Diageo on antanut jokaiselle Distillers Edition -viskiä pullottavalle tislaamolleen oman viimeistelyvaihtoehdon. Dalwhinniella se on ehkä tavanomaisin mahdollinen, olosoro-sherry. Toisaalta juuri sillä on myös hyvät mahdollisuudet onnistua.

Dalwhinnie 1997/2013 Distillers Edition

(43%, OB, 1997–2013, Oloroso Finish, Batch No. D. SU. 312,  70 cl)

Tuoksu: Makea, hedelmäinen ja sherryinen. Hunajamelonia, rusinoita, luumuja, omenaa, mangoa. Suklaata runsaasti. Tammisuus tuo vaniljaa ja pientä havuisuutta, eucalyptusta. Maltillinen ja varsin tasapainoinen.

Maku: Kulmikas ja jotenkin huokoinen. Sherryisyys on pinnassa, muttei ole luonteeltaan kovin suurta. Tammen tanniinit iskevät melko nopeasti, suutuntuma on karhea ja samalla melko öljyinen. Mausteissa on yrttisyyttä ja pihkaa. Maltaisuus on paksun sokerista, leivosmaista – tuollainen makeus kamppailee tanniineja vastaan ihan hyvin, muttei ole kovin kiinnostavaa. Hedelmistä hunajameloni ja appelsiini ovat läsnä, mutta tuoksussa ollut monipuolisuus on kadonnut. Jälkimaku on hunajainen, hapokkaan maltainen, tumman suklainen mutta melko vaisu. Eikä se jatku kovin pitkään.

Arvio: Oivat lähtökohdat, mutta mitä pidemmälle edetään, sitä heikommin tämä pärjää. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100.