Maistelussa on tällä kertaa tuhtia sherryä Edradourilta ja 1990-luvun lopun tuotannosta. Valtava pullotusmäärä kyseessä, joten tätä on varmaan rakenneltu huolella eikä viimeisessä tynnyrissä ole pitkään vietetty enää aikaa. Vieressä on samanikäinen Cask #429 verrokkina.
Edradour 10 yo 1996/2007, Signatory Cask #486
(46%, Signatory, 6.11.1996–30.7.2007, Cask No. 486, Sherry Cask, 912 bts., 70 cl)
Tuoksu: Hedelmäinen ja odotetun sherryinen, rusinainen muttei lainkaan niin tuhti saati lihaisa kuin Cask #429. Appelsiinia, taatelikakkua, hedelmäsiirappia, maitosuklaata, hiukan kanelia ja pullaisuutta. Tammessa on mokkanahkainen sävy, maitokahvia ja viikunahilloa. Vesilisä availee aloe veraa ja minttua.
Maku: Sherryinen, appelsiininen, toffeemainen ja viikunainen. Keltaista luumua, makeaa omenaa. Rusinakeittoa ja taatelikakkua. Runsaat mausteet, kanelia ja vähän pippuriakin. Maltaisuutta, hapokasta tammea. Suutuntuma on korkeintaan keskitäyteläinen mutta tekstuuri melko öljyinen. Cask #429 on tähän verrattuna erittäin paksua ja tuhdin nahkaista sherrypommitusta, tässä ollaan enemmän hedelmien ääressä. Jälkimaku alkaa puskea kitkeryyttä ja hapanta tammea pintaan, paahteisuus ja maltaisuus korostuvat. Mustaa teetä, saksanpähkinää, appelsiininkuorta, kuivattua aprikoosia. Cask #429:n palaneisuus ja kahvisuus ovat tähän verrattuna erittäin tuhteja. Nyt keskipitkä finaali on lopulta varsin kepeä. Vesilisä tuo raikkautta esiin.
Arvio: Hedelmäinen ja kevyen sherryinen Edradour. Ei iske oikein millään tasolla, jää tällaiseksi välimallin viskiksi. 81/100