kuunnella läpi yön. Irlannissa asuneena ja monta kymmentä kertaa Brittien saarella matkustaneena tässä oli jotain olennaista, minkä näillä saarilla aina kohtaa. Jos sellaisen antaa häiritä, saa varmasti pahan mielen. Tälle reissulle ei tultu harmistumaan.
Seuraavana päivänä vuorossa olisi juna Elginiin ja bussikyyti The Craigellachie Hoteliin. Edessä olisi Glenallachien tislaamo ja Billy Walkerin uusien kuvioiden tsekkaus. Lisäksi illaksi oli pöytä varattuna hotellin Spey Inn -pubista ja loppuilta kaavailtuna hotellin Quaich-viskibaariin.
Maistelussa Old Pulteneyn tislaamosta jälleen yksi sherryinen single cask. Aiemmat ovat olleet viime vuosina erinomaisia, joten odotukset ovat tapissa.
Old Pulteney 2010/2022 for The Whisky Shop
(64,2%, OB for The Whisky Shop / The W Club, 2010–2022, Cask No. 1802, Spanish Oak, 684 bts., 70 cl)
Tuoksu: Hedelmäisen sherryinen, mausteinen ja voimakas. Varsin suolainen. Toffeeta ja mehiläisvahaa, hunajaa ja vaniljaa, öljyisyyttä ja rusinaa. Tammi tulee myös selvästi läpi. Merelliset ja mineraaliset piirteet ovat hyvin esillä, samoin tumma suklaa ja luumu. Vesilisä tuo kinuskia ja valkosuklaata esiin.
Maku: Sherryinen ja runsas, yhtä aikaa muhkean hedelmäinen ja pisteliään mineraalinen. Pehmeää suklaisuutta ja nautinnollisen kitkerää tammisuutta, imelää hunajaisuutta ja merellistä suolaisuutta. Vastakohtien pommitusta riittää monesta suunnasta. Suutuntuma on voimakas ja öljyinen, runko varsin painava ja kokonaisuus pureskeltava. Rommirusinaa, kanelia, kaakaojauhetta. Jälkimaku on edelleen runsaan sherryinen, nyt suolainen kinuski nousee kärkeen ja hedelmäisyys kuivahtaa. Merellisyyden ja mineraalisuuden ympärillä on aprikoosia, kuivattua luumua, hiukan tummaa suklaata. Tammi on nautinnollisesti mukana. Varsin pitkä finaali. Vesilisällä löytää mantelin ja valkosuklaan.
Arvio: Tällaisissa Pulteneyn sherryisissä single caskeissa on jotain, mistä todella pidän. Kokonaisuus on tässäkin tavallaan helposti lähestyttävä, mutta silti erittäin voimakas ja hyvin monitahoinen. Jatkuvasti löytää uusia puolia, mutta distillery character ei katoa hetkeksikään. 90/100
Tuoksu: Mineraalinen, heinäinen ja varsin suolainen. Mandariinia ja mehiläisvahaa. Varsin painava vaikutelma, öljyinen ja voimakas. Kypsää banaania, sitruksisuutta, mangoa, vaniljaa, omenapiirakkaa. Ruohoisuutta, tammea, valkopippuria. Vesilisä tuo kermaisen vaikutelman, avaa tomusokeria ja yrttejä.
Maku: Vahamainen ja todella vahva. Mineraalisuus, merellisyys ja suola ovat pinnassa, mutta runsas hedelmäisyys tuo hyvää vastapainoa. Banaania, mangoa ja makeaa sitruksisuutta riittää, vaikka kokonaisuus on kieltämättä varsin kuiva. Vanilja on pinnassa koko ajan. Tuoretta ruohoa, hapokkuutta, hedelmäteetä, karvautta. Suutuntuma on vahamaisen paksu ja purevan pippurinen. Raakaa päärynää. Jälkimaku on edelleen alkuun kitkerän ruohoinen ja tiukan tamminen, mutta vähitellen mineraalisuus ja hedelmät pääsevät taas pintaan. Merellisyys ja suola ovat hyvin esillä, samoin heinäisyys, hapokkuus ja vanilja. Valkopippuri pysyy mukana, samoin tietty tanniinisuus. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo herukkaisuutta ja makeutta esiin.
Arvio: Todella tykki Pulteney menneiltä vuosilta. Uskollinen tisleelle ja sen ominaisluonteelle. Jotenkin pidän näistä yleensä paljon, eikä tämä yksilö tee poikkeusta. Voimakkuuskaan ei lyö yli. 85/100
Old Pulteneylta on tullut mielenkiintoisia sherrykypsytyksiä viime vuosina single cask -julkaisuina. Muistelen lämmöllä etenkin tätä Whisky Shopille hoideltua yksilöä. Nyt käsillä oleva lesti on numeron perusteella sen sisarpullote ja pullotettu käsipelillä tislaamolla.
Old Pulteney 11 yo 2007/2019 Cask No. 1470
(62,9%, OB, 22.11.2007–16.5.2019, Hand Bottled at the Distillery, Cask No. 1470, Sherry Butt, 330 bts., 70 cl)
Tuoksu: Sherryinen ja merellinen, karamellinen ja mausteinen. Muhkean luumuinen hedelmäisyys ja napakka mineraalisuus toimivat kauniisti yhteen. Rusinaa, uunipäärynää, mustikkaa, herukkaisuutta. Maitosuklaata, toffeefudgea, öljyistä painavuutta. Vesilisä avaa todella nautinnollisen mentholin.
Maku: Sherryinen, hedelmäinen ja suolainen. Pähkinäinen ja merellinen perusluonne toimii hienosti yhteen luumuisten, mausteisten ja toffeemaisten elementtien kanssa. Ylikypsää hedelmää, rancio-fiilistä ja lihaisuutta, käristettyä pekoniakin. Tammen mausteet, vanilja ja pieni pippuri tuovat ryhtiä. Suutuntuma on melko öljyinen ja painava. Kanelia, nahkaisuutta, kaakaojauhetta, uuniomenaa. Jälkimaku on edelleen todella sherryinen ja voimakas, ylikypsän hedelmäinen ja runsaan mausteinen. Pähkinää, mineraalisuutta, nahkaisuutta, toffeeta. Kahvisuus ja tumma suklaa nousevat pintaan, vähitellen myös suolaisuus ja lakritsinen vivahde tulevat esiin. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa kahvia ja avaa mentholia.
Arvio: Todella hieno viski kuten viereisestäkin tynnyristä. Lisää tällaisia! Ehkä hiukan lihaisampi, mausteisempi ja kahvisempi kuin sisartynnyri, näin lonkalta arvioituna. Ja voimakkaampi, ihan volteissakin. 90/100
Maistossa tällä kertaa hyvinkin sherryiseltä näyttävä Pultikka. Viski on viettänyt aikansa ensin refill-bourbonissa, ennen kuin on finistelty tuoreessa ex-sherryssä.
Kyse on siis jälleen tällaisesta äärettömän vaikeasta kombosta, johon viimeksi törmäsin tämän Signatoryn pullottaman BenRiachin ääressä. Tällä kertaa odotuksia ei juuri ole.
Tuoksu: Hedelmäinen, maltainen ja varsin suolainen. Trooppista hedelmää, omenaa, aprikoosia, jotain ylikypsää ja vähän sekavuutta. Kuivattua banaania, heinää, kukkaisuutta. Sherry tuntuu vähän erilliseltä ja makean kakkumaiselta. Öljyisyyttä, kanelia, paahtunutta puuta. Vesilisä tuo esiin toffeeta ja kookosta.
Maku: Voimakas, öljyinen ja kulmikas. Kanelinen ja kahvinen puoli tulee ensin läpi. Suolaisuus on heti yllättävänkin vahvaa. Maltaisuus, paahteisuus ja tammisuus ovat pinnassa. Hedelmäisyys jää vähän varjoon, nyt ollaan enemmänkin punaisten marjojen ja kirpeän omenan kanssa tekemisissä. Suutuntuma on painava ja öljyinen, pureskeltava. Sherryä ja luumua riittää, mutta kovin hyvin kokonaisuus ei ole balanssissa. Nuoren viskin karvaus korostuu. Jälkimaku on hapan, tumman suklainen, paahteisen tamminen ja öljyisen painava. Kahvisuutta, pähkinää, kuivattua hedelmää, hapokkuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa ruohoisuutta.
Arvio: Taas on vaikea päästä tällaisen viskin luonteeseen kiinni. Yksipuolinen esitys. 81/100
Lasissa tällä kertaa muhkea sherrykypsytys Old Pulteneylta The Whisky Exchangea varten. Vierellä verrokkina on muutaman vuoden nuorempi sherryinen single cask The Whisky Shopille.
Old Pulteney 2004/2018 for The Whisky Exchange
(62,1%, OB for The Whisky Exchange, 2004–2018, Cask No. 128, First Fill Sherry Butt, 612 bts., 70 cl)
Tuoksu: Muhkean sherryinen, suklainen ja luumuhilloinen. Kypsää kirsikkaa, rusinaa, uuniomenaa, toffeeta, suolapähkinää. Huonekalumaalia, lakritsia, yrttisyyttä. Tammi tulee tyylikkäästi läpi, inkivääriä ja kanelia riittää. Melassia ja poltettua sokeria. Hieno ja omalaatuinen. Vesilisä korostaa tammea ja nahkaisuutta.
Maku: Painavan sherryinen, hunajainen ja piparkakkuinen. Runsaasti suklaata, luumua ja rusinaa. Siirappia ja kahvia. Tammi on edelleen reippaan inkiväärisenä mukana, mutta balanssi on loistava. Suutuntuma on melko täyteläinen ja herkullisen öljyinen. Kookosrasvaa, suolapähkinää, lakritsia, kypsää kirsikkaa. Toskaomenaa ja kinuskikakkua. Misokeittomainen lihaisuus taustalla. Jälkimaku on suklainen ja viininen, edelleen luumuinen ja rusinainen. Siirappi liukenee, lakritsi ja yrtit pääsevät esiin. Tammi ottaa entistä isomman roolin. Melassia, pippuria, kinuskia, kolakarkkia. Pitkä finaali. Vesilisä avaa vihreää teetä.
Arvio: Erittäin maukas ja tiivisrakenteinen sherryttely. Pykälää erikoisempi The Whisky Shopin single caskin rinnalla. Siinä vaniljaiset ja marsipaaniset sävyt ovat korosteisia, tässä taas siirappinen tiiviys ja moderni tammi. Vaikea on päättää, kumpi olisi parempi, jos olisi pakko valita. Ja koska ei ole pakko valita, pisteet ovat samat. 90/100
Harvoin olen päässyt maistamaan virallista single caskia Old Pulteneyn tislaamon valikoimasta. Nyt koitti sekin hetki. Pullote on paperilla todella lupaava ja väri harvinaisen syvä.
Old Pulteney 2007/2019 Cask #1471 for The Whisky Shop
(50,2%, OB for The Whisky Shop, 2007–2019, Cask No. 1471, Spanish Oak Hogshead Cask, 408 bts., 70 cl)
Tuoksu: Hedelmäinen ja sherryisen runsas. Rusinaa ja pähkinää, luumuhilloa ja marsipaania. Uuniomenaa, maitosuklaata, toffeefudgea. Tammi ja mausteisuus tukevat hyvin tätä hedelmäistä runsautta, jossa on syvyyttä vaikka muille jakaa. Mantelia, mokkanahkaa, vanhoja huonekaluja. Vesilisä avaa viinikumikarkkia, mustaherukkaa ja viinistä makeutta.
Maku: Sherryisen hedelmäinen ja vivahteikas. Suklaisuus, luumuhillo ja rusina eivät jätä tisleen pähkinäistä, merellistä ja varsin suolaista perusluonnetta piiloon, vaan tukevat sitä upeasti. Uuniomenaa, toffeeta, marsipaania, vaniljaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tasapainoinen. Tammea, kanelia, maustepippuria, kardemummaa. Jälkimaku on suklainen, kaakaojauhemainen, mantelimainen, vaniljainen ja varsin suolainen. Luumua, nahkaa, hiukan lihaisuutta. Runsaasti mausteita, tammisuus kuivuu rauhallisesti. Kinuskia, marsipaania, uuniomenaa. Yllättävän pitkä finaali vielä syvenee ajan kanssa. Vesilisä tuo lisää viinisyyttä.
Arvio: Aivan hävyttömän hyvä sherryviski näin nuoreksi pullotteeksi. Joulu on taas! 90/100
Edellinen maistamani Old Pulteney Gordon & MacPhaililta oli aivan erinomainen, mutta pullote oli harvinaisuus vuosien takaa. Nyt maistelussa on nuorta sherrykypsytettyä samalta pullottajalta, tislattu 1993 ja pullotettu siitä runsaat kolmetoista vuotta myöhemmin.
Kokemukseni tämän tislaamon indie-pullotteista on edelleen vähäinen, joten todella mielelläni tämän maistan. Värikin on lupaavan tumma.
Old Pulteney 13 yo 1993/2007, Gordon & MacPhail
(59,9%, Gordon & MacPhail, Cask Strength, 25.10.1993–16.5.2007, Cask No. 2402, 1st Fill Sherry Butt, 70 cl)
Tuoksu: Makeaa sherryä, vanhaa armanjakkia ja kuivaa multaisuutta. Siirappinen ja marsipaaninen imelyys kohtaa melko nahkaisen ja karhean tammen. En tunnistaisi sokkona tätä Pulteneyksi. Suklaata, rusinaa, luumuhilloa, kypsiä kirsikoita. Öljyinen ja mausteinen vivahde. Vesilisä tuo kermatoffeeta ja vaniljaa heti.
Maku: Tuhti ja makean siirappinen sherry hyökyy heti päälle. Ykköstäytön totaalinen läsnäolo peittää paljon alleen, mutta suklaata, rusinaa, luumua ja muita herkkuja riittää. Jännä suolainen ja maltainen ulottuvuus maistuu kyllä jo Pulteneylta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jopa melko herkkä, kestää tällaisen sherryn juuri ja juuri. Tammea, maltaisuutta, nahkaisuutta, tallia, yrttilikööriä, pippuria, chiliä. Jälkimaku on sherryinen ja suklainen, mutta pippuri ja suolaisuus ottavat nopeasti pääroolin. Tammea, maltaisuutta, lakritsia, yrttejä, hapokkuutta, paahteisuutta, edelleen tallia ja kuivaa multaisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä pehmentää, avaa kermaisuutta ja vaniljaa.
Arvio: Julman sherryinen käsittely Pultikalle. Hiukan ehkä hakee, mutta herkkua on. 87/100
Maistossa tällä kertaa Italiaan pullotettua vanhaa Old Pulteneyta oikein kunnon volteilla. Sen verran niukasti vanhaa indie-Pultikkaa on tullut vuosien saatossa eteen, että tämä tuntuu jo jonkinlaiselta harvinaisuudelta.
Old Pulteney 18 yo 1970/1988, Gordon & MacPhail
(56%, Gordon & MacPhail for Sestante Import, 1970–1988, Rare Highland Malt, 75 cl)
Tuoksu: Sitruksisuutta ja pölyisyyttä, vahaa ja merellisyyttä. Erittäin tyylikäs heti kärkeen. Kuivaa hapokasta valkoviiniä, mineraalisuutta, hiukan heinää, suolaisuutta. Vihreää teetä, mausteisuutta. Mangoa ja hiukan banaania, vaniljaa, seesamiöljyä, tammista napakkuutta. OBE-fiilistä. Vesilisä avaa mentholia ja tuo pientä hammastahnamaista makeutta.
Maku: Taivahan vallat, nyt on vahaa ja voimaa. Mineraalisuus ja merellisyys ovat hyvin esillä, samoin hedelmäiset sävyt. Hunajaa, vaniljaa, mangoa, öljyistä makeutta, joka toimii heinäisen suolaisuuden kanssa hyvin yhteen. Suutuntuma on silti melko kuiva ja herkän oloinen, kaikesta rungon kermaisesta ja öljyisestä painavuudesta huolimatta. Hapokas valkoviinimäisyys pysyy mukana, samoin vihreä tee. Jälkimaku on sitruksinen, mineraalinen ja edelleen varsin hapokas. Viinirypäleitä, kiiviä, mentholia, tammea. Tammi kuivuu varsin reippaasti. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo esiin piparminttuisia ja yrttisiä sävyjä vielä lisää.
Arvio: Tisleessä on paljon tuttua, mutta kokonaisuutena tämä on jotain sellaista, mitä en ollut vielä päässyt kohtaamaan. Todella hieno viski, ylitti odotukset kevyesti. 90/100
