Spey

Spey (Speyside) Fumare 46%

Lasissa tällä kertaa savuista Speyside-tislaamon viskiä pikkupullosta. Edelleen häiritsee tämä Spey-markkinointinimi. Olen yhden tällaisen uuden Speyn maistanut aiemminkin, mutta se ei jättänyt kyllä mitään muistijälkeä. Se oli sentään ikämerkittyä, kun tämä on ihan nassea.

Spey (Speyside) Fumare

(46%, OB, NAS, +/- 2019, Peated, 20 cl)

Tuoksu: Todella nuoren oloista, vähän kuin savuista new makea. Turvetta, vegetaalisuutta, liuotinmaisuutta, jyväisyyttä, puhdasta alkoholia. Melko makea ja hedelmäiseen vivahtava yleisilme. Tammea, liimaa, heinää, märkää ruohoa, ummehtuneisuutta. Ei säväytä millään tavalla. Vesilisä tuo runsaasti hunajaista makeutta.

Maku: Tuoksua tanakampi saman tien, mutta edelleen todella kypsymättömän ja raa’an oloinen kokonaisuus. Turvetta, jyväisyyttä, vegetaalisia sävyjä, märkää maalattiaa. Tammi on osin ilkeän liimamaista ja pippurista. Suutuntuma on melko kevyt ja sekava. Heinää, hapokkuutta, hiukan omenaista hedelmäisyyttä ja hunajaista makeutta. Jälkimaku alkaa turvesavuisena ja maanläheisenä. Kosteaa tallimaisuutta, vegetaalisia sävyjä, tummuvaa tammisuutta, pientä suolaisuutta. Heinää, hapokkuutta, liuotinmaisuutta ja alkoholia. Sävyt kuolevat kuitenkin nopeasti pois, jäljelle jää lähinnä vain pieni maltainen paahteisuus ja tammen pistely. Melko lyhyt finaali kaikkineen. Vesilisä avaa makeaa sitruksisuutta ja hiukan mentholia.

Arvio: Tämä kilpailee samoissa sarjoissa savuisten raakatisleiden kanssa. 76/100

Spey (Speyside) 18 yo 46%

Speysiden tislaamon viskit lanseerattiin uudelleen Spey-nimellä 2014. Kahden ikämerkityn lisäksi markkinoille saatiin muun muassa Chairman’s Choice, Golden Choice, Lord Byron’s Choice ja Royal Choice. Ei kovin houkuttelevaa, jos minulta kysytään.

Tämä 18-vuotias on tiettävästi kypsynyt koko ikänsä ex-sherryssä. Sen verran vaatimattomia ovat kokemukseni Speyside-tislaamosta, että odotuksia ei käytännössä ole yhtään.

Spey (Speyside) 18 yo

(46%, OB, 2014, Limited Edition, 1500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maitosuklainen ja maltainen. Dooley’s-toffeelikööriä, maitokahvia, kermaisuutta. Vaniljakastiketta, pehmeää pähkinäisyyttä. Maltaisuudessa on kuitenkin tunkkainen ja osin päällekäyvä luonne. Kevyttä mausteisuutta, nuorta tammea. Likaista rasvaisuutta. Hiukan outo balanssi, vaikka paljon tässä on kiehtoviakin elementtejä. Vesilisä korostaa kermaisen suklaista makeutta entisestään.

Maku: Maltainen ja purevan mausteinen. Tammi ajelee isoilla vankkureilla. Mukana on kuitenkin myös runsaasti toffeeta, maitokahvia ja vaniljaisuutta. Suutuntuma on melko kermainen mutta tekstuuri tuntuu irtonaiselta. Karvasta pähkinäisyyttä, kanelia, neilikkaa, hiukan kireää appelsiinia. Edelleen pieni ummehtuneisuus on mukana, samoin happamuus heittelehtii. Jälkimaku alkaa vahvan kahvisena ja taatelisena, vaikka ote on toki kevyt. Pähkinäisyyttä, karvautta, tiettyä rosoisuutta. Pieni toffeen ja suklaan makeus löytyy sentään loppusuoralta. Keskipitkä, varsin tamminen finaali. Vesilisä lisää kermaisuutta ja keventää purevuutta heti.

Arvio: Nenässä mitä mainioin viski, mutta suussa vaikutelma hiukan karisee. Ei silti huono missään nimessä. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 80/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 1).