Glenallachien tisle on aina ollut omaan suuhuni vähän haastava, mutta tynnyröinnit ovat olleet kiinnostavia. Nyt sattui hyppysiin viski, joka on pullotettu Hart Brothersin Finest Collectioniin. Tynnyritieto on vain kylmästi American Oak.

Glenallachie 19 yo 1995/2015, Hart Brothers 56,7%

(56,7%, Hart Brothers, Finest Collection, 11/1995–2/2015, American Oak, 70 cl)

Tuoksu: Varsin rikkinen ja öljyinen, todella roteva. Makeaa tammea, marsipaania ja vaahtokarkkeja. Vaniljaa, mausteisuutta. Reipasta maltaisuutta, muroja ja mysliä. Vesilisällä avautuu sitruunaa ja päärynää.

Maku: Öljyinen ja napakka, nahkaa ja edelleen jonkin verran rikkisyyttä. Tammi puskee mausteita ja karheutta, hapokkuutta. Maltaisuus on runsasta ja karheaa. Suutuntuma on öljyinen ja terävä, tekstuuri varsin tiukka. Jälkimaku pyörii tammen, vaniljan ja öljyisen kipakkuuden ympärillä. Maltaisuutta, nahkaa, happoja. Keskipitkä finaali kuivuu reippaasti. Vesilisä availee sitrusta, päärynää ja tomusokeria.

Arvio: Todella tiukka ja öljyisen pureva tapaus. Tuoksun kova rikkisyys onneksi jää taka-alalle makuprofiilissa. Ei oikein omaan makuuni millään muotoa. 81/100