Aina välillä pitää maistaa klassikoita, koska totuus on, että nekin muuttuvat aikaa myöten. Lapparin kymppi on viski, josta monen harrastus on alkanut – itsekin olen siihen aikoinaan tarttunut ensimmäisten viskieni joukossa. Onkohan kyseessä vielä sama tuote, tai edes lähellä sitä?

Laphroaig 10 yo

(40%, OB, +/- 2014, 70 cl)

Tuoksu: Lääkemäinen ja savuinen. Karkkimainen makeus, karamellia ja karkkitankoa (piparminttu). Vaniljaa, hunajaa, metisyyttä. Suolaista turpeisuutta. Silti yllättävän makea ja mieto. Tuoretta heinää, merisuolaa, jodia, merilevää. Tiettyä villaista kuivakkuutta, mausteisuutta myös.

Maku: Savuinen, suolainen ja makean turpeinen. Hiukan vetinen suutuntuma, pyöreä ja helppo. Makeaa yskänlääkettä, vaniljaa ja hunajaa. Salmiakkijauhetta, aavistus tervaisuutta. Turpeisuus on kosteaa ja hiukan tunkkaista. Tietty villainen kuivahdus tapahtuu maun keskivaiheilla, tuore tammi näyttäytyy. Jälkimaku on savuinen, tervainen, lääkemäinen, turpeinen ja korkeintaan keskipitkä. Vähän ponneton finaali kaikkineen, tämä ei näytä missään vaiheessa hampaitaan.

Arvio: Kelvollinen perustuote, potku vain puuttuu. 84/100