Maistelussa vaihteeksi Laphroaigin 25-vuotias. Vuosikerta saisi lukea kyllä selvästi etiketissä, koska tuntuu tyhmältä googlata, mikä on LL0033. Se nyt on sitten tosiaan 2016.

Modernin aikakauden suosikkini kaksvitosten sarjasta on edelleen mustaetikettinen 2014-julkaisu, vaikka tuoreempi 2017-pullote oli sekin kerrassaan mainio. Menneen vuosikymmenen alkupuolella ehti tulla vastaan muutama vähän vaatimattomampikin esitys.

Laphroaig 25 yo 2016 Edition

(48,6%, OB, 2016, Batch No. LL0033, Oloroso Sherry & American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tumman yrttinen, mineraalinen ja turvesavuinen. Lääkemäisyyttä, vahvaa suolaisuutta ja merilevää, tiettyä kalkkisuutta ja kuivaa otetta. Hiiltä ja jodia. Sitruunaa, hapokasta vihreää omenaa, trooppista hedelmää, viinikumikarkkia. Pieni lihaisuus on mukana. Vesilisä avaa minttua ja raikkautta.

Maku: Merellinen, lääkemäinen ja kuivan turvesavuinen. Ruohoisuutta ja kitkeryyttä, vihreää teetä ja tuhkaa. Mineraalisuus ja jodi ovat tässä julkaisussa varsin hallitsevia. Sitruunaisuus ja omena jäävät taka-alalle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeydessäänkin varsin hapokas. Tummaa yrttiä, salmiakkia, pientä pippuria. Jälkimaku on turvesavuinen ja varsin tamminen. Vanilja puskee pintaan, samoin pippuri. Suolaisuutta ja mineraalisuutta silti riittää, samoin vihreää teetä ja ruohoisuutta. Sitruunaisuutta ja omenaa saa melkein hakemalla hakea. Melko pitkä finaali makeutuu lopuksi. Vesilisä pitää kitkeryyden pinnassa ja korostaa Laphroaigille tyypillistä villaista karheutta.

Arvio: Aivan laadukas viski, mutta profiili on melko kitkerä ja mineraalisuus saa vallan. Sitruksinen syvyys on toki iän tuoma etu. 88/100