Lagavulin

Lagavulin 12 yo Special Release 2024, 57,4%

Lagavulinin Special Release -julkaisuissa tapahtui nopea paluu perusasioihin tequilaoutoilun jälkeen. Pakko oli päästä heti tätä työstämään edellisen version järkytyksen laannuttua. Toki tässäkin on nyt first filliä sekoitettu klassisen refillin rinnalle.

Lagavulin 12 yo Special Release 2024

(57,4%, OB, Special Release 2024, Fireside Tales, First Fill & Refill Bourbon, 70 cl)

Tuoksu: Yllättävän makea. Muhkea turvesavu kietoutuu vaniljan ja pehmeän kookoksen syleilyyn. Suolaa ja jodia. Vegetaalisuutta ja savua riittää, mutta jopa sitrus tuntuu nyt vähän imelältä. Tuhkaisuutta ja merellisyyttä, kypsää omenaa, suolapähkinää, makeaa tammisuutta. Vesilisä availee päärynää ja anista.

Maku: Makean sitruksinen, tymäkän turvesavuinen ja todella tuhkainen. Bourbonsävyissä on imelyyttä, vaniljaa ja tammea runsaalla spektrillä. Vegetaalisuus painaa myös päälle isolla rekalla. Suolavetisyyttä, jodia, mineraalisuutta, tuttuja tämän sarjan kovan ytimen elementtejä. Omenaa, paahdettua mantelia, suolapähkinää, kahvisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja tekstuuri muhkean öljyinen. Jälkimaku pyörii edelleen vegetaalisen turvesavun, runsaan tuhkaisuuden ja makean sitruksen ympärillä. Tammi tuntuu yhä hyvin imelältä ja vaniljaisuus korostuu. Hunajaisuutta, paahdettua pähkinää, tervaa. Vähitellen esiin nousee kauniin kahvisia sävyjä, tupakkaisuutta ja pippurisuutta. Pitkä, komea finaali. Vesilisä tuo lisää hiiltä ja jopa vähän palaneita piirteitä pintaan.

Arvio: Nyt on jo pykälän liian makea esitys omaan makuuni – first fillin vaikutus on odottamattoman suuri. Kovaa laatua toki, mutta vuoden 2021 julkaisun napakka tyyli on viime vuosien editioista eniten mieleeni. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 90/100.

Lagavulin 12 yo Special Release 2008, 56,4%

Burns Nightin jälkeisessä talvisen sumuisessa harmaudessa teki mieli tarrata pitkään hillottuun Lagavulinin 12-vuotiaaseen, joka on julkaistu sarjan ensimmäisellä vuosikymmenellä eli tarkemmin vuonna 2008.

Rupesin muistelemaan pullon kyljessä mainittua The Strange Horse of Suinabhalia, josta kirjoitin enemmän vuosia sitten, kun maistelin tämän sarjan julkaisua vuodelta 2003. Siitä tarinasta ei enää ole jälkeäkään vuoden 2020 pullotteessa, joka sattui nyt tämän vanhan yksilön vierelle verrokiksi.

Lagavulin 12 yo Special Release 2008

(56,4%, OB, 2008, 8th Release, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavua, suolaisuutta, kirpeyttä ja merellisyyttä. Todella kuiva ja hyvässä ojennuksessa pysyvä kokonaisuus, joka ei karkaile yhtään. Merilevää, suolavettä, märkää kalliota. Tammen seassa on pieni hiilinen ja tervainen vivahde. Mineraalisuutta, kamferia, pippuria. Hieno on. Vesilisä tuo hunajaa ja toffeeta mainiosti esiin.

Maku: Paljon muhkeampi turvesavu kuin hyvin terävä tuoksu antoi odottaa. Tervaisuus ja hiili ovat hyvin esillä, samoin tietty lääkemäisyys, yrttisyys ja kamferi. Myöhempiin julkaisuihin verrattuna lihaisuus on vain kuivana taustalla, kun mineraalisuus, pippuri ja tammen napakat mausteet hallitsevat ilmatilaa. Limettiä, vähän melonia, kirpeää omenaa. Suutuntuma on öljyinen ja napakka, yleisilme kauttaaltaan sieltä kuivasta päästä. Tähän verrattuna 2020-editio on todella tuhkainen ja varsin makea. Jälkimaku on napakan turvesavuinen, lääkemäinen ja kuiva. Mustapippuri korostuu uljaasti, kamferin ja salmiakin säestämänä. Kirpeä omena, tammi ja sitruksisuus pysyvät mukana pitkään. Hiukan anista ja jotain vähän rommimaistakin löytyy lopulta. Pitkä finaali on nautinnollinen. Vesilisä avaa herkkää makeutta, akaasiahunajaa ja kinuskia.

Arvio: On tämä vain todella hieno viski – mutta edellytyksenä tietysti on, että tällaisista tykkää. Kuiva ja pirun tyylikäs kokonaisuus, josta vielä puuttuu vähän myöhempien julkaisujen muhkea lihaisuus. Nyt ollaan vielä mineraalisella ja napakalla otteella liikkeellä, ja kun vertaa vieressä vuoden 2020 julkaisuun, on näissä vanhoissa vedoissa kiistatta omanlaisensa tyyli ja laatu mukana. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Lagavulin 12 yo Special Release 2002, 57,8%

Nyt osui vihdoin kohdalle Lagavulinin rakastamani 12-vuotiaiden sarjan kaikkien aikojen toinen julkaisu. Ensimmäinenkin tuli siis markkinoille samaisena vuonna 2002, mutta sen vahvuus oli 58,0%. Nyt on siis tämä toinen samanvuotinen erä maistelussa. Aika erilaista on kuin viimeiseksi maistamani tequilaviimeistelty versio jo ihan tuoksunkin perusteella.

Lagavulin 12 yo Special Release 2002

(57,8%, OB, 2002, 70 cl)

Tuoksu: Öljyinen, runsaan turvesavuinen, hiilinen, vaniljainen ja jämäkkä. Suolainen, jodinen ja antiseptisilla aineilla höystetty. Kuivakka tammisuus nousee kaiken takaa. Hiukan napakkaa lääkemäisyyttä, kevyttä lihaisuutta, runsaasti vaniljaa. Yrttisyyttä, valkopippuria, ruohoisuutta, hiukan hapokkuutta ja sitruunaa. On tämä kyllä aivan älyttömän hieno.

Maku: Tuhdin turvesavuinen, lääkemäinen ja hiilinen. Vaniljainen tammi tulee hyvin esiin. Yrttisyyttä, kamferia, suolaisuutta. Merilevää, kirpeää omenaa, valkopippuria, jodia. Suutuntuma on öljyinen ja hienossa balanssissa. Tietty kuiva tyylikkyys tätä hallitsee. Jälkimaku on turvesavuinen ja öljyinen, suolainen, nautinnollisen yrttinen ja hiilinen. Kirpeää omenaa, sitruksisuutta, lääkemäisyyttä, taustalla kinuskista hiukan makeutta ja vaniljaa. Pitkä ja mahtava lopetus.

Arvio: Huippulaatua vuosien takaa. Tämä pyörii selvästi siellä mineraalisella ja kuivalla puolella verrattuna monien myöhempien editioiden lihaisuuteen. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Smoke On The Water, ”Erittäin hyvää”.

Lagavulin 12 yo Special Release 2023, 56,4%

Olen ollut iät ja ajat Lagavulinin 12-vuotiaan Special Releasen häpeilemätön fanipoika. Nyt on pakko myöntää, että konsepti alkaa vähän karata. Tequilaviimeistely, oikeasti?

Lagavulin 12 yo Special Release 2023

(56,4%, OB, Special Release 2023, Bottled 21.02.2023, ”The Ink of Legends”, Don Julio Añejo Tequila Finish, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavua ja suolavettä. Sitrusta, merellisyyttä, märkää kalliota, merilevää. Turve on varsin vegetaalista. Savuun kytkeytyy tuhkaa, grillattuja vihanneksia ja oliiviöljyä. Mineraalisuutta, ruohoisuutta, yrttejä, märkää savimaata. Pieni puuromaisuus ja savumakkara. Vesilisä avaa Limoncelloa ja jodia.

Maku: Pippurinen ja terävän savuinen, mutta samalla jännästi mukana on suolaista voita ja jotain… kemikaaleja. Turvesavu on hyvin vegetaalista, tuhkaa ja grillattuja hedelmiä riittää. Suolavetinen ja savumakkarainen puoli on yhä mukana, kuten tähän sarjaan kuuluu, mutta jotain vähän yksiulotteista tässä nyt on. Sitruunaa, vaniljaa, hunajaa, ruohoisuutta, puuromaisuutta. Varsin täyteläinen ja öljyisen painava suutuntuma toki. Siirappiseen vivahtava makeus ei oikein löydä paikkansa. Jälkimaku on täynnä tuhkaista turvesavua, pippuria ja runsasta suolaisuutta. Vegetaalinen turve ja tuhka hallitsevat. Tammi tulee läpi varsin kireänä. Melko pitkä mutta vähän turruttava finaali. Vesilisä tuo saippuaisuutta ja kitkeryyttä pintaan.

Arvio: Olen siinä määrin tequilanoviisi, etten nyt aivan käsittänyt tätä viskiä. Tässä oli paljon hyviä elementtejä, mutta mikään ei ollut aivan oikeassa paikassa. Joku voisi arvostella tämän tuotteen paljon ankaramminkin, mutta toisaalta suhtaudun tähän sarjaan ja sen jatkoon… kiinnostuneesti. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whiskynotes 86/100.

Lagavulin 12 yo Special Release 2004, 58,2%

Maistelussa aivan ensimmäisten joukkoon kuuluva julkaisu tästä Lagavulinin hienosta sarjasta. Näistä varhaisvaiheen pullotteista olen maistanut vain tätä edeltäneen kolmosedition vuodelta 2003. Jatkan nyt tätä fanipoikahommaa ja täydennän maistettujen sarjaa.

Olen hyvin tietoinen, että kaikki eivät pidä tästä viskistä lähtökohtaisesti lainkaan. Toki siltäkin kannalta voi suhtautua, että kyseessä on raaka tavara. Itselleni nämä ovat edustaneet aina raakaa laatua. Otin rinnalle verrokiksi vuoden 2020 edition, jonka korkkasin kesäksi.

Lagavulin 12 yo Special Release 2004

(58,2%, OB, 2004, 4th Release, 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan turvesavuinen, mutta nyt ollaan merellisellä ja sitruksisella tontilla, ei niinkään siellä lihaisalla puolella. Suolaa, jodia, melko tuoretta tammea (joskin ei kovin makeana), vihreää omenaa, anista. Mantelia, hiukan vaniljaa, aamiaismuroja. Hiiltä ja tuhkaa. Vesilisä availee tikkunekkumaista makeutta.

Maku: Turvesavuinen, sitruksinen ja varsin vegetaalinen. Hiilisyys, tuhka ja pippuri ovat keskiössä. Jodia, lääkemäisyyttä, merellisyyttä. Pieni makeus pyörii omenan, vaniljan, mantelin ja hunajan ympärillä. Varsin suoraviivainen kokonaisuus, aivan pieni tervaisuus tulee taustalta esiin mutta lihaisuutta ei juurikaan. Suutuntuma on öljyinen ja täyteläinen, varsin pureva. Suolaa kyllä riittää. Jälkimaku on vyöryy tuhdin turvesavun, hiilen ja tuhkan varassa. Vegetaalisuuden, mineraalisuuden ja merellisyyden lisäksi terva ja salmiakki tulevat vihdoin esiin. Sitruksisuus, suola ja voimakas pippuri ovat ytimessä. Heinäisyyttä, minttua, anista. Pitkä ja melko rujo finaali. Vesilisällä esiin tulee kinuskia, päärynää ja kirpeää hedelmäkarkkisuutta.

Arvio: Suoraviivainen ja voimakas esitys. Ei kompleksisimpia näistä, mutta toimii omalla tavallaan tyylikkäästi. Tämän rinnalla 2020-editio on erittäin tuhkainen ja vielä selvästi enemmän mantelimainen, paahteinen ja tammisuudessaan vähän makeampi. Pidän kovasti molemmista. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Lagavulin 12 yo Special Release 2020, 56,4%

Maistelussa nyt tämä itseltäni aiemmin välistä jäänyt Lagavulinin 12-vuotias vuodelta 2020, nyt taas tällaisella uudenaikaisella etiketillä. Otin tähän nyt rinnalle tuon hienon viimevuotisen 2021-edition, jotta syntyy vähän jotain kontrastia.

Lagavulin 12 yo Special Release 2020

(56,4%, OB, 2007-2020, Spedial Release 2020, Refill American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Tuhdin turpeinen, vegetaalinen ja kuivalla tavalla lihaisa. Hiiltä ja tuhkaa riittää, mutta savu itsessään jää taka-alalle. Paahdettua mantelia, vaniljaa, jopa hiukan marsipaania. Kumi tulee melko selvästi läpi. Omenaa, aprikoosia, sitrusta. Runsaasti suolaisuutta ja hiukan jodia. Vesilisä avaa makeaa tammea ja hiukan maltaisuutta kaiken takaa.

Maku: Runsaan turpeinen, lihaisa ja yllättävän makea. Toimiva yhdistelmä oliiviöljyä ja suolaisuutta sekä vaniljaista makeutta ja pähkinäisyyttä. Savu on edelleen sivuroolissa, mutta tuhkaa ja hiiltä on sitäkin enemmän. Vegetaalisuus on suorastaan voimakasta. Suolavetisyys, merilevä ja jodi ovat hyvin esillä, samoin tiettyä mineraalisuutta ja kalkkisuutta nousee pintaan. Sitruunaa, omenaa. Suutuntuma on melko öljyinen ja täyteläinen, runko on vahamainen ja suorastaan pureskeltavan pehmeä. Jälkimaku on todella hiilinen ja tuhkainen. Turpeisuus pysyy vegetaalisella puolella, mineraalisuus ja lihaisuus ovat kyydissä vahvasti. Tammea, valkopippuria, jodia, suolaa, sitruksisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa makeaa tuhkaisuutta ja eräänlaista toffeemaisuutta.

Arvio: Laadukas ja runsaan vegetaalinen esitys. Paahdettu manteli nousee jossain määrin itselläni tässä keskiöön. Rinnakkain maisteltuna tuore 2021-pullote on selvästi tätä lääkemäisempi ja kamferisempi, mineraalisempi ja moniulotteisempi. Se osuu selvästi enemmän omaan preferenssiini, vaikka on tämä 2020-pullotekin selvästi mainettaan parempi esitys. Tässä vaniljaisuus ja turpeinen makeus tarjoilevat vähän erilaisen puolen nuorehkoon Lagavuliniin. 90/100

Mitähän muut ovat sanoneet? Whiskyfun 91/100.

Lagavulin 12 yo Special Release 2021, 56,5%

Nyt on saatu kasaan entistä barokkisempi paketointi Lagavulinin klassikolle. Pitkään olen kärvistellyt tämän Diageon brändiuudistuksen kanssa, mutta alan vähitellen hyväksyä sen.

Vanhan Lagavulin-ulkoasun arvo vain kasvaa silmissäni, kun tulee uutta tilalle. Aikakaudet vaihtuvat. Jatkossa erivuotisia julkaisuja on helpompi erottaa toisistaan.

Mutta nyt ei maistella pakettia, ei etikettiä eikä pahvikuorta. Ollaan aidon asian äärellä.

Lagavulin 12 yo Special Release 2021

(56,5%, OB, 2021, Special Release, Untold Legends, ’The Lion’s Fire, Refill American Oak, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, mineraalinen ja yllättävänkin isosti lääkemäinen, kamferinen ja kuivempi kuin vielä jokunen vuosi sitten. Suolaisuutta ja merellisyyttä, jodia ja pientä tärpätin vivahdetta, hyvällä tavalla. Sitruunaa, maltaisuutta, vegetaalisuutta, merilevää, pientä pippuria. Vesilisä tuo turvetta ja heinäisyyttä esiin, lisää tiettyä maanläheisyyttä ja happoisuutta.

Maku: Aivan upea, aukeaa välittömästi koko laajuudessaan. Hiilisyyttä, merellisyyttä, tervaa, turvesavua, kaikkea hyvää. Suolaisuus ja mineraalisuus muodostaa todella hienon kombinaation sitruunaisuuden ja paahtuneen tammen kanssa. Lääkemäisyys, jodi, pippuri, hapokas omena, pieni toffeemaisuus, kaikki toimii. Suutuntuma on täyteläinen ja runko liki täydellisessä balanssissa. Maltaisuutta, paahdettuja pähkinöitä, öljyisyyttä, merilevää. Jälkimaku on hiilisavuinen, paahtuneen tamminen, hiukan tuhkainen ja todella suolainen. Mineraalisuus ja merellisyys, tervaisuus ja jodi ovat kohdallaan. Pientä kamferia, mustapippuria, sitruunaa, omenaa. Pitkä finaali on silkkaa herkuttelua. Vesilisä availee päärynäistä makeutta ja tämän vegetaalista puolta.

Arvio: Viime vuosien ylivoimaisesti paras Lagavulinin 12-vuotias. Olin pari vuotta sitten vielä huolissani näiden makeutumisesta, mutta nyt profiili on niin mineraalinen ja merellinen kuin ikinä. Todella vaikuttava esitys. Toki olen näiden pullotteiden fanipoika ollut aina, mutta silti: nyt on käsissä jotain erityistä. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whiskynotes 91/100.

Lagavulin 16 yo Feis Ile 2017, 56,1%

Vuoden 2017 Feis Ile oli melkoinen jättierä, joten pulloja riitti oletettavasti kaikille halukkaille, jotka olivat hinnan valmiit maksamaan.

Hirveä nillitys hinnasta kyllä tulikin, ja sen takia tämän pullotteen jälkimaine on erityisen heikko. En nyt maista hintalappua, vaan viskiä.

Lagavulin 16 yo Feis Ile 2017

(56,1%, OB, 2017, Double Matured in Moscatel Cask Wood, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkea turvesavu on merellistä ja samalla myös hiukan asfalttista laatua. Merilevää, savukalaa, suolaa, märkää kalliota. Pieni kreosootin vivahde, bensiiniä, tuhkaisuutta. Rusinaista ja toffeemaista makeutta. Märkiä lehtiä, ruohoisuutta, sitruunaa. Vesilisä tuo pintaan maitosuklaata ja kermaisuutta.

Maku: Öljyinen, turvesavuinen ja suolainen. Tuhkaisuuden ja suolaveden rinnalla on erittäin hyvin toimiva kattaus makeaa sitruksisuutta, toffeeta, kanelia ja paahtunutta tammea. Hyvin integroitunut lihaisuus ja mineraalisuus. Merilevää ja savukalaa riittää, tapahtumaa on joka lähtöön. Suutuntuma on täyteläisen öljyinen ja kaikesta huolimatta yllättävänkin mainiosti tasapainossa. Edelleen bensaisia vivahteita, mutta rinnalle nousee pippurisuutta ja tummaa yrttisyyttä. Jälkimaku on erittäin runsasta turvesavutykitystä, jossa suola, mustapippuri, mineraalisuus ja sitruksisuus kamppailevat. Mustia oliiveja, kahvia, yrttejä, pientä karvautta, paahteista tammea. Suolaista salmiakkia, toffeemaisia ja jopa suklaisia vivahteita. Tyylikäs, melko pitkä finaali. Vesilisä nostaa esiin savumakkaraa ja karamellia.

Arvio: Mainettaan selvästi parempi Lagavulin. Tavallisesta Lagavulinista poikkeava makeus tekee tästä kiinnostavan. Paljon kyllä tapahtuu koko ajan. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Lagavulin 12 yo Special Release 2009, 57,9%

Maistelussa pitkästä aikaa tykkiä Lagavulinia yli kymmenen vuoden takaa. On mahdollisesti käynyt vuosien saatossa selväksi, että tämä sarja kuuluu ikisuosikkeihini. Näitä nuotteja kannattaa siis maistella sopivan suolan kanssa.

Lagavulin 12 yo Special Release 2009, 57,9%

(57,9%, OB, Bottled 2009, 9th Release, 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan turvesavuinen, suolainen ja sitruksinen. Varsin suoraviivainen kaikessa hiilisyydessään ja lääkemäisyydessään. Kirpeää omenaa, mentholia, tervaisuutta, jodia. Kuivakkaa vegetaalisuutta, vaniljaista makeutta. Lihaisuutta ei juuri tunnu, enemmän ollaan pähkinän ja suolan ääressä. Aivan hiukan kumia löytyy taustalta. Vesilisä avaa lisää tuhkaa ja kuivaa hapokkuutta.

Maku: Muhkea, turvesavuinen ja voimakas. Hiilisyyttä, tuhkaa, sitruksisuutta. Pippuria, jodia ja lääkemäisyyttä. Makea vanilja kuitenkin tulee selvästi esiin, samoin hunajaisuus ja manteli. Kirpeää omenaisuutta, sopivasti happoja öljyn vastapainoksi. Oivallinen tasapaino. Suutuntuma on täyteläinen, öljyinen ja varsin pureva. Tuoksun tapaan maku on erittäin suoraviivainen ja vahva. Jälkimaku on hyvin turvesavuinen ja pippurinen. Tervaisuus pilkistää sitruksisuuden lomasta, mutta kokonaisuus pysyy erittäin puhtaana. Vaniljaa, tammea, omenaa. Pitkä finaali. Vesilisä korostaa hunajaisuutta ja paahdettua tammea.

Arvio: Nautittava Lagavulin, tämän sarjan suoraviivaisimmasta päästä. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 86/100 (per 12). Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 86/100.

Lagavulin 12 yo White Horse Distillers 43%

Maistelussa vihdoin tämä legendaariseksi luokiteltava Lagavulin. Viskin väri on yllättävänkin punertava, sitä en ollut koskaan aiemmin nähnyt tämän vihreän pullon takia. Odotukset ovat todella korkealla.

Lagavulin 12 yo White Horse Distillers

(43%, OB, 1980’s, Green Glass, Creme Label, 5 cl miniature)

Tuoksu: Lääkemäinen, tiukan turvesavuinen, merellinen – ja varsin huikaiseva välittömästi. Kuiva sherry on voimakkaasti läsnä, samoin tietty kuivakka lihaisuus, savumakkara ja ilmakuivattu kinkku. Salmiakkilakritsia, konsentroitunutta hedelmäisyyttä, omenaa ja kiiviä etenkin. Aivan upea kokonaisuus.

Maku: Turvesavuinen, lääkemäinen ja paljon 12-vuotiasta iäkkäämmän oloinen. Sherryisyydessä on kuivan tamminen ja tyylikäs sävy, lakritsi maistuu kuivana ja hedelmäisyys paljastaa koko ajan uusia puolia itsestään. Omenaa, appelsiinia, viinirypäleitä, persikkaa. Suutuntuma on öljyisen täyteläinen ja vaikuttava. Savumakkaraa, suolaisuutta, tervaa, mausteisuutta. Pientä antiikkisuutta ja maanläheisiä sävyjä myös, komea kompleksisuus. Jälkimaku on edelleen hyvin turvesavuinen ja muhkean lääkemäinen. Tervaisuus nousee nyt selvemmin esiin. Lakritsia, kahvia, suklaisuutta. Tammi pysyy erittäin kuivana, sherryisyys on nautittavaa. Pientä pähkinäisyyttä, savumakkaraa, öljyisiä sävyjä, sitruksisuutta. Pitkä ja mahtava finaali.

Arvio: On tämä vain upea viski. Ylitti heittämällä kaikki kovatkin odotukset. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Smoke On The Water, ”Maukas esitys!”