Perthshire

Glenturret 10 yo 1998/2008, Gordon & MacPhail 56,6%

Mielenkiintoinen Glenturret ex-sherrytynnyristä ja vielä tynnyrivahvuisena. Väri on melko vaalea, mutta tuskin refillistä vielä kymmenessä vuodessa voi mitään kovin synkkää viskiä odottaakaan.

Glenturret 10 yo 1998/2008, Gordon & MacPhail

(56,6%, Gordon & MacPhail, Reserve, 29.6.1998–10.4.2008, Cask No. 555, Refill Sherry Butt, 643 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rusinainen ja suklainen, taatelinen ja kukkainen – mutta kaikkineen hiukan ohut. Siirappinen ja piparkakkumainen makeus tuntuu osin eripariselta sitruksisen ja ananaksisen hedelmäisyyden kanssa. Mangoa, aprikoosia, hapokkuutta. Mausteisuutta ja maltaisuutta. Erittäin vahva, polttaa taatusti varomattomalta nenäkarvat. Vesilisä avaa ruohoisuutta ja yrttisyyttä.

Maku: Siirappisen makea, suklainen ja herukkainen. Sitruksisuutta, mineraalisuutta, hapokasta hilloisuutta. Mausteita, pippurisuutta. Rusinaa, pähkinää ja taatelia riittää edelleen. Suutuntuma on kevyen öljyinen ja sellaisenaan liki polttavan mausteinen. Maltaisuutta, aktiivista tammisuutta. Herkullinen kaurakeksimäinen vivahde. Jälkimaku tarjoilee edelleen suklaisia ja sherryisiä nuotteja yhdistettynä sitruksiseen hapokkuuteen, makeaan ananakseen ja napakkaan pippuriin. Yllättävänkin hyvä balanssi näissä voimakkuuksissa. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo toskaomenaisia ja toffeemaisia sävyjä. Vedenkestoa tosiaan riittää.

Arvio: Mielenkiintoinen kokonaisuus, vaikka onkin nuori viski. Suklaiset ja keksimäiset nuotit soivat parhaimmillaan hyvin nätisti yhteen hedelmäisyyden kanssa. 85/100

Glenturret 35 yo 1977/2012, Jack Wiebers Old Train Line 46,4%

Vuonna 1775 perustettu Glenturret on Skotlannin vanhimpia tislaamoja, nykyään lähinnä tunnettu The Famous Grousen kotipaikkana. Glenturretia näkee melko harvoin missään single malt -muodossa, omatkin kokemukseni ovat vähissä.

Nyt käsissä on iäkäs Glenturret saksalaiselta Jack Wiebersilta. Näissä tapauksissa on aina mielenkiintoista tutkia, miten ex-bourbontynnyri on kohdellut viskiä 35 vuoden kypsytysaikana.

Jack Wiebers Old Train Line on muuten mielenkiintoinen pullotesarja, täynnä iäkkäitä harvinaisuuksia melko marginaalisista tislaamoista. Ja koska kyseessä on ekslusiivinen sarja, saksalainen harrastaja on kerännyt siitäkin kaikki julkaisut.

Glenturret 35 yo 1977/2012, Jack Wiebers Old Train Line

(46,4%, Jack Wiebers, Old Train Line, 10/1977–11/2012, Bourbon Cask, Cask No. 15, 238 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hunajainen ja appelsiininen, metinen ja mineraalinen. Puolikuivaa valkoviiniä, omenaa (golden delicious), kinuskia. Kuivahko tammisuus on tyylikkäästi esillä. Kanelipullaa, vaniljakastiketta, herkkää kukkaisuutta. Silkkaa laatua. Vesilisä avaa yllättävän runsaasti anista, katajaisuutta ja havuja.

Maku: Hunajainen ja hapokas. Kuohuviinimäinen fiilis, paahtoleipää ja tiettyä karvautta. Samalla komea makeus, omenaisuus ja kinuski. Mehiläisvahaa, maitosuklaata. Tammi tuntuu kuitenkin kuivana ja hiukan ohuena. Ettei tämä olisi jo hiukan väsynyt? Suutuntuma on kevyt joka tapauksessa. Jälkimaku alkaa kuitenkin voimakkailla mausteilla, melko purevalla tammella ja vahamaisuudella. Hapokasta maltaisuutta, yrttejä, vaniljaviineriä. Pitkä mutta kovasti oheneva finaali. Runko ei kestä juuri ollenkaan vettä.

Arvio: Nätti ja iäkäs, mutta silti aivan äärirajoilla kulkeva viski. Loistava tuoksu. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Glenturret 10 yo 40%

Glenturret on omistajiensa mukaan yksi Skotlannin vanhimmista, koska tislaamon edeltäjä Hosh perustettiin jo 1775. Nykyiset tilat ovat kuitenkin vasta vuodelta 1959. Käytännössä Glenturret jää siellä toimivan Famous Grouse Experiencen varjoon.

Glenturret 10 yo

(40%, OB, +/- 2009, 5 cl miniature)

Tuoksu: Epäpuhdas sherry, ylikypsää punaista omenaa. Bourbonista muistuttava sitrus. Mustaherukkaa, mustaa teetä, kuparia. Puuroa. Märkää pahvia. Ei kovin painava tuoksu, vaikka elementit ovat jykeviä.

Maku: Odottamattoman pehmeä ja kermainen suutuntuma. Sherryinen tunnelma, joulukakkua ja rasvaisia leivoksia. Sitruksisuus ja mausteisuus piristävät melko ohutta maun keskivaihetta. Happamuutta, yrttejä ja marsipaania löytyy. Jälkimaku on tumma, tamminen, paahteinen, hapan, teemäinen ja silti melko kevyt.

Arvio: Odotuksia parempi, vaikka tietty ryhdittömyys vähän vaivaa. Silti ihan toimiva kombinaatio sherry- ja bourbonkypsytyksen eri puolia. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Dramming 78/100Whisky Monitor Database 79/100 (per 2).