Wolfburn

Wolfburn Morven 46%

Manner-Skotlannin pohjoisin tislaamo Wolfburn hakee vielä hiukan tyyliään. Nyt maistossa Wolfburnin uudehkoa tuotantoa: ex-savuviskitynnyreissä kypsynyt Morven. Aiemmin innostuin jo vähän näiden kolmevuotiaasta, mutta sitä seurannut Aurora oli pieni pettymys.

Wolfburn on siitä mielenkiintoinen uusi tislaamo, että se perustettiin jo vuonna 1822. Paikka oli kuitenkin suljettuna vuodesta 1877 vuoteen 2013. Nyt ollaan taas elossa ja uutta tuotantoa pukkaa markkinoille kiihtyvään tahtiin.

Wolfburn Morven

(46%, OB, NAS, +/- 2017, Ex-Islay Cask, 5 cl miniature)

Tuoksu: Vegetaalisen turpeinen, vaniljainen ja päärynäinen. Paljasta tammisuutta ja puhdasta tislettä. Jyväisyyttä, sitruksisuutta, heinäisyyttä, hiukan suolaa. Nätti yrttinen vivahde, mutta kyllähän tämä nuorelta viskiltä tuoksuu. Aktiivinen bourbontynnyri on vahvasti pinnassa. Vesilisä tuo pintaan kalkkia ja liitua.

Maku: Turpeinen, nokinen ja paljaan tislemäinen. Päärynää, omenaa, hedelmäistä makeutta, puhdasta sitruunaisuutta. Heinäisyyttä ja vegetaalisuutta riittää, samoin pientä tuhkaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja melko kermainen, mutta kokonaisuus on varsin yksinoikoinen. Inkivääriä, aktiivista tammea, yrttisyyttä. Jälkimaku on yrttinen ja sitruunainen, heinäinen ja suolainen. Runsas turpeisuus ja tuhkaisuus ovat keskiössä, lääkemäinen ja hiilinen puoli pysyy pinnassa tiiviisti. Vihreää omenaa, ruohoisuutta, jyväisyyttä. Tammi puskee karheutta ja napakkaa mausteisuutta ja pysyy varsin aktiivisena loppuun asti. Melko lyhyt finaali. Vesilisä kiristää sitruksisuutta ja hapokkuutta reippaalla kädellä.

Arvio: Simppeli savuviski. Näitä mahtuu kolmetoista tusinaan, mutta ei tässä toisaalta mitään vikoja ole. Maistuu kyllä. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100.

Wolfburn Aurora 46%

Varhaista, nuorta Wolfburnia – tällä kertaa ensimmäisen täyttökerran bourbonista ja oloroso-sherrytynnyreistä. Etiketissä kyllä lukee ”Sherry Oak”, mutta informoidut lähteet ovat todenneet, että mukana olisi myös tuota ex-bourbonia.

Pidin kovasti tislaamon ensimmäisestä ulostulosta: Hand Crafted ylitti odotukseni, joten mielenkiinnolla tämän maistan.

Wolfburn Aurora

(46%, OB, NAS, 2016, 1st Fill Bourbon & Oloroso Sherry Hogsheads, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, puuromainen ja hiukan ummehtunut. Juureksia kellarissa, multaa, kosteaa villasukkaa, märkää pahvia. Osin epämiellyttävä. Toisaalla taas omenainen, päärynäinen, kevyen rusinainen. Kuivattuja hedelmiä, viljaisuutta, kevyttä suolaisuutta. Turvesavu loistaa nyt poissaolollaan. Vesilisällä löytyy banaani.

Maku: Huimasti parempi kuin tuoksu. Maltaisuus ja viljaisuus ovat toki pääosassa, mutta tunnelma on raikas ja hedelmäinen. Tietty rapsakka merellisyys löytyy, mausteisuus ja tanniinit ovat varsin reippaita. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Hunajaisuus ja vaniljaisuus tulevat aktiivisen tammen kanssa voimalla läpi. Omena ja päärynä, ananas ja persikka maistuvat. Jälkimaku on happaman viljainen, hiukan rusinainen, mausteinen ja napakka. Ulottuvuuksia on niin niukasti, että ruohoisuus ja kukkaisuus lähinnä maistuvat. Finaali jää varsin lyhyeksi ja vaatimattomaksi. Vesilisä saa makean banaaniset sävyt pintaan.

Arvio: Ei oikein omaan makuuni millään tavalla. Tällaisesta tuoksusta toipuminen vaatii aina veronsa. Tisleen perusvire on edelleen lupaava, mutta kypsytyksen kanssa on oltava tarkkana. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100.

Wolfburn 3 yo Hand Crafted 46%

Wolfburnin tarina on mielenkiintoinen. Tislaamo perustettiin vuonna 1822, mutta se oli suljettuna vuodesta 1877 vuoteen 2013. Nyt uudesta Wolfburnista on vihdoin saatu kolmevuotiasta viskiä markkinoille.

Uusi tislaamo vei Old Pulteneyn tittelin Skotlannin mantereen pohjoisimpana tislaamona. Se oli yksi niistä knoppitiedoista, joilla Uisgessa pari vuotta sitten ratkaistiin Suomen viskitietäjän titteli.

Wolfburn 3 yo Hand Crafted

(46%, OB, NAS, 2016, ex-Islay quarter casks made from Spanish and American oak, 16000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen, vaniljainen, jyväinen kokonaisuus. Nuoruus paistaa, tammi tuntuu aktiiviselta ja sävy on liimainen. Vegetaalinen turpeisuus tuntuu paksuna. Sitruksisuutta ja vihreää omenaa. Melko yksioikoinen nenä, mutta tasapaino vaikuttaa ihan mukavalta siitä huolimatta. Vesilisä korostaa käsirasvaa.

Maku: Todella rasvainen suutuntuma. Vaniljainen ja rapea tammisuus korostuu, mutta mukana on myös tuhti turpeisuus. Napakka mausteisuus ja savu muodostavat mukavan vastinparin maltaisuudelle ja kaikelle rasvaisuudelle. Vihreän omenan lisäksi mukana on myös aivan pieni sherryvivahde. Valkopippuri tuntuu rapsakkana. Jälkimaku on mojovan sitruunainen. Inkivääriä, minttua, ruohoisuutta, öljyisyyttä ja varsin voimakasta turvesavua. Mineraalinen, tamminen ja terävä finaali, joka jää varsin lyhyeksi. Kaikesta huolimatta balanssi on kohdallaan. Vesilisällä tulee sitruunalakrisia ja ruohoisuutta oikein kunnolla mukaan.

Arvio: Erittäin myönteinen yllätys. Suutuntuma on upea ja tasapaino korkealla tasolla. Odotukseni Wolfburnia kohtaan nousivat juuri huimasti tulevia vuosia ajatellen. 83/100