Gordon & MacPhail Cask Strength

Highland Park 8 yo 1983/1992, Gordon & MacPhail 59,7%

Gordon & MacPhaililta löytyi jykevän sherryinen Highland Park, joka on tislattu 1980-luvun alkupuolella ja pullotettu kahdeksan vuotta myöhemmin. Ei ihan jokapäiväinen viskituttavuus.

Highland Park 8 yo 1983/1992, Gordon & MacPhail

(59,7%, Gordon & MacPhail, Cask Strength, 1.12.1983–7/1992, Cask No. 1556, 70 cl)

Tuoksu: Tymäkkä sherry. Todella tummaa suklaisuutta, luumuhilloa ja rusinaa. Kuivaa lihaisuutta, taatelia, maitokahvia, hiukan kumisuutta. Sitruksisuus ja akaasihunaja pääsevät kuitenkin läpi. Kirsikkamarmeladia, paahdettuja pähkinöitä, pientä pippuria, lakritsia. Massiivinen paketti. Vesilisä vapauttaa salmiakkia ja ruutia.

Maku: Intensiivinen ja suoraviivainen. Sherry ei ole niin totaalinen kuin tuoksussa, vaan nyt mukaan mahtuu myös kahvia, tammea, paahteisuutta ja mustaherukkaa. Makeus loistaa poissaolollaan, korkeintaan pieni sitruksinen ja aprikoosinen vivahde löytyy. Suutuntuma on täyteläinen ja vaativa. Kaakaojauhetta, tummaa suklaata, pippuria. Jälkimaussa hieno mustaherukka korostuu. Lakritsia, pippuria, pähkinää, kahvisuutta. Tammi tulee vahvasti mukana mutta pysyy hyvin kasassa. Kumia, luumuhilloa, jälleen lihaisuutta ja vahvaa sherryä. Keskipitkä finaali. Vesilisä avaa mineraalista ja suolaista puolta.

Arvio: Todella tuhti sherryviski, jonka ikää ei ikinä arvaisi näin nuoreksi. Hyvää on. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

Old Pulteney 13 yo 1993/2007, Gordon & MacPhail 59,9%

Edellinen maistamani Old Pulteney Gordon & MacPhaililta oli aivan erinomainen, mutta pullote oli harvinaisuus vuosien takaa. Nyt maistelussa on nuorta sherrykypsytettyä samalta pullottajalta, tislattu 1993 ja pullotettu siitä runsaat kolmetoista vuotta myöhemmin.

Kokemukseni tämän tislaamon indie-pullotteista on edelleen vähäinen, joten todella mielelläni tämän maistan. Värikin on lupaavan tumma.

Old Pulteney 13 yo 1993/2007, Gordon & MacPhail

(59,9%, Gordon & MacPhail, Cask Strength, 25.10.1993–16.5.2007, Cask No. 2402, 1st Fill Sherry Butt, 70 cl)

Tuoksu: Makeaa sherryä, vanhaa armanjakkia ja kuivaa multaisuutta. Siirappinen ja marsipaaninen imelyys kohtaa melko nahkaisen ja karhean tammen. En tunnistaisi sokkona tätä Pulteneyksi. Suklaata, rusinaa, luumuhilloa, kypsiä kirsikoita. Öljyinen ja mausteinen vivahde. Vesilisä tuo kermatoffeeta ja vaniljaa heti.

Maku: Tuhti ja makean siirappinen sherry hyökyy heti päälle. Ykköstäytön totaalinen läsnäolo peittää paljon alleen, mutta suklaata, rusinaa, luumua ja muita herkkuja riittää. Jännä suolainen ja maltainen ulottuvuus maistuu kyllä jo Pulteneylta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jopa melko herkkä, kestää tällaisen sherryn juuri ja juuri. Tammea, maltaisuutta, nahkaisuutta, tallia, yrttilikööriä, pippuria, chiliä. Jälkimaku on sherryinen ja suklainen, mutta pippuri ja suolaisuus ottavat nopeasti pääroolin. Tammea, maltaisuutta, lakritsia, yrttejä, hapokkuutta, paahteisuutta, edelleen tallia ja kuivaa multaisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä pehmentää, avaa kermaisuutta ja vaniljaa.

Arvio: Julman sherryinen käsittely Pultikalle. Hiukan ehkä hakee, mutta herkkua on. 87/100

Ledaig 12 yo 2004/2017, Gordon & MacPhail 55,5%

Maistoon pääsi vallan hyviä arvioita saanut tymäkkä Ledaig ex-sherrystä. Tosin sherry vaikuttaa tässä kaikin puolin kevyeltä verrattuna vaikkapa äskeiseen Glendronachiin. Tosin siihen nyt ei oikein voi verrata mitään muitakaan sherryviskejä.

Ledaig 12 yo 2004/2017, Gordon & MacPhail

(55,5%, Gordon & MacPhail Cask Strength, 2.11.2004–22.6.2017, 1st Fill & Refill Sherry Hogsheads, Cask No. 16600503 & 16600506, 70 cl)

Tuoksu: Herkullinen yhdistelmä turvesavua, sherryä, suolaa ja tervaa. Savustettua kalaa, antiseptisia aineita, sitruksisuutta, mineraalisuutta. Kuivaa lihaisuutta, tallia, jodia. Vaniljainen ja suklainen makeus on silti mukana. Tämä voisi mennä sokkona vanhan hyvän ajan Ardbegista. Vesilisä tuo ruohoisuutta ja tammea.

Maku: Makean maltainen, tuhdin turvesavuinen ja todella kermainen kokonaisuus. Suolaa, pippuria, sherryä, tummaa suklaata, hapanta viinisyyttä, paahteista tammea. Terva on hyvin mukana koko ajan, samoin tietty lääkemäisyys ja jodi. Rasvaista savukalaa riittää. Suutuntuma on melko täyteläinen ja tuhdin öljyinen. Sitruksisuutta ja omenaista makeutta löytyy myös. Jälkimaku on todella sitruksinen ja varsin makea. Limettiä, mineraalisuutta, merellistä otetta. Suolaa, jodia, tammea, lääkettä, edelleen varsin reipasta turvesavua ja tervaa. Balanssi pysyy hienosti loppuun asti. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa sitrusta lisää.

Arvio: Todella maukas ja tasapainoinen Ledaig, valioyksilö ikäisekseen. Etenkin tuoksu teki vaikutuksen. Myös kokonaisuutena tämä ylitti odotukset mennen tullen. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.