Kilchomanin valikoimassa Loch Gormilla on aina ollut paikka sydämessäni. Viimeksi maistamani 2018-julkaisu alkoi olla jo varsin kypsän oloista tavaraa, joten tähän kaksi vuotta myöhemmin julkaistuun pullotteeseen kohdistuu merkittäviä odotuksia.

Kilchoman Loch Gorm 2020 Edition

(46%, OB, 2020, Vatting of Twenty Oloroso Sherry Butts filled in 2007, 2008, 2009 and 2011, Bottled in Spring 2020, 15500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen, tervainen, salmiakkilakritsinen ja muhkea. Tummaa suklaata, luumuhilloa, paksua maltaisuutta. Herkullinen yhdistelmä sherryistä makeutta ja merellistä suolaisuutta. Paahteista tammea, rusinaa, kuivalihaa, pientä kumisuutta, tupakkaa. Houkutteleva kaikin puolin. Vesilisä avaa toffeeta.

Maku: Hiilisavu ja terva kohtaavat komeasti sherryn ja suolaisuuden. Erittäin mehukasta salmiakkilakritsia, tummaa suklaisuutta ja paahteista tammea. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja oivallisessa balanssissa. Tummasävyistä marjaisuutta, väkevää yrttisyyttä, yskänlääkettä, toffeeta ja pientä kumia. Savumakkaraa ja rusinaisuutta, maltaisuutta ja suolapähkinää. Jälkimaku on runsaan turvesavuinen, hiilinen ja edelleen varsin salmiakkinen. Terva ja suolaisuus pitävät otteessaan, tammessa on todella synkäksi paahtunut ja melko kuivaksi kääntyvä sävy. Suolapähkinää, mineraalisuutta, lääkemäisyyttä, savumakkaraa ja hilloisuutta. Rusinaa, luumua, pientä sitruksisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa suklaata ja siirappia vielä lisää.

Arvio: Todella maukas, kaikin puolin onnistunut pullote. Maistamistani sarjansa paras tähän mennessä. Pärjää volteista huolimatta hyvin jopa erinomaiselle 5-vuotiaalle Bresser & Timmer -pullotteelle, jota tuli verrokkina maistettua sivussa. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Iso parannus aiemmista versioista”.

Aina hienoa, kun Suomeen saadaan eksklusiivinen viski loistavasta tislaamosta. Nyt maistelussa on Kilcholmanin tuore Suomi-pullote. Muistoihin tietysti nousevat omat kokemukseni tislaamolta. Se oli nimittäin mahtava reissu.

Kilchoman Finland Small Batch No. 1

(46%, OB, NAS, 2019, 80% Bourbon & 20% Oloroso Sherry Casks, 550 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkean turvesavuinen ja vegetaalinen. Öljyinen ja painava ensivaikutelma, runsaasti vaniljaa ja uuniomenaista makeutta. Mantelia, päärynää, hiukan banaania. Hiukan hiiltä ja tuhkaa, pieni lääkemäisyys. Tammi on reippaasti esillä, mausteisena ja melko makeana. Vesilisä avaa hiukan tervaista vivahdetta.

Maku: Hiilisavuinen ja öljyinen, vegetaalinen ja vaniljainen. Herkullinen salmiakki ja turvesavu. Suutuntuma on melko täyteläinen ja viskositeetti varsin suuri, tätä voi melkein pureskella. Hyvää balanssi. Omenaa, päärynää, makeaa sitruunaisuutta. Suolavetisyyttä, jodia. Lääkemäisyys on vielä tuoksua selvemmin esillä, varsin purevana. Pippurisuutta ja tammista karheutta, mutta samalla myös hunajaa ja hiukan valkosuklaata. Jälkimaku on turvesavuinen ja tuhkainen, sitruksisen kitkerä. Tamminen makeus toimii kuitenkin hyvin yhteen öljyn ja pienen salmiakkisuuden kanssa. Lääkemäisyyttä, pippuria, omenaa, rypälemäisyyttä, banaania ja hiukan yrttisyyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa suolaa ja merellisyyttä.

Arvio: Maukas Suomi-pullote. Hyvä runko ja balanssi, perusasiat kaikki oivallisesti kohdallaan. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Smoke On The Water, ”Kokonaisuutena pehmeä, maukas ja tasapainoinen Kilchoman”.

Kilchomanin portviinitynnyreissä kypsytetty versio palasi neljä vuotta myöhemmin – muistamme, että vuoden 2004 editio jakoi voimakkaasti mielipiteitä.

Nyt käsissä on noin nelivuotiasta uutta viskiä, joka on peräisin hogshead-kokoisista Ruby-portviinitynnyreistä. Vaarallinen kombo.

Kilchoman Port Cask Matured 2018 Edition

(50%, OB, 2014–2018, Ruby Port Hogsheads, 10000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella makea ja muhkean turvesavuinen. Kosteaa turpeisuutta, vegetaalisuutta ja rasvaa. Tammi tulee varsin aktiivisena läpi. Kumisaapasta ja jotain ummehtunutta tässä on. Samalla myös imelyyttä löytyy, vadelmahilloa ja uuniomenaa, paahteisuutta ja siirappia. Pekonia, viiniä. Vesilisä avaa salmiakkia ja suolaa.

Maku: Hiukan lattea ensivaikutelma. Kostea turpeisuus hallitsee. Sen altaa puskee vadelmahilloa, rasvaa ja paljasta tammea. Nuotiosavua, hiiltä, hiukan salmiakkia ja lääkemäisyyttä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jopa hiukan heikko. Pekonia, suolaa, kinkkua, pippuria. Lääkemäisyys on pistävää. Viinisyys tuo tanniineja ja siirappista makeutta. Jälkimaku nousee viinisenä ja lääkemäisenä, purevan tammisena ja edelleen jotenkin kostean turvesavuisena. Märkiä lehtiä, multaa, vegetaalisuutta. Suolaa, palvikinkkua, siirappia, vadelmahilloa. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo esiin hiukan chorizoa ja grillattuja hedelmiä.

Arvio: Nyt ei osunut aivan kohdalleen. Edelleen versioon verrattuna tästä puuttuu ryhtiä ja potkua. Balanssikin vähän hakee. 81/100

Kilchomanin Loch Gorm -sarja on edennyt jo kuudenteen erään. Pidin aivan erityisesti vuoden 2015 julkaisusta, mutta kertaakaan nämä eivät ole vielä tähän mennessä pettäneet.

Tiettävästi nämä 15000 pulloa ovat peräisin yhdeksästätoista sherrytynnyristä, jotka on täytetty vuosina 2007, 2008 ja 2011. Joukossa on ollut myös koko tislaamon tähän mennessä vanhimpia sherrytynnyreitä.

Kilchoman Loch Gorm 2018 Edition

(46%, OB, 2018, 6th Edition, Oloroso Sherry Butts, 15000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen ja lääkemäinen. Tiivis hiilisyys ja napakka turvesavu. Yrttinen lääkemäisyys suorastaan hallitsee, yskänlääkettä ja kamferia puskee ovista ja ikkunoista. Savumakkaraa, kuivakkaa tammea, tuhkaa, kaakaojauhetta, nahkaa. Hiukan likaisuutta. Vesilisä availee hiukan rikkisyyttä.

Maku: Lääkemäinen, hiilinen, salmiakkinen ja kuivan turvesavuinen. Muutaman vuoden takaisen Loch Gormin likainen muhkeus on vaihtunut yrttiseksi lääkemäisyydeksi ja varsin kuivaksi tammisuudeksi. Mineraalisuutta, merellisyyttä, nahkaa, sikaria. Rusinaa, kuivattua luumua, savumakkaraa, suolapähkinää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin tasapainoinen. Jälkimaku on savuinen, salmiakkinen ja hiilinen. Yskänlääkettä, tervaa, tummaa suklaata, savumakkaraa, tuhkaa. Tammi tuntuu edelleen varsin kuivana ja hiukan nahkaisena. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo ruutisuutta ja pippuria pintaan.

Arvio: Loch Gorm on muuttunut. Hyvää mutta erilaista kuin aiemmin, kun siirappinen makeus ja likainen muhkeus loistavat poissaolollaan. 86/100

Vuonna 2017 Kilchoman julkaisi järjestyksessään viidennen Loch Gorm -julkaisun. Ikää tällä viskillä on noin kahdeksan vuotta.

Olen aina kovasti näistä Loch Gormeista pitänyt. Eri vuosien julkaisuissa on ollut myös pientä vaihtelua, mikä on pitänyt mielenkiinnon yllä. Ensimmäinen maistamani oli vuoden 2013 julkaisu, joka oli vielä vähän kypsymätön, mutta myöhemmin vuoden 2015 editio suorastaan räjäytti pankin. Myös vuoden 2016 versio oli aivan mainio.

Ja nyt sitten lasiin tätä uusinta versiota. Jälleen on olorosotynnyreissä ollut sen verran paljon tavaraa kypsymässä, että pullomääräkin on messevät 13 500. Vielä kun tämän saisi tynnyrivahvuisena, speksissä olisi kaikki kohdallaan.

Kilchoman Loch Gorm 2017 Edition

(46%, OB, 2009–2017, Oloroso Sherry Butts, 13500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman salmiakkinen ja hiilinen. Hiukan tunkkainen turvesavu hallitsee. Kumisaapas on jälleen esillä, samoin tiettyä suolaisuutta ja lääkemäisyyttä löytyy. Tummaa suklaata, ylikypsää luumua, rusinaa. Miellyttävä piparkakku erottuu joukosta. Hiukan rasvaisuutta ja nokea. Vesilisällä saa… kypsymättömyyttä, raa’ahkoa tammisuutta ja lihaisuutta.

Maku: Lääkemäinen, hiilisavuinen ja salmiakkinen. Rasvainen ja mukavan keskitäyteläinen suutuntuma, rungossa on hyvin ryhtiä. Suklaisuutta, hiukan siirappia, rusinaa, luumuhilloa. Hedelmäinen sherryisyys tuntuu, pieniä oloroso-nuotteja suorastaan. Pekonia. Melko reipas lääkemäisyys, yskänlääkettä ja yrttistä mausteisuutta on vaikka muille jakaa. Tammikin löytyy joukosta varsin pippurisena. Hiukan sekava kokonaisuus tällä kertaa. Jälkimaku alkaa todella pippurisena ja salmiakkisena. Tervaa, yskänlääkettä, tummaa yrttisyyttä. Tammea, nokea, suolaisuutta, raakakumia. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo lisää siirappia pintaan.

Arvio: Oikein maukas viski. Pientä sekavuutta, mutta yleisilme on edelleen oiva. 86/100

Kilchoman julkaisi 10-vuotispullotteensa tislaamokaupan erikoisuutena vuonna 2015.

Kilchoman 10th Anniversary Release

(58,2%, OB, 2005–2015, Sherry & Bourbon Casks, 3000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin hiilisavuinen ja raskaan oloinen. Kosteaa turvetta, multaa, ruohoisuutta. Limettiä, aprikoosia, vihreää omenaa. Suolaisuutta, merellisyyttä. Rasvainen puoli on vahva, pähkinäinen ja osin likainen maltaisuus on selvästi esillä. Hiukan hunajaa ja vaniljaa. Vesilisä tuo popkornin rasvaa ja suolaa pintaan.

Maku: Raskasta ja rasvaista hiilisavua riittää. Sitruksisuus on kermaista ja jopa päällekäyvää. Kostea turve, likainen ote ja tanakka maltaisuus johtavat joukkoja. Salmiakkia, yskänlääkettä, kirpeää omenaisuutta, suolaisuutta. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja painava. Tammi maistuu paljaana ja aktiivisena, tammilastuja löytyy, samoin runsaasti mausteita. Kokonaisuus on silti melko likainen ja sekava. Jälkimaku on jälleen makean hunajaisuuden ja salmiakkisen suolan ja hiilisavun kamppailua. Makea sitruksisuus, omenaisuus ja maltaisuus ovat koko ajan mukana. Finaali on keskipitkä. Vesilisä lisää ruohoisuutta ja korostaa tämän maanläheistä luonnetta.

Arvio: Erittäin voimakas ja rasvaisen hiilisavuinen Kilchoman. Aivan maukas, mutta kuitenkin sen verran sekava, ettei yllä aivan omiin Kilchoman-suosikkeihini. 85/100

Kädessä kuudes erä kevyemmin turpeistettua Kilchomania. Kypsytyksessä on jälleen käytetty pelkästään ex-bourbontynnyreitä, joista valtaosa on first filliä. Joukossa on tiettävästi mukana myös hiukan refill-tynnyreitä.

Paikallisen Rockside Farmin Concerto-ohra on tislaamon oman lattiamallastuksen jälkeen turpeistettu noin 12–15 ppm:n lukemiin, kun normaali fenolipitoisuus on Kilchomanilla noin 50 ppm.

Kilchoman 100% Islay 6th Edition

(50%, OB, 2010–2016, Fresh & Refill Buffalo Trace Bourbon Barrels, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin yrttinen ja kirpeä. Hiilisavu tulee kuivana läpi, mutta sitruksisuus ja suolaisuus ovat paljon savua hallitsevampia. Vihreää omenaa, runsaasti vaniljaisuutta. Valkosuklaata, kermaisuutta, toffeefudgea. Öljyisyyttä, tuhkaa, lääkemäisyyttä. Miellyttävä kaikkineen. Vesilisä nostaa esiin oudon multaisuuden.

Maku: Raikkaan päärynäinen ja napakan yrttinen. Lääkemäisyys ja kihelmöivä mausteisuus korostuvat, hiilisavu jää hiukan taka-alalle. Kuivaa lihaisuutta. Erittäin aktiivinen tammisuus, jossa on vaniljaa ja mausteita vaikka muille jakaa. Silti refill tuo tähän sen kuivan tyylikkyyden myös mukaan. Suutuntuma on melko kevyt ja nuorekas. Jälkimaku alkaa hyvin suolaisena ja tuhkaisena, sitruksisena ja mineraalisena. Lääkemäisyyttä, kuivaa mausteisuutta, vaniljaa, omenaa, lopussa vielä pieni suklaisuus. Melko lyhyt finaali, paljastaa tämän nuoren iän. Vesilisä tuo ruohoisuutta ja hiukan rasvaisuutta, sekoittaa vähän pakkaa.

Arvio: Oikein maukas nuori Kilchoman. Tässä on yllättävää eleganssia, kiitos refill-tynnyreiden. 86/100

Mielenkiintoinen tynnyröinti Kilchomanilta, viiden vuoden kypsytys erittäin makeissa jälkiruokaviinitynnyreissä. Pullote tuli vuonna 2016 myyntiin Ison-Britannian markkinoille.

Kilchoman 2011/2016 Sauternes Cask Matured

(50%, OB, 2011–2016, Château d’Yquem Sauternes Casks, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja makea, tervainen ja hedelmäinen. Siirappisuutta, hunajaa, imelyyttä. Viinisyydessä on hiukan nahkainen ulottuvuus. Tammi tuntuu aktiivisena. Salmiakkinen ja suolainen puoli toimii hyvin yhteen makean kanssa, merellinen ja mineraalinen ote ei pääse hukkumaan. Vesilisällä nousee taustalta jännittävä sivuääni, postimerkin nuoltu liimapinta.

Maku: Todella savuinen ja makean viininen. Etiketti ei valehtele, nyt on Sauternes vahvasti läsnä. Siirappinen, kermainen ja jälkiruokaviininen makeus saa kuitenkin hienon vastaparin tervaisuudesta ja salmiakista. Suutuntuma on yllättävänkin pehmeä kaikin puolin. Tammi jää taustalle, samoin nahkaisuus. Mineraalinen ja hapokas puoli toki löytyy myös, samoin suolaisuus. Jälkimaku saa hiilisavusta ja tervasta voimaa. Mausteisuus ja tammisuus nousevat vihdoin. Savukalaa, tuhkaisuutta, suolaa. Hunajaa, ruohoisuutta, lopuksi myös hedelmäistä karkkisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä keventää runkoa ja tuo pehmeää vaniljaa.

Arvio: Erittäin maistuva, todella makea mutta silti luonteikas esitys. Hyvää. 88/100

Olen maistanut tätä viskiä viimeksi Bryony Boydin tarjoamana Kilchomanin tislaamossa. Hyvältä se siellä maistui, mutta kattaus oli niin laaja, että nuotit jäivät kirjaamatta.

Otan viskin nyt uudelleen käsittelyyn ja palaan muistoissani syyskuun sateiseen päivään Islayn paratiisisaarelle. Ja yritän tietysti olla antamatta sille muistolle ylivaltaa tämän ääressä.

Kilchoman 2010/2016 Original Cask Strength

(56,9%, OB, 2010–2016, Quarter Cask Matured, 12000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja imelä. Vaniljainen makeus on todella vahvasti pinnassa, tammi suorastaan huokuu vanilliinia. Paahteisuutta ja päärynää, ruohoisuutta ja pientä minttua löytyy. Tervaa, salmiakkia, suolaa, merellisyyttä, lääkemäisyyttä. Voimakas ja makea. Vesilisä nostaa pintaan heinäisiä ja yrttisiä sävyjä.

Maku: Imelän kermainen, salmiakkinen ja lääkemäinen. Vanilliininen tammi dominoi, inkivääriä ja pippuria riittää siihen kylkeen. Tervaa, jodia, suolaa, runsasta lääkemäisyyttä. Paksu hiilisavu. Suutuntuma on paksu ja täyteläinen. Hunajaa, vaahterasiirappia, bbq-kastiketta, ruohoisuutta, voita. Omenaa, kanelia, inkivääriä. Jälkimaku on makean yskänlääkemäinen, hiilinen ja tervainen. Apteekin salmiakkia, suolaa, jodia, paahteista tammisuutta. Vaniljaa, hunajaa, vaahterasiirappia, kermaisuutta. Silti yleisilmettä hallitsee loppuun asti tämä tietty imelyys ja tervaisen hiilisavuinen yhdistelmä. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee sitruksista puolta.

Arvio: Makea ja maukas mutta sittenkin hiukan yksinkertainen. Hyvä viski silti, vaikka kompleksisuus ei olekaan huipussaan. 84/100