Gavin D. Smith: Whisky Wit and Wisdom

Gavin D. Smithin Whisky Wit and Wisdom (Waverley Books, 2010) edustaa kaikkien viskiatlaksien ja -raamattujen keskellä viskikirjallisuuden kevyempää sarjaa. Eihän viskikirjojen aina tarvitse olla perustavanlaatuisia selvityksiä maailman viskien prosesseista, niitä valmistavien yhtiöiden omistusrakenteista ja lopputuotteiden makujen ulottuvuuksista. Nyt mennään anekdooteilla ja sitaateilla, pienillä makupaloilla ja historiallisilla kuriositeeteilla.

Kuuteen lukuun jaettu kevytrakenteinen pokkari alkaa viskin valmistuksesta (Making it) ja päättyy viskinjuojien viimeisiin sanoihin (Dying for it). Väliin mahtuu oma luku niin viskin juomiselle (Drinking it), viskin kieltämiselle (Banning it), viskin myymiselle (Selling it) kuin viskistä kirjoittamisellekin (Writing about it). Varsin lyhyisiin jaksoihin pätkittyä tekstiä lukee helposti, anekdoottien ja kuuluisien sitaattien välissä on myös vino pino runoutta ja laululyriikkaa.

Smith on etsinyt historiasta oudoimpia sattumuksia ja kirjallisuudesta kummallisimpia lausahduksia, mutta kyllähän teoksen läpäisevä huumori lähtee koko viskistä itsestään: siitä, miten jokin juoma voi kiehtoa ihmisiä ympäri maailmaa niin tavattomasti.

Even more serious is the fanaticism of whisky nerds who are prepared to pay the equivalent of a new Vauxhall Astra for an elderly bottle of The Macallan which they don’t intend to drink. Nothing in the pages following is funnier than that.

Viskin valmistuksesta Smith kaivaa tietysti huumoria siitä, miten täsmälleen samoilla metodeilla ja aivan identtisillä laitteistoilla voi syntyä niin erilaista viskiä, vaikka yritettäisiin tavoitella samankaltaisuutta. Sittemmin lopetetut Glen Albyn ja Glen Mhor sijaitsivat vain noin sadan metrin päässä toisistaan, mutta tuottivat silti hyvin erilaista viskiä. Kirjatuksi tulee myös klassinen tarina Linkwoodin uudistamisesta:

Linkwood Distillery, near Elgin, was founded in 1821, and when it was complitely rebuilt in 1962 the manager Roderick Mackenzie made sure that the new stills were perfect replicas of their predecessors. He was a fervent believer in the notion that the whole ’micro-climate’ in which distilling took place affected the quality of whisky produced, and he even refused to allow the removal of cobwebs from the stillhouse!

Smith kertoilee tarinoita lähinnä Skotlannista, Irlannista ja Yhdysvalloista, ja vaikka siinä on ihan riittävästi tonttia, jotenkin jäin kaipaamaan Japania mukaan. Eiköhän Masataka Taketsurusta löydy sentään joitain anekdootteja, jotka ovat jääneet Japanissa jälkipolvien kerrottaviksi, sen verran erikoislaatuisesta hahmosta oli kyse.

Whisky Wit and Wisdomin laajin luku käsittelee viskin juomista, mikä ei sinänsä ole yllätys. Useimmat jutut ovat syntyneet siitä, kun viskiä on juotu hiukan liikaa, ja sen seurauksena myös Dean Martin -sitaatteja on mahtunut mukaan useampikin. Myös muut lentävät lauseet ylistävät enemmän ryyppäämistä kuin viskistä nauttimista.

Old Scots saying: ’One whisky is alright, two are too much, but three are too few.’

’I tried the all-whisky diet. I lost three days.’

Smith_Whisky_Wit_And_Wisdom_003Yhdysvaltain kieltolakiaikaa käsittelevä luku korostaa sitä hämmästyttävää asiaa, että Atlantin takana juotiin viskiä tuolloin aivan poikkeuksellisen paljon. Viskin myymisestä Smith kirjaa ylös luonnollisesti paljon Tommy Dewarin tekemisiä ja sanomisia – sen miehen elämä on ollut todellinen anekdoottien aarreaitta. Viskistä kirjoittamisen osalta Smith on poiminut jonkin verran sitaatteja kaunokirjallisuudesta, mutta mitään varsinaista tutkielmaa siitä ei synny. Luku on Whisky Wit and Wisdomin heikoin lenkki, koska siitä olisi ollut mahdollista saada valtavan paljon enemmänkin irti.

Teos päättyy Dying for it -lukuun, joka on selkeä antikliimaksi muuten ihan mukavalle teokselle. Sävy on aivan kohtuuttoman synkkä, kun on ensin pistelty 180 sivua lennokkaita anekdootteja menemään – yhtäkkiä ollaankin kuolinvuoteiden ääressä. Kirjan viimeiseksi lauseeksi on valittu Humphrey Bogartin viimeiset sanat: ”I should never have switched from Scotch to Martinis.”

Smith_Whisky_Wit_And_Wisdom_002Whisky Wit and Wisdom on varsin vaatimattomasti kuvitettu: jokaisen luvun aloituksessa on mukana historiallinen Punch-lehden pilakuva (jotka eivät kyllä asiayhteydestä irrotettuina oikein aukea). Muuten mennään lähinnä graafisilla elementeillä. Ja kun kyseessä on tällainen henkilöitä vilisevä anekdoottikokoelma, asianmukainen hakemisto olisi tehnyt teokselle terää.

Kevyt kirja, kevyitä juttuja. Ei jätä lähtemätöntä vaikutusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.