Lasissa yönmusta Edradour. Olen hakenut aiemminkin synkän sherryisiä Edradoureja, mutta tämä on jotenkin aivan poikkeuksellisen tuhti yksilö.

Edradour 9 yo 2010/2020, The Ultimate

(58,6%, Van Wees’ The Ultimate, 17.11.2010–8.1.2020, First Fill Sherry Butt, Cask No. 391, 644 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella tuhdin sherryinen. Suklaata, luumua, rusinaa ja paksua siirappia tulee ovista ja ikkunoista. Kypsää kirsikkaa ja kolajuomaa, paahdettua tammea ja nahkaa, kahvia ja pähkinää. Tisle jää täysin taustalle, mutta kaikessa muhkeudessaan jo tuoksu on herkkua. Vesilisä availee toffeeta ja vaniljaa.

Maku: Pommien pommi. Sherry on aivan äärirajalla, mutta jos tällaisesta tykkää, niin kuin minä tykkään, onhan tämä jotain aivan mahtavaa. Suklaata ja siirappia, luumuhilloa ja rusinaa, pähkinöitä ja kahvia. Kolakarkkeja ja viikunaa, vaniljaa ja tammea, juuri sopivaa happoisuutta kaiken imelyyden rinnalla. Yrttisyys ja marjaisuus tulevat hienosti esiin. Suutuntuma on melko öljyinen ja tekstuuri erittäin järeä. Jälkimaku on edelleen jykevän sherryinen, suklainen ja luumuinen. Nahkaisuus tulee selvästi esiin, tammi puskee paahdetta, mustaherukkaisuus ja kahvi tuovat särmää. Siirappisuus ja kolakarkkisuus pysyvät kyydissä pitkään. Melko pitkä ja runsas finaali. Vesilisä tuo hyvin sävyjä esiin, mausteita ja yrttejä, mutta kokonaisuus toimii oikein hienosti ilman lisättyä vettäkin.

Arvio: Aivan mahtava sherrypommi, ihan parhaita kohdalleni osuneita nuoria Edradourin sherryviskejä. Ja kun henkilökohtaiset mieltymykset ovat tällaiset, myös arvio on sen mukainen. 88/100