Peterhead

Glenugie 1966/1994, Gordon & MacPhail 40%

Pikkulinnun tiskillä jäi monta harvinaisuutta Uisge 2016 -tohinoissa maistamatta, mutta yhden missauksen kohdalla tuli paikkausmahdollisuus nopeasti.

Glenugie oli yksi vuoden 1983 romahdukseen uponneista tislaamoista. Nyt käsissä on toinen Glenugie-kokemukseni koskaan.

Glenugie 1966/1994, Gordon & MacPhail

(40%, Gordon & MacPhail, Connoisseurs Choice, 1966–1994, 75 cl)

Tuoksu: Kiteisen hunajainen, appelsiininen ja kepeydessäänkin hiukan kitkerä. Hedelmäteetä, minttua, metisyyttä. Kuiva tammi tuntuu mukavasti nenään, mehiläisvahaa löytyy. Ruohoisuus ja apila ovat mukana, metholia, yrttitippoja. Sitruksisuus, hapokas viinirypäle ja inkivääri tuovat terää. Uloitteikas kokonaisuus.

Maku: Makeaa appelsiinimehua, hunajaisuutta ja ruohoisuutta. Kitkeryys nappaa kaikesta metisestä makeudesta huolimatta varsin tiukasti kiinni. Kuiva tammi, menthol ja yrttisyys tekevät erittäin ikääntyneen vaikutelman. Suutuntuma on varsin kevyt mutta mehiläisvahaa silti riittää. Pientä heikkoutta tässä on, tasapaino ei ole täysin kohdallaan. Jälkimaku alkaa korostuneesti kitkerällä appelsiinilla ja kuivattavalla teemäisyydellä. Happamuutta tulee kielelle myös käyneiden rusinoiden sävynä ja inkiväärinä. Tammesta löytyy vielä tanniinejakin. Melko pitkä finaali jää leijumaan mintun, suolan ja tumman suklaan ympärille.

Arvio: Varsin sävykäs vanhan liiton ikäviski, josta kuitenkin se viimeinen ulottuvuus jää hämärän peittoon. 86/100

Glenugie 31 yo 1977/2009, Signatory 58,1%

Glenugie perustettiin vuonna 1834 itäiselle Ylämaalle, Ugie-joen suulle. Se oli aikanaan Skotlannin itäisin tislaamo, mutta vuonna 1983 myös se tuli tiensä päähän ja silloinen omistaja Whitbread pisti lapun luukulle.

Glenugien tuotteita näkee erittäin harvoin, koska tislaamo on pantu palasiksi jo aikoja sitten ja jäljellä olevat tynnyrit majailevat yksityisten pullottajien hoteissa.

Nyt maistelussa Signatoryn pullottama yksilö, jota on viimeistelty peräti seitsemän vuotta ex-olorosossa. Mielenkiintoista.

Glenugie 31 yo 1977/2009, Signatory

(58,1%, Signatory Vintage, Cask Strength Collection, 20.12.1977–14.9.2009, Matured in Hogsheads/Sherry Butt, Oloroso Finish 84 Months, Cask No. 7, 577 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sokerinen, makean sherryinen. Yltiöpäisen makea oikeastaan. Rikkisyyttä löytyy. Pehmeä turpeisuus on myös mukana. Mansikkaa, persikkaa, siirappia, suklaata, nahkaisuutta. Mantelia, luumukiisseliä. Vesilisä tuo esiin marsipaania.

Maku: Makea, hunajainen ja sokerinen. Tammi yliohjautuu hiukan, melko pureva ote saman tien. Vaniljaisuutta, inkivääriä, akaasiahunajaa. Viinirypäleitä, persikkaa, makeaa jauhoista omenaa. Suutuntuma on kermaisuudessaan hiukan pistävä ja yllättävänkin kevyt. Jälkimaku on hedelmäinen, aavistuksen savuinen ja korostuneen tamminen. Nahkaa, kuivalihaa. Rypäleitä, omenaa, vaniljaa, mansikkaa. Melko pitkä, tasaisesti hiipuva finaali. Vesilisä tuo makuun melkoisesti ruohoisuutta, kermaisuus korostuu.

Arvio: Erittäin makea ja sokerinen, ja siksi myös hiukan yksipuolinen. Mielenkiintoinen silti. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whiskynotes 87/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 13).