Lasissa kaikkien liuottimien ja muiden litkujen jälkeen ihan oikeaa Prestonfieldin Bowmorea, joka on pullotettu joko vuonna 1988 tai 1989. Let’s get back on the track.

Bowmore 10 yo, Prestonfield House Malt

(43%, Prestonfield, Bottled +/- 1988, 75 cl)

Tuoksu: Tumman öljyinen ja yllättävänkin turvesavuinen. Vahamaista tammea, suolaisuutta, jodia, vanhaa kalaverkkoa. Sitruunaisuutta ja hiukan päärynää, kamferia ja minttua. Mineraalisuutta, hiukan metallisuutta, aavistus maitosuklaan makeutta. Kermaisuutta ja mokkanahkaa, kevyttä sherryisyyttä.

Maku: Sitruunaisuutta ja tummaa turvesavua. Metallisuus on heti pinnassa. Tiettyä rasvaista suklaisuutta ja musteisuutta. Vanha kunnon laventeli on läsnä varsin saippuaisena. Suolaisuutta ja vahamaisuutta, parafiiniä ja hiukan nahkaisuutta. Suutuntuma on melko kevyt. Hiukan kermavaahtoa ja kepeää sitruunatorttua löytyy kaiken merellisyyden keskellä. Jälkimaku alkaa todella saippuaisena ja varsin vartalovoidemaisena. Metallisuus on mukana yhä. Herukkaisuutta, sitruunaa, minttua, mineraalisuutta, suolaa ja vahamaisuutta. Maitosuklaata, päärynää, kermaisuutta. Kamferia ja hiukan lakritsia. Keskipitkä finaali.

Arvio: Varsin maukas ja monitahoinen nuori Bowmore, jossa on kasarin henki läsnä. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.