Caperdonich

Caperdonich 18 yo Peated 2023, 48%

Pitkän flunssaputken ja toipumisen jälkeen on jälleen nokka viskilasissa. En tiennyt, että Pernod Ricard on alkanut julkaista tällaisia virallisia Caperdonich-pullotteita, ennen kuin muutaman vuoden takainen pullo 21-vuotiasta tuli vastaan. Sitä ennen kaikki kokemukseni tämän tislaamon viskeistä olivat perustuneet vanhoihin indiepullotteisiin. Nyt on edellisen perään heti toinen siivu turpeista ja virallista kamaa lasissa, nyt vähän tuoreempana 18-vuotiaana versiona.

Caperdonich 18 yo Peated 2023

(48%, OB, Bottled 8.–12.10.2023, Peated, Small Batch Release, American Oak Barrel, Batch No. CP/006, 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja lääkemäinen, karamellia ja yrttisyyttä riittää. Sama sitruunalakritsinen perusvire kuin 21-vuotiaassa. Kuivaa lihaisuutta, nuotiohiillosta, suolapähkinää. Makeaa appelsiinia, vaniljaa, reipasta tammisuutta ja runsasta paahteisuutta. Vesilisä availee mineraalisuutta ja yrttejä vielä lisää.

Maku: Sitruunalakritsia ja hiilisavua, pehmeää turpeisuutta ja miellyttävää hedelmäisyyttä. Ällistyttävän kevyt näilläkin volteilla, suutuntuma on mieto ja pehmeän kermainen, tekstuuri suorastaan ilmava. Tammisuutta, maltaisuutta, makeaa omenaa, persikkaa ja appelsiinia. Tikkunekkua ja vaniljaa. Paahdettua pähkinää. Jälkimaku pukkaa ensin nuotiosavua ja kirpeää sitrusta, melko reipasta lääkemäisyyttäkin, ennen kuin hiilisyys ja tuhkaisuus alkaa sulaa hedelmäiseksi makeudeksi ja lihaisuudeksi. Savumakkaraa ja pekonia, kermaisuutta, lakritsia. Melko pitkä ja nätti finaali. Vesilisä korostaa vaniljaa ja tiettyä sokerisuutta.

Arvio: Helppo ja herkullinen, kaikin puolin tyylikäs savuviski sitruunalakritsilla ja lääkemäisellä viballa. Tästä ei voi olla pitämällä, vaikka kyseessä ei ehkä ole se kaikkein persoonallisin kokonaisuus. 86/100

Caperdonich 21 yo Peated 2020, 48%

Vuonna 1898 perustettu Caperdonich on tehnyt vähittäisen paluun uusilla tislaamopullotteilla. Aikanaan Glen Grant #2 -nimellä tunnettu tislaamo suljettiin ensimmäisen kerran 1902. Sitten se aloitti uudelleen 1965, kunnes suljettiin 2002. Nyt kuitenkin näitä virallisia pullotteita on alkanut vähän yllättäenkin näkyä. Nyt käsillä oleva yksilö on peräisin turpeisesta tisleestä ja kypsynyt jenkkitammessa.

Caperdonich 21 yo Peated 2020

(48%, OB, Bottled 4.2.2020, Small Batch Release, Peated, American Oak Barrels, Batch CP/002, 70 cl)

Tuoksu: Heinäisen turpeinen, sitruunasalmiakkinen, makean omenainen, appelsiininkuorinen. Pehmeän tamminen, hedelmäkakkuinen, kanelinen. Pieni lääkemäisyys pyörii taustalla, mineraalisuuden ja yrttien ympäröimänä.

Maku: Pehmeän turpeinen, sitruksinen, salmiakkinen, hiilinen. Todella kevyt suutuntuma ja hyvin ilmava tekstuuri. Punaista omenaa, edelleen pientä lääkemäisyyttä, maltaisuutta ja kuivattua hedelmää. Nätti hedelmäisyys kulkee mukana koko matkan, ananasta ja appelsiinia. Jälkimaku on edelleen kevyen turvesavuinen, salmiakkinen, sitruksinen. Hedelmäkakkua, kanelia, pehmeää tammea. Yllättävänkin pitkä ja kaunis finaali, jossa lääkemäisyys on nautinnollisesti läsnä loppuun asti.

Arvio: Kevyt ja kaunis hedelmäviski lääkemäisellä savulla. 87/100

Caperdonich 18 yo 1994/2012, Liquid Library 52,2%

Mielenkiintoisen oloinen Caperdonich tällä kertaa lasissa. Olen kolunnut aiemmin lähinnä vuosikertaa 1992, ja nyt nokan edessä on kaksi vuotta myöhemmin tislattua tavaraa. Näissä on oma viehätyksensä.

Caperdonich 18 yo 1994/2012, Liquid Library

(52,2%, The Whisky Agency, Liquid Library, 1994–2012, Refill Hogshead, 312 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mehiläisvahaa ja sitruunaa, ruohoisuutta ja kukkaisuutta. Hyvä hunajainen hedelmäisyys, mangoa ja kypsää persikkaa etenkin tulee läpi. Keltaista luumua, hunajamelonia. Maltaisuutta ja heinää, tiettyä rotevuutta ja öljyisyyttä. Paahteisuutta ja napakkaa tammea. Vesilisä tuo hedelmäkarkkeja ja viinikumia esiin.

Maku: Vahamaisuus ja paahteisuus toimivat hienosti yhteen. Pientä hiilisyyttä jopa. Mehiläisvahaa, toffeeta, hunajamelonia, nautinnollisen kirpeää sitruunaa. Hedelmätarjotin on muutenkin runsas, mangosta kypsään omenaan ja hedelmäsalaattiin. Vaniljaa, minttua, mausteisuutta. Tammi on melko tuoreena pinnassa, mutta tukee hyvin. Suutuntuma on öljyinen ja tasapainoinen. Maltaisuutta, kuivattuja banaanilastuja, hapokkuutta. Jälkimaku pyörii edelleen oivallisesti vahan ja hedelmien ympärillä. Paahteisuus tummuu lisää ja tuo yrttejä esiin. Sitruuna ja minttu saavat seurakseen hiukan pippuria. Oliiviöljyä, napakkaa tammea, toffeeta, mysliä, hunajaa. Melko pitkä ja hyvin tyylikäs finaali. Vesilisä availee hedelmiin lisää sävyjä ja lisää kermaisuutta.

Arvio: Ihan parhaita maistamiani Caperdonichin viskejä. Mehiläisvaha ja hedelmät pelaavat upeasti yhteen. 86/100

Caperdonich 22 yo 1992/2014, Liquid Treasures 47,7%

Vielä löytyy maailmalta Caperdonichin viskejä 1990-luvulta. Tämän vuosituhannen puolella aivan lopullisesti suljetun tislaamon tuotannosta erityisesti vuoden 1992 vuosikerta on ollut vahvasti esillä. Itsekin olen niitä muutaman maistanut aikojen saatossa.

Caperdonich 22 yo 1992/2014, Liquid Treasures

(47,7%, Liquid Treasures, 1992–2014, Hogshead, 152 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruunainen, ruohoinen ja minttuinen. Varsin pistävä ja jokseenkin koruton. Tammi on kuivaa mutta mukana on liuotinmaisuutta ja liimaa. Kuivakkaa maltaisuutta, aamiaismuroja, hapokkuutta, mineraalisuutta. Hiukan vaniljaa ja hunajaa sentään pehmentämässä. Vesilisä availee hedelmäkarkkeja.

Maku: Sitruunainen ja kermainen, paljon rotevampi kuin tuoksu antoi odottaa. Makupaletissa kuitenkin korostuu sama koruttomuus, vaikka nyt mukana on myös piparminttua, kovia hedelmäkarkkeja ja hunajaa. Suutuntuma on melko öljyinen ja runko jopa tuhti. Maltaisuus tulee läpi hiukan puuromaisena ja tammessa on aktiivisen pistävä sävy. Ruohoisuus ja heinäisyys on selvästi läsnä. Jälkimaku on nopeasti kitkeröityvä, tamminen ja osin karvas. Sitruunaa, ruohoa, karvasta heinäisyyttä. Maltaisuus on rouheaa ja karheus painaa päälle. Minttu jää keskipitkän finaalin lopuksi pintaan. Vesilisä tuo esiin mangoa ja raa’ahkoa banaania.

Arvio: Kaikista mahdollisista viskityyleistä tämä ei kuulu suosikkeihini. Ihan asiallinen lopputulos toki, mutta tietty koruttomuus tätä vaivaa silti. 82/100

Caperdonich 19 yo 1992/2012, Berry’s Own Selection 55,9%

Lasissa vaihteeksi harvinaiseksi käyvää Caperdonichia. Nämä vuoden 1992 pullot ovat olleet aiemman kokemukseni perusteella ihan laadukkaita.

Caperdonich 19 yo 1992/2012, Berry’s Own Selection

(55,9%, Berry Bros. & Rudd, Berry’s Own Selection, 1992–2012, Cask No. 121122, 70 cl)

Tuoksu: Raikkaan hedelmäinen mutta hiukan ohut. Vesimelonia, päärynää, keltaista luumua, viinirypäleitä, mandariinia. Vaniljaviineriä, hunajaa, mausteisuutta. Pientä pihkaisuutta. Tammi tuntuu hiukan kuivalta ja jopa ujolta. Heinäisyyttä, hiukan minttua ja inkivääriä. Vesilisä avaa vartalovoiteen ja rasvan sävyjä.

Maku: Hedelmäinen ja mausteinen, selvästi kitkerämpi kuin tuoksu antoi odottaa. Raakaa päärynää, limettiä, hapokkuutta. Mineraalisuutta ja heinäisyyttä. Karheaa maltaisuutta, melko aktiivista tammea, sahanpurua ja liimamaisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen mutta todella pisteliäs mausteissaan. Marjaisuutta, kiiviä, raakaa banaania, hiukan vaniljaa. Jälkimaku on kitkerä ja mausteinen, hedelmäisyydessään jo melko kalpea ja samalla erittäin tamminen ja pureva. Karvasmantelia, pippuria, sahattua tammilankkua, suolaisuutta. Sitruunamehua, mineraalisuutta, heinäisyyttä ja öljyä. Melko pitkä mutta todella väritön finaali. Vesilisä tuo hurjasti hedelmäkarkkisuutta ja maitosuklaata mukaan.

Arvio: Nyt ei osunut kohdalleen. Lupaava tuoksu, mutta kitkeryys kääntyy kalpeuteen. Vesilisällä pelaaminen kuitenkin kannattaa. 81/100

Caperdonich 30 yo 1972/2003, Hart Brothers 50,1%

Lasiin eksyi tällä kertaa Caperdonichia kultaiselta vuodelta 1972. Odotukset ovat kohollaan.

Caperdonich 30 yo 1972/2003, Hart Brothers

(50,1%, Hart Brothers, Finest Collection, 11/1972–5/2003, Cask No. 7451, Refill Butt, 5 cl miniature)

Tuoksu: Todella intensiivinen hedelmäisyys ja hilloisuus. Päärynää, omenaa ja makeaa aprikoosia, vadelmahilloa, imelää sitruunamehua. Viinirypäleitä ja vahaisuutta. Minttua, kuivaa tammea, ikäviskin eleganssia. Tomusokeria, vanhoja kirjoja, huonekaluvahaa. Hieno! Vesilisä avaa kovia hedelmäkarkkeja ja yrttejä, tiettyä herkkää kukkaisuuttakin vielä.

Maku: Kitkerän tamminen ja yllättävän kuiva tuoksun hedelmäisyyden jälkeen. Päärynä ja omena ovat toki mukana, mutta hapokkaina. Liköörimäinen makeus on poissa, tilalla on raakaa banaania ja karvaan pähkinäisiä sävyjä. Suutuntuma on melko kevyt ja runko liikaa tammen varassa. Metallisuutta, valkopippuria, mustaa teetä. Jälkimaku on tamminen ja kitkerä, hapokas ja pippurinen. Paahteisuutta, pientä pähkinäisyyttä, minttua, ruohoisuutta, teetä. Hedelmäisyydestä on jäljellä vain sitruksinen kaiku. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa ruohoisuutta ja päärynäisyyttä, mutta turmelee herkästi lopunkin rungon.

Arvio: Kauniin tuoksun jälkeen maku on massiivinen pettymys. On siinäkin toki hyviä puolia, mutta harvoin ihan näin korkealta tulee pudottua. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100.

Caperdonich 20 yo 1992/2013, Jack Wiebers Old Train Line 53,4%

Jack Wiebersin Old Train Line -sarjassa pullotettiin tällainen Caperdonich. Viski on kypsynyt ex-bourbonissa kiitettävät 20 vuotta. Caperdonichin tuotanto oli 1990-luvun alussa vielä täydessä iskussa.

Jos otetaan tähän väliin pieni historiakertaus, Caperdonichin tislaamo siis perustettiin vuonna 1898 ja suljettiin heti 1902, kunnes toiminta alkoi uudelleen 1965. Vaiheet muistuttavat jännittävällä tavalla BenRiachia, joka perustettiin samana vuonna kuin Caperdonich, mutta suljettiin jo vuonna 1900. Sekin avattiin uudelleen 1965.

BenRiach tunnettiin pitkään Longmorn #2:na ja Caperdonich taas Glen Grant #2:na.

Myöhemmät vaiheet kuitenkin eriytyvät rajusti. Caperdonich pantiin pakettiin lopullisesti vuonna 2002, kun taas BenRiach on nykyään kaikkien aikojen kovimmassa iskussa. Onneksi Caperdonichin tuotantoakin vielä löytyy markkinoilta.

Caperdonich 20 yo 1992/2013, Jack Wiebers Old Train Line

(53,4%, Jack Wiebers, Old Train Line, 10/1992–7/2013, Cask No. 121112, Bourbon Cask, 315 bts., 70 cl)

Tuoksu: Varsin kepeä, miellyttävän vaniljainen ja kukkaisen pehmeä. Mangoa, hunajamelonia, persikkaa. Puhdistusainemainen vivahde. Paljasta alkoholisuutta tunkee läpi, samoin tammilankkua. Tölkkipäärynää makeassa mehussa, maltaisuutta, sokeria. Ohut vaikutelma hiukan vaivaa tätä. Vesilisä ei tuo oikein mitään.

Maku: Päärynää, vaniljaa, ruohoisuutta. Äkäinen liimamaisuus on kärjessä, paljasta bourbonvaikutusta on vaikka muille jakaa. Tammilankkua, glyserolia, viinamaista otetta. Suutuntuma on ohut ja kihelmöivän mausteinen. Jälkimaku alkaa kuitenkin puskea mausteita ja sävyjä ihan uudella tavalla. Valkopippuria, hunajaa, toffeefudgea, vaniljaa. Lakritsia, hedelmäkarkkeja, hapokasta valkoviinisyyttä. Lopussa vielä hurja tammen ja mausteiden tulitus. Pitkä finaali pelastaa tämän. Vesilisä korostaa murokeksisyyttä ja kuivuutta.

Arvio: Varsin ohut ja yksioikoinen, ei oikein minun viskini missään suhteessa. Jälkimaun syvyys oli tässä kuitenkin hienoa. 84/100

Caperdonich 20 yo 1992/2013, The Tony Koehl Series 52,2%

Kun Caperdonich perustettiin 1898, se nimettiin Glen Grant #2:ksi. Tislaamo suljettiin jo 1902, ja se aloitti uudelleen vasta 1965. Vuonna 2002 toiminta loppui.

Virallisia pullotteita ei ole saatu, mutta yksityisiltä pullottajilta Caperdonichia vielä löytyy. Tällä kertaa maistossa ex-sherryssä kypsynyt David Stirkin pullotusyhtiön viritys.

Caperdonich 20 yo 1992/2013, The Tony Koehl Series

(52,2%, Creative Whisky Company, The Tony Koehl Series, 10/1992–2/2013, Cask No. 121137, 300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja pistävän kuparinen. Luumuinen sherry, hiukan heinää ja maltaisuutta. Puuroa. Jokseenkin sulkeutunut. Vesilisällä tuntuu paljon tuoreita appelsiineja ja yrttejä. Silti aika kapea.

Maku: Öljyisen pehmeä suutuntuma, todella miellyttävä. Kevyessä tisleessä iso viimeistely, toimii hyvin – ei yhtään tunkkainen. Voimakas appelsiini ja sama kuparisuus, joka tuntuu tuoksussa. Kepeä sherry. Aamupuuroa. Maltaisuus tuo happamuutta ja ryhtiä, mausteet särmää – ainakin basilikaa ja rosmariinia löytyy. Jälkimaku on tamminen, appelsiininen, kuparinen muttei kovin pitkä. Vesilisä avaa hedelmäisyyttä.

Arvio: Toimiva viimeistely kevyeen viskiin ilman, että sen ominaisluonne katoaa. Hyvä! 86/100