Jälleen yksi 15-vuotias sherryttely Balvenien sarjasta. Olen näitä muutaman kohdannut aiemminkin, ja laatu on ollut keskimäärin kohdillaan. Muutama vuosi sitten maistamani Cask #16286 oli suorastaan loistava.

The Balvenie 15 yo Single Barrel Sherry Cask #17926

(47,8%, OB, 2015, Sherry Cask No. 17926, 650 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäistä sherryä. Paahtunutta tammea, rusinaa, tummaa suklaata, kuivattuja hedelmiä. Yrttisyys ja nahkaisuus korostuvat, hieno kahvisuus pyörii taustalla. Mausteisuutta ja kirpeyttä, hiukan mansikkahillon sävyjä. Appelsiinia, lakritsia, pienesti pihkaa. Vesilisä tuo hiukan öljyistä likaisuutta esiin.

Maku: Hunajainen ja sherryisen makea. Kinuskia ja luumua, kanelia ja maapähkinävoita. Suklaisuus ja maitokahvi saavat seuraa yrttisyydestä, nahkaisuudesta ja paahtuneesta tammesta. Hunajassa on nautinnollisen kiteinen sävy. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tekstuuri nätisti balanssissa. Maltaisuutta, pähkinää, mansikkahilloa, hiukan lakritsia. Jälkimaku pyörii edelleen hyvin hedelmäisissä ja hunajaisen makeissa ulottuvuuksissa. Sherryssä on kuivattua hedelmää ja toffeeta, paahtunutta tammea ja nahkaa. Kahviset ja suklaiset piirteet saavat hyvin syvyyttä yrteistä ja marjaisuudesta. Finaali on melko pitkä, makea ja maukas. Vesilisä availee jännällä tavalla likaisia ja rasvaisia piirteitä, korostaa paahdetta ja tammea.

Arvio: Makea yksilö, ei kaikkein kompleksisin lajissaan mutta erinomaisen maukas kokonaisuus. 88/100

Balvenie on julkaissut äskettäin tällaisen eriskummallisiin tynnyreihin keskittyvän vintagesarjan. Nyt on ehkä tyypillisin tynnyrityyppi kyseessä, mutta kenties tästä on löytynyt jotain hyvin erikoista. Maistetaan pois.

The Balvenie 14 yo 2009/2024 ’A Collection of Curious Casks’

(47,8%, OB, 2009–2024, Cask No. 8967, American Bourbon Barrel, 70 cl)

Tuoksu: Smurffilimua, heti kunnolla päärynää. Bourbonhomma puskee oikein kunnolla läpi, sahattua lautaa ja vaniljasokeria, banaania ja marsipaania. Mausteisuutta, maltaisuutta, vähän kanervaisuutta. Pieni jyväinen ja puuroinenkin vivahde.

Maku: Päärynäinen ja hunajainen, napakan pippurinen ja hedelmäisen makea. Hedelmäkarkkia, viinikumia. Maltaisuus on hyvin esillä. Maitosuklaata, hunajaa, makeaa paahteista tammea, sitrusta ja hiukan banaania. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja jämäkkä, mutta samalla varsin kapea. Jälkimaku pyörii maltaisuuden ja hunajan varassa. Vaniljaa, hiukan hiiltä, paahtunutta tammea. Banaani ja sitrus pysyvät sitkeästi mukana, samoin hapokkaan makea päärynäisyys. Keskipitkä finaali.

Arvio: Textbook Balvenie. Kapea mutta ihan nätti profiili. Aivan laadukas pullote. 85/100

Vastaan sattui tällainen Balvenien 25-vuotias muutaman vuoden takaa. David Stewartin nimi on vielä etiketissä laadun takeena. Odotukset ovat heti korkealla.

The Balvenie 25 yo ’Rare Marriages’

(48%, OB, Bottled 29.7.2021, European and American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Metinen, herkän mausteinen ja tyylikäs. Kukkaisuutta, akaasiahunajaa, seetriä. Tammi on vähän vahamaisena pinnassa, vaniljaa ja pähkinää, hiukan hapokkuuttakin. Pientä leivosmaisuutta ja voita. Vesilisä pehmentää mausteita ja tuo kinuskia pintaan.

Maku: Mausteinen, hunajainen ja tammisen voimakas. Rusinaa, suklaata, kanelia. Hiukan hapokas kokonaisuus, paahdettua pähkinää, ruohoisuutta, hapanta marjaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Jotain kuparista ja vähän kitkerää tässä silti on, tanniineja ja kahvisuutta. Jälkimaku on edelleen mausteinen ja vähän purevallakin tavalla tamminen. Metisyys tekee paluun. Havuisuutta, kirpeyttä, kanelia. Melko pitkä finaali. Vesilisä tekee tälle hyvää, tuo karamellia ja päärynää esiin.

Arvio: Tämä ei kolahtanut ehkä ihan niin kovaa kuin odotin, vaikka onkin klassinen Balvenie alusta loppuun. Ehkä sittenkin hiukan liian kitkerä ja levoton, vaikka on tässä paljon hyvääkin. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Leuhkin tasan kolme viikkoa sitten Uisge-postauksessani, miten olen aina päässyt osallistumaan kyseiseen tapahtumaan flunssakauden keskelläkin, ja sen jälkeen iski tietysti instant karma ja maailmanlopun flunssaputki, josta olen vihdoin suurin piirtein toipunut. Sen kunniaksi maistossa nyt 18-vuotiasta Balvenieta tax free -valikoimasta. Kovin korkealle ei ole uskaltanut odotuksia hilata tämän ääressä.

The Balvenie 18 yo Pedro Ximénez Cask

(48,7%, OB, 2022, Travel Retail, American Oak and Finished in PX Sherry Butt, 70 cl)

Tuoksu: Hunajaa ja tammea, murokeksejä ja voita. Rusinaa ja kuivattua aprikoosia, appelsiininkuorta ja kanelia. Tammen mausteisuus on niin reipasta, että sherry jää aivan taustalle. Nahkaisuutta, pähkinäisyyttä, marjaisuutta. Maitosuklaata ja kermaisuutta. Vesilisä avaa hiukan paahteisuutta ja tuo jostain taustalta jopa nuotiosavun ailahduksen.

Maku: Hedelmäinen ja mausteinen, hunajainen ja reippaan tamminen kokonaisuus. Sherryä tästä joutuu vähän etsimään, PX ei tule läpi mistään. Kuivattuja hedelmiä, murokeksiä, hiukan inkivääriä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja mausteisuudessaankin varsin kermainen. Hunajamelonia, viinirypäleitä, keltaista luumua, hiukan herukkaisuutta. Tammen mukana tulee reippaat mausteet ja napakka nahkaisuus. Mantelia, maitokahvia, hiukan suklaisuutta. Jälkimaku on edelleen reippaan tamminen ja mausteinen. Hunajaisuutta, kirpeää omenaa, appelsiinia, mustaherukkaa, tummaa suklaata, hiukan kahviakin. Tammen mausteet ovat reippaat ja kuiva nahkaisuus valtaa nopeasti alaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä lisää särmää ja kahvisuutta.

Arvio: Aivan maukas kokonaisuus, jossa on paljon tutkittavaa. PX ei liity tähän kyllä oikein mitenkään, ja jos sitä merkintää ei olisi etiketissä ollut, tätä olisi ehkä lähestynyt vähän toiselta kantilta. 85/100

Jälleen yksi turveviikon Balvenie. Olen maistanut yhden tällaisen, aiemmalta vuodelta, mutta en jotenkin saanut siitä kertayrittämällä kiinni. Myöhemmillä kerroilla aloin siitä kyllä ihan pitää.

Nyt käsillä olevan pullotteen turveviikko on ollut viikko numero 34 eli 18.–24. elokuuta vuonna 2003, kun Balvenie on ryhtynyt savumaltaalla puljaamaan. Elokuun loppu on varmaankin mennyt laitteiston pesussa, jotta fenolit on saatu häädettyä vehkeistä pois. Tämäkin satsi on kypsytelty jenkkitammessa kuten aiemmatkin. Viski on jälleen dilutoitu tuttuun pullotusvahvuuteen.

The Balvenie 14 yo 2003/2018 Peat Week

(48,3%, OB, 2003–14.2.2018, Peated, American Oak, 70 cl)

Tuoksu: Tuhdin turvesavuinen, makean hedelmäinen ja jopa vähän imelä ensivaikutelma. Bourbonvaikutus on pinnassa, vaniljaa ja hunajaa riittää, samoin tuoretta tammea ja sitruunaa. Heinäisyyttä ja maakellaria, pientä lihaisuutta ja bbq-kastikettakin. Hasselpähkinää, paahdettua mantelia. Vesilisä korostaa rasvaisuutta.

Maku: Makea hedelmäisyys ja lihaisa turvesavu iskevät saman tien kiinni. Paljon enemmän Islay-henkeä kuin aiemmassa maistamassani editiossa, nyt on lääkettäkin kyydissä. Toki hunajaisuus, heinäisyys ja kermatoffeen makeus pitävät jalat maassa. Appelsiinia ja omenaa, vaniljaa, tuoretta tammea, pientä pippuria. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko hyvin kasassa. Yllättävän paljon tuhkaa ja grillattuja kasviksia, karamellisoituja sävyjä. Suolaa ja minttua. Jälkimaku pyörii sitruunan, tuhkan ja makean turvesavun ympärillä. Suolaisuus korostuu entisestään. Heinää ja hunajaa, tuoretta tammea ja vaniljaa. Savu terävöityy loppua kohti, yrttiä ja lääkettä löytyy. Keskipitkä finaali on todella tyylikäs. Vesilisä tuo viinikumia esiin.

Arvio: Tämä ylitti odotukset kirkkaasti. Islay-tyylin parhaat palat Speysidelta hyvässä balanssissa. Ei mikään kompleksisuuden kunkku, mutta todella maukas kokonaisuus silti. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.