Jack Wiebers

Bowmore 11 yo 2001/2012, Jack Wiebers ’Wanted – Rabbit Franky The Möhre’ 54,3%

Lasissa tällä kertaa nuorehkoa Bowmorea ex-bourbonista. Pullottajana on Jack Wiebers Whisky World ja sarjana jälleen lännenmieshenkinen Wanted, josta olen pari Bowmorea jo maistanutkin. Etenkin kuulasprofiilinen Tattoo Doc jäi omaperäisenä herkkuna taannoin mieleen.

Tämän jänisviskin liikanimi on herättänyt kysymyksiä saksalaisillakin viskifoorumeilla – eikä vastauksia ole saatu. Jonkinlainen viskiharrastajien vapauttajahahmo tämä Franky on ja tekee hommiaan vain rahasta.

Bowmore 11 yo 2001/2012, Jack Wiebers ’Wanted – Rabbit Franky The Möhre’

(54,3%, Jack Wiebers, Wanted, ’Rabbit Franky The Möhre’, 2001–2012, Bourbon Cask, 228 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tumman turvesavuinen, herukkainen ja sitruksinen. Nokinen ja likainen savuisuus vähän nokittaa hedelmäistä ja kirpeää puolta. Silti löytyy omenaa, aprikoosia, herkullisen sitruksisia ja mineraalisia nuotteja paljon. Marjaisuutta, merellisyyttä, hiukan salmiakkia ja tervaa. Nam. Vesilisä nostaa kuivaa tuhkaisuutta isompaan rooliin.

Maku: Todella salmiakkinen ja tumman savuinen tapaus. Mielenkiintoinen yhdistelmä, kun kirpeä omena, herukkaisuus ja napakka sitruksisuus tekevät ympärillä tuhojaan. Apteekin salmiakkia, suolaa, mineraalisuutta, tervaa. Suutuntuma on melko kevyt, mutta runko kantaa hyvin tämän makuprofiilin. Jälkimaku lähtee edelleen todella tummasävyisesti liikkeelle. Hiiltä, nokea, salmiakkia, suolaa. Tervainen ja merellinen puoli on vahvasti esillä. Lopussa sitruksisuus ja marjaisuus nostavat vielä päätään, mutta finaali jää korkeintaan keskipitkäksi. Vesilisä saa rungon tuntumaan heti paksummalta ja tietyn kermaisuuden esiin.

Arvio: Salmiakin ystävän ykkösviski. Hiukan erilainen Bowmore, en muista vastaavaa. Nuori ikä toki näkyy vielä etenkin jälkimaussa, mutta kokonaisuus on silti mainiosti kohdallaan. 86/100

Bowmore 1997/2013, Jack Wiebers ’Wanted – The Bible Man’ 52,1%

Maistossa ex-bourbonissa kypsynyttä Bowikkaa. Pullottajana on berliiniläinen Jack Wiebers ja sarjana erittäin tykki Wanted. Nyt haetaan siis raamattumiestä.

Bowmore 1997/2013, Jack Wiebers ’Wanted – The Bible Man’

(52,1%, Jack Wiebers, Wanted, ’The Bible Man’, 1997–2013, Bourbon Cask, 187 bts., 70 cl)

Tuoksu: Herukkainen ja savuinen. Turpeensavu on varsin vahvana pinnassa, sen taustalta tulee tuhkaa ja puuta. Suolaisuutta ja sitruksisuutta, merellisyyttä, tervaa. Erittäin kuiva ja tyylikäs profiili, ei mitään ylimääräistä. Marjaisuus on myöhemmän ajan Bowmorea klassisimmillaan. Vesilisä avaa bensaisuutta.

Maku: Turvesavuinen, pehmeän herukkainen ja kihelmöivän tamminen. Hiukan likainen yleisvaikutelma tuoksun puhtauden jälkeen. Lihaisuutta, ruohoisuutta, tervaa, salmiakkia, rasvaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pehmeä, tammi varsin aktiivista. Omenaisuutta, sitruksisuutta, suolaa. Herukkainen marjaisuus toimii hienosti. Jälkimaku on todella mineraalinen ja samalla vahvan turvesavuinen. Tervaa, lihaisuutta, kolakarkkeja, hapokkuutta, mausteisuutta. Herukkaisuutta, sitruksisuutta, paahteisuutta. Ruohoinen likaisuus loppuun asti. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo hiukan erikoisen happamuuden mukaan (mustaa teetä?).

Arvio: Mielenkiintoinen ja maukas viski. Nykypäivän Bowmorea edustavimmillaan. 87/100

Glen Elgin 27 yo 1984/2012, Jack Wiebers 44,5%

Glen Elginiä näkee indienä todella harvoin, ja ylipäänsä koko tislaamo on varsin tuntematon, vaikka 12-vuotiasta perustuotetta näkeekin monessa paikassa. Nyt maistossa vähän vanhempaa tavaraa Jack Wiebersin hienosta Old Train Line -sarjasta.

Glen Elgin 27 yo 1984/2012, Jack Wiebers

(44,5%, Jack Wiebers Old Train Line, 11/1984–8/2012, Cask No. 7601, Bourbon Cask, 176 bts., 70 cl)

Tuoksu: Pehmeän sitruksinen ja kuivan tamminen. Heinäisyyttä, apilaa, mukavasti vaniljaa. Päärynää, mandariinia, kovia hedelmäkarkkeja. Metisyyttä, tomusokeria. Marenkia. Eucalyptusta, kevyttä mausteisuutta. Varsin elegantti ja tasapainoinen kokonaisuus. Vesilisä tuo kermaisen ja kookoksisen sävyn.

Maku: Päärynäinen ja mausteinen, selvästi isompi kuin mitä tuoksu antoi odottaa. Tammisuudessakin on potkua, löytyy mausteita ja yrttisyyttä laajalla skaalalla. Vanilja ja heinäisyys ovat edelleen läsnä, mutta palettia hallitsee öljyinen ja laaja-alainen hedelmäisyys. Omenaa, päärynää, mandariinia, hunajamelonia. Raikas ja herkullinen kokonaisuus. Vesilisä alkaa todella purevalla tammella, mausteet saavat suun kihelmöimään. Valkopippuri ja inkivääri ovat korostuneita, hapokkuus on runsasta. Vähitellen päärynäinen makeus löytää enemmän tilaa, samoin eucalytus ja raikas havuisuus. Pitkä ja herkullinen finaali. Vesilisällä vanilja korostuu selvästi.

Arvio: Todella hyvä viski – samaan aikaan iäkäs ja raikas, runsas ja tyylikäs. 89/100

Classic of Islay 2015, Jack Wiebers 57,35%

Tämän on sanottu olevan Lagavulinia. Vaikea tietää ihan tarkalleen. Mielenkiintoista… Ei muuta kuin maistamaan.

Classic of Islay 2015, Jack Wiebers

(57,35%, Jack Wiebers, NAS, 2015, Cask No. 2802, 70 cl)

Tuoksu: Paksua turvesavua, autonrengasta, hikistä kumisaapasta. Osittain törkeä kokonaisuus. Maltaisuus pursuilee makeana, tunkkaisuus ja ummehtuneisuus korostuvat. Silti joukossa on paljon pikantteja yksityiskohtia, kuten makeaa kirsikkaa, oikein rasvaista pekonia ja omenahilloa palaneella paahtoleivällä. Siirappia, hunajaa, rancio-fiilistä. Robusti ja imelä. Vesilisä avaa ruohoisen ja yrttisen puolen mukavasti.

Maku: Tasapainoisempi kuin tuoksu antaa odottaa. Turvetta tukemassa on runsaasti salmiakkia, hiilisavua, tuhkaa, lääkemäisyyttä. Terävyyttä ja pippurisuutta löytyy. Toki mukana on edelleen se autonrengas, siirapilla valellut kumisaappaat ja uuniin unohtunut nyhtöpossu kolakastikkeessa. Imelyys on rajua. Suutuntuma on täyteläinen ja muhkea. Jälkimaku jää hiukan yksipuoliseksi, kun turvesavu ja tamminen pistävyys, yskänlääke ja salmiakkijauhe ampuvat piippunsa tyhjiksi. Vesilisä avaa suolaisuutta ja merellisyyttä, tuo kaivattua raikkautta mukaan.

Arvio: Odottamattoman törkeä ja iso viski. Melko nuoren oloinen, mutta asennetta löytyy. En yleensä innostu tunkkaisista viskeistä, mutta tässä sekin puoli pelittää varsin kiitettävästi. 87/100

Aberlour 26 yo 1988/2014, Jack Wiebers Old Train Line 52,9%

Aberlour-julkaisu saksalaisen Jack Wiebersin Old Train Line -sarjasta on kerännyt kehuja. Kiinnostavaa kohdata jälleen ex-bourbonissa kypsynyt Aberlour.

Aberlour 26 yo 1988/2014, Jack Wiebers Old Train Line

(52,9%, Jack Wiebers, Old Train Line, 5/1988–8/2014, Cask No. 05291, Bourbon Cask, 240 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella runsas, mausteinen ja vaniljainen. Voimakas omenaisuus, ruohoisuutta, kukkaisuutta, mehiläisvahaa. Upea tammisuus, tavallaan melkein päällekäyvä mutta hyvässä mielessä. Lakritsia, anista, apilankukkaa, metisyyttä. Hienon öljyinen ja aromikas. Vesilisä tuo ananasta ja hunajamelonia esiin.

Maku: Öljyinen ja varsin tiukka, tammi on jo todella rajoilla. Mausteisuus menee valkopippuriin ja inkivääriin asti. Vihreää omenaa, vaniljaa, vahamaisuutta. Suutuntuma on napakka. Kireä bourbonsävy, tölkkiananasta ja terävää puuta. Jälkimaussa ruohoisuus ja kukkaisuus nousevat jälleen, samoin hento lakritsi. Inkivääriä, pippuria, vaniljaista tammisuutta. Öljyisyys ja aromien kirjo ovat kiitettävällä tasolla. Erittäin mausteinen finaali on myös varsin pitkä. Vesilisällä tasapaino paranee ja hedelmäisyys nousee.

Arvio: Tuoksultaan likimain loistava mutta makunsa puolesta hiukan liian tamminen ja ärjy. 86/100

Bowmore 2002/2014, Jack Wiebers ’Wanted – Tattoo Doc’ 50,2%

Jack Wiebersin Wanted-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä jo 14 Bowmorea. Tämä käsillä oleva Tattoo Doc on peräisin ex-bourbontynskästä ja on väriltään aivan mahdottoman kirkas. Toivottavasti jotain makua olisi tarttunut sentään mukaan.

Bowmore 2002/2014, Jack Wiebers ’Wanted – Tattoo Doc’

(50,2%, Jack Wiebers, 2002–2014, Bourbon Cask, 176 bts., 70 cl)

Tuoksu: Herukkaisuutta ja lihaisuutta, sitrusta ja suolaa. Nuotiosavua, tervaa, märkää kalliota, hiukan merilevää. Meetvurstia, rasvaisuutta. Todella kevyt profiili, jonka selväpiirteisyys on suorastaan yllättävää. Vihreää omenaa, vaniljaa, suolaista voita. Tammikin tulee läpi, muttei liikaa. Vesilisällä heinäisyyttä.

Maku: Savuista merivettä, sitruunalla. Todella suolainen ja kirpeän herukkainen, yrttinen ja mausteinen. Salmiakkia, tervaa, kuivalihaa. Suutuntuma on paljon kuivempi kuin tuoksun rasvaisuus lupaili. Tammi tuntuu melko nuorekkaana, mutta ei edelleenkään keuli. Tasapaino on kohdallaan. Jälkimaku alkaa salmiakilla ja viherherukalla, limetillä ja aniksella. Tammi kuivahtaa jonkin verran. Suolaa, suolaa, suolaa. Korkeintaan keskipitkä loppuliuku. Vesilisä tuo huomattavan paljon paahteisuutta ja pippuria mukaan.

Arvio: Suolavetinen ja herukkainen, kevyen profiilin Bowmore. Varsin maukas oman tyylinsä edustaja, eli jonkinlainen tohtorin keittosuolaliuos. 87/100

Glenturret 35 yo 1977/2012, Jack Wiebers Old Train Line 46,4%

Vuonna 1775 perustettu Glenturret on Skotlannin vanhimpia tislaamoja, nykyään lähinnä tunnettu The Famous Grousen kotipaikkana. Glenturretia näkee melko harvoin missään single malt -muodossa, omatkin kokemukseni ovat vähissä.

Nyt käsissä on iäkäs Glenturret saksalaiselta Jack Wiebersilta. Näissä tapauksissa on aina mielenkiintoista tutkia, miten ex-bourbontynnyri on kohdellut viskiä 35 vuoden kypsytysaikana.

Jack Wiebers Old Train Line on muuten mielenkiintoinen pullotesarja, täynnä iäkkäitä harvinaisuuksia melko marginaalisista tislaamoista. Ja koska kyseessä on ekslusiivinen sarja, saksalainen harrastaja on kerännyt siitäkin kaikki julkaisut.

Glenturret 35 yo 1977/2012, Jack Wiebers Old Train Line

(46,4%, Jack Wiebers, Old Train Line, 10/1977–11/2012, Bourbon Cask, Cask No. 15, 238 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hunajainen ja appelsiininen, metinen ja mineraalinen. Puolikuivaa valkoviiniä, omenaa (golden delicious), kinuskia. Kuivahko tammisuus on tyylikkäästi esillä. Kanelipullaa, vaniljakastiketta, herkkää kukkaisuutta. Silkkaa laatua. Vesilisä avaa yllättävän runsaasti anista, katajaisuutta ja havuja.

Maku: Hunajainen ja hapokas. Kuohuviinimäinen fiilis, paahtoleipää ja tiettyä karvautta. Samalla komea makeus, omenaisuus ja kinuski. Mehiläisvahaa, maitosuklaata. Tammi tuntuu kuitenkin kuivana ja hiukan ohuena. Ettei tämä olisi jo hiukan väsynyt? Suutuntuma on kevyt joka tapauksessa. Jälkimaku alkaa kuitenkin voimakkailla mausteilla, melko purevalla tammella ja vahamaisuudella. Hapokasta maltaisuutta, yrttejä, vaniljaviineriä. Pitkä mutta kovasti oheneva finaali. Runko ei kestä juuri ollenkaan vettä.

Arvio: Nätti ja iäkäs, mutta silti aivan äärirajoilla kulkeva viski. Loistava tuoksu. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.