Tain

Balblair 2002/2012, 46%

Tällä viikolla maistelussa on Balblairin miniatyyrisetti, johon kuuluu kolme pullotetta: vuosikertajulkaisut vuodelta 1989, 1997 ja 2002. Nuorin Balblair ratsastaa ex-bourbontynnyreillä, jotka ovat reteästi first filliä.

Balblair 2002/2012

(46%, OB, 2002–2012, 1st Release, 1st Fill Bourbon Barrels, 5 cl miniature)

Tuoksu: Heinäinen ja vaniljainen. Kevyttä puuromaisuutta, ruohoisuutta, kedon kukkia. Tuoretta tammea ja sahanpurua. Jyväinen ja hapokas maltaisuus puskee läpi, kovin hienostunut viski ei ole kyseessä. Päärynää, monihedelmämehua. Kaikkineen huomattavan ohut ja kevyt. Vesilisä tuo kepeää parfyymisyyttä.

Maku: Heinäisyys ja kevyt päärynäisyys ovat pinnassa. Nuorekas tammisuus tuo napakkaa mausteisuutta ja runsaasti vaniljakastiketta. Suutuntuma on silti yllättävän roteva ja öljyinen. Jyväinen alkoholisuus on kuitenkin sen verran ronskia, ettei maku pääse syvenemään missään vaiheessa. Kevyttä, mehumaista hedelmäisyyttä, aamiaismuroja, kuivakakkupohjaa. Jälkimaku tuo epämiellyttävän, liimamaisen vivahteen. Alkoholisuus korostuu, vanilja ja päärynä jäävät taustalle. Aavistus glyserolia. Valkoviinimäisyyttä ja hapokasta maltaisuutta loppuun asti. Lyhyt ja vaatimaton finaali. Vesilisällä makuun tulee lisää makeutta.

Arvio: Ikäistään paljon nuoremman oloinen viski. Suoraan sanottuna hyvin vaatimaton. Tällaisista viskeistä en ole koskaan oppinut pitämään, vaikka ei tämä silti mitenkään pilalla ole. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor Database 80/100 (per 4).

Glenmorangie 12 yo Quinta Ruban 46%

Glenmorangien core expressions rangeen tukevasti kuuluva Quinta Ruban on kypsytetty ensin 10 vuotta ex-bourbontynnyreissä (American white oak), sen jälkeen kaksi vuotta ex-portviinitynnyreissä (port pipes, Douron laaksosta Portugalista).

Glenmorangie 12 yo Quinta Ruban

(46%, OB, +/- 2013, 100 cl)

Tuoksu: Makea, ruusuinen ja siirappinen. Erittäin viininen. Paljas tammi paistaa läpi. Bourbonkypsytyksen sävyjä löytyy rutkasti, vaniljaa ja glyserolia, jopa irkkuviskimäinen fiilis siinä suhteessa. Toffeefudgea ja kinuskikastiketta, samalla jotain kirpeän ruohoista ja räikeän kukkaista – ristiriitainen ja outo kokonaisuus.

Maku: Viinimäinen ja pistävän tamminen. Portviiniviimeistely ei ole integroitunut ollenkaan, vaan makea siirappisuus liukenee nopeasti bourbonkypsytyksen elementtien tieltä. Sieltä tulee voimakas glyserolisuus; kitkerä ja samalla vähän äitelä tammisuus tunkee joka välistä. Appelsiinia ja hapanta maltaisuutta. Pistelevä suutuntuma, balanssi on kateissa. Jälkimaku on täyttä paahtoleipää. Karvas maltaisuus, kitkerä sitruksisuus ja makea viinisyys ottavat mittaa toisistaan. Jyvämäinen alkoholisuus kuolettaa keskipitkän finaalin.

Arvio: Rakennetun tuntuinen viski, jonka tasapaino on hukassa. Ei yksinkertaisesti toimi. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whiskynotes 80/100. Dramming 85/100Whisky Monitor Database 85/100 (per 3)Whisky Magazine 78/100 (Dave Broom), 88/100 (Martine Nouet).

Balblair 1989/2013, 46%

Balblairin hedelmäiset viskit eivät ole koskaan oikein auenneet minulle. Näistä vuoden 1989 refill-bourbontynnyreistä on julkaistu jo kolme pullotuserää.

Balblair 1989/2013

(46%, OB, 1989/2013, 3rd release, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja ruohoinen. Apilankukkaa, akaasiahunajaa, aloe veraa. Appelsiinia, omenaa, kiiviä, vesimelonia, vaniljaista makeutta, kookoskermaa. Runsas ja maukas kokonaisvaikutelma, vaikka ei erityisen poikkeava. Raikkauden ja voiman sekä kirpeyden ja tukevuuden välillä vallitsee hienostunut tasapaino.

Maku: Tammisuus on pinnassa, mutta hedelmät säestävät hienosti: appelsiinia, vesimelonia, omenaa, persikkaa, kiiviä. Hunajaista makeutta, eucalyptuksen raikkautta, aromista maltaisuutta. Mausteinen ja hiukan pisteliäs kokonaisuus, silti vaniljainen ja hetkellisesti pehmeän kookoksinen. Kehittyy hyvin, balanssi on oivallinen, body ryhdikäs ja suutuntuma mukavan intensiivinen. Jälkimaku alkaa maltaisena ja hiukan vanerisena, mutta tammi, mausteet, minttu, inkivääri, apilaisuus ja sitruksisuus jatkavat kulkuaan pitkään.

Arvio: Tasapainoinen viski, puhtaasti bourbonkypsytettyjen korkeampaa keskitasoa. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor 84/100 (per 1).

Glenmorangie 25 yo ’Quarter Century’ 43%

Glenmorangien 25-vuotias on herättänyt hirveää polemiikkia. Olen kuullut, että se liittyisi jotenkin hinnoitteluun… Mutta nyt unohdetaan hintalappu hetkeksi ja maistetaan, mistä on kyse.

Glenmorangie 25 yo ’Quarter Century’

(43%, OB, +/- 2010, Prestige Range, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinia ja hunajaa. Hedelmäistä teetä (Karibian aurinko), mustikkakeittoa, rusinoita. Kirpeää maltaisuutta, anista, pomeranssia, kirveliä. Mieto maitosuklaisuus. Makeaa ja tuoretta tammea. Hienostunut, tiivis ja lämmin vaikutelma.

Maku: Appelsiininen, tamminen ja paahtunut. Jää selvästi jälkeen tuoksusta. Klassinen Glenmorangie, pirskahtelevan maltainen ja hunajaisella tavalla hedelmäinen. Makea tammisuus dominoi makua, jossa on hedelmäteetä, rusinaa, anista, siirappia, persikkaa, viikunaa, vaniljaa, uuniomenaa. Body on korkeintaan keskivahva, mutta makupaletti on runsas ja tiiviydessään vaativa. Kitkeryys on huomattavaa, kun viski ei itsessään ole mitenkään voimakas – ennemmin maku on vähän vetinen loppua kohden. Jälkimaku on pistävän tamminen, maltainen, paahtunut, kitkeryydessään hienostunut ja kiitettävän pitkä.

Arvio: Tuoksultaan houkutteleva mutta maultaan melko kitkerä, klassinen Glenmorangie. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Dramming 91/100Whisky Monitor 90/100 (per 3). Whisky Magazine 80/100 (Dave Broom), 75 (Martine Nouet).

Glenmorangie 10 yo 40%

Usein tulee valitettua, miten kaikki tutut viskit vain huononevat, kun aikaa kuluu ja uusia tuotteita tulee markkinoille. Ennakkotietojen perusteella nyt saattaisi olla käsissä viski, joka sotii tuota väitettä vastaan.

Vuonna 1843 perustettu Glenmorangie siirtyi vuonna 2004 suuren ranskalaisen luksusyhtiön omistukseen. Pian sen jälkeen myös 10-vuotiaan perusmallin etiketti ja pakkaus muuttuivat. Samalla nimeen lisättiin sana Original.

Pidän Originalia hyvänä viskinä, mutta miten on tämän edeltäjän laita?

Glenmorangie 10 yo

(40%, OB, +/- 2000, 5 cl miniature)

Tuoksu: Päärynä dominoi. Pirteä maltaisuus, tuore tammisuus ja makea vanilja tukevat hedelmäistä vaikutelmaa. Huonepalvelun tuoksu, kiillotusainetta ja yrttisaippuaa. Bourbontynnyri tuntuu, melassi ja mausteet. Raikas mutta kapea, nuori kokonaisuus.

Maku: Päärynäinen ja tuoreen tamminen, silti varsin ohut. Valkoviinimäinen, mineraalinen ja hennon sitruksinen maku, jossa on melassia ja vaniljaa. Päärynän lisäksi löytyy punaista omenaa ja ananasta. Makupaletti on kapea. Jälkimaku alkaa paahdetun tammitynnyrin voimalla, mutta sulaa nopeasti kanelin ja kireän maltaisuuden kautta minttuun ja vaniljaan. Kaikki vähänkään syvät maut haihtuvat nopeasti, ja vain sitruksinen alkoholisuus jää pyörimään suussa.

Arvio: Varsin tavanomainen mallasviski, jossa kypsytyksen bourbonvaikutus korostuu. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 75/100 (per 7).

Glenmorangie 18 yo Extremely Rare 43%

Extremely Rare! Tämä on markkinointia, jos mikä!

Glenmorangien 18-vuotias perusmalli pakattiin vuonna 2010 uuteen, kullanväriseen laatikkoon. Samalla siitä tuli jostain syystä Extremely Rare, vaikka pullotusmäärät pyörivät varmasti kymmenissä tuhansissa.

Käytännössä Extremely Rare on käynyt Glenmorangien mittakaavassa läpi ilman maltillisen kypsytyskaaren: ensin 15 vuotta bourbontynnyreissä (American white oak), sitten kolmen vuoden viimeistely oloroso-sherrytynnyreissä.

Glenmorangie 18 yo Extremely Rare

(43%, OB, 2010*, 70 cl)

Tuoksu: Vahva greippi. Ruokosokeria, havuisuutta. Eucalyptusta. Hapokas maltaisuus, sitruunaista IPA-olutta. Aavistus vaniljaa. Houkutteleva ja raikas, joskin öljyinen. Enemmän bourbonviski kuin sherryviski.

Maku: Erittäin mieto – ja hiukan metallinen. Tuoksun havuisuus ja IPA-oluen hapokkuus ovat heti läsnä. Viinirypäleitä ja appelsiinia. Suutuntuma on kuitenkin aavistuksen vetinen ja ponneton, body ei täysin tue makurakennetta. Hyvä alku sakkaa parfyymisyyteen ja tomusokeriin (!). Vain mausteet ja yrtit (minttu) tulevat jälkimakuun asti. Tosi outo makeus, kovia karkkeja. Jälkimaussa tammisuus ja kookos aloittavat uuden nousun, maku jalostuu. Tulee mustaa teetä, mustaherukan lehteä ja eucalyptusta, sokeriakin.

Arvio: Pienestä epäbalanssista huolimatta makea ja kelvollinen viski, jonkinlainen 10 yo Originalin isosisko. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Dramming 85/100Whisky Monitor Database 83/100 (per 10).

Balblair Elements 40%

Ikämerkitsemätön Elements toi Balblairin mukaan OB-pullotteiden maailmaan aivan 2000-luvun alussa. Sittemmin tislaamo on noussut merkittäväksi peluriksi etenkin vintage-vetoisilla travel retail -markkinoilla.

Balblair Elements

(40%, OB, NAS, +/- 2005, 5 cl miniature)

Tuoksu: Kypsää appelsiinia, paksua maltaisuutta. Aamupuuroa – tai oikeastaan ohravelliä. Hiukan suolainen vaikutelma. Runsas yrttisyys (vahva basilika, aavistus persiljaa). Jotenkin tukkoinen, ei aukea. Eikä tunnu järin tuoreelta. Taustalla hiukan märkää pahvia?

Maku: Erittäin appelsiininen. Hetkellisesti kuin tuorepuristettua appelsiinimehua suun täydeltä. Maltaisuus on paksua ja hiukan hapokasta. Vahvasti Pastirol-pastillia, kovia hedelmäkarkkeja muutenkin. Yrtit seuraavat tuoksusta mukana, mutta suutuntumassa on jotain tukkoista. Ei aukea mihinkään suuntaan. Jälkimaku on kirpeä, glyserolinen, sitruksinen ja tylppä. Varsinaisesta loppuhuipennuksesta ei voi puhua.

Arvio: Vaisu ja hiukan mehumainen perustuote. 76/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 8).

Glenmorangie 12 yo Lasanta 46%

Glenmorangien Lasanta kuuluu sherryviimeisteltynä tislaamon perusvalikoimaan. Gaelinkielinen nimi tarkoittaa lämmintä ja intohimoista.

Lasanta on viettänyt ensin 10 vuotta ex-bourbontynnyreissä (American white oak), sen jälkeen kaksi vuotta ex-oloroso-sherrytynnyreissä.

Olen joskus miettinyt, miltähän mahtaisi maistua viimeistelemätön, esimerkiksi 18 vuotta oloroso-sherryssä kypsynyt Glenmorangie. Sellaista ei taida ihan vähän aikaan tulla markkinoille.

Glenmorangie 12 yo Lasanta

(46%, OB, 2011, 70 cl)

Tuoksu: Hilloinen ja maltainen. Appelsiinia, vadelmahilloa, punaista omenaa. Hiukan kosteaa mokkanahkaa. Pehmeitä väriliituja. Viinimäistä makeutta. Miedosti taatelia. Sinänsä herkullinen, mutta vähän yksioikoinen. Sherryisyys ei avaudu täysin.

Maku: Appelsiininen ja viinimäinen. Sherryisyys tuntuu hiukan päälleliimatulta – alta löytyy sitrusta, omenaa ja hiukan kirpeää maltaisuutta. Taatelia ja kypsää luumua on pinnalla. Suutuntuma on mukava, mutta silti: jos viskissä voi olla hyvä balanssi mutta huono integroituminen, se on tässä. Jälkimaku on vadelmainen, suklainen, hilloinen, nahkainen ja sinänsä ihan hienostunut, muttei kovin pitkä.

Arvio: Maukas mutta jotenkin ”rakennettu” viski. Vaikea muodostaa tunnesidettä. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whiskynotes 83/100. Dramming 82/100Whisky Monitor Database 83/100 (per 3).

Glenmorangie Astar 57,1%

Glenmorangien Astar on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä 9–10 vuoden ajan. Tynnyreiden tammi on peräisin Ozark-vuorilta Missourista, ja tynnyreissä on aiemmin kypsytetty Tennessee-viskiä neljän vuoden ajan. Alkoholiprosentinkin perusteella edessä on kova vastus satunnaiselle maistelijalle.

Glenmorangie Astar

(57,1%, OB, NAS, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinia ja ananasta, kumpikin tuoreita. Hedelmäkarkkeja (Ässä Mix). Nektaria, valtava määrä tuoretta hedelmää. Vaniljaa. Inkivääriä. Vahvasta kattauksesta löytyy myös kevyt maltaisuus, tulee miedonkirpeä lager mieleen. Makeudessa on jotain suklaista. Vesilisällä lakritsi ja balsamico paljastuvat.

Maku: Upean silkkinen suutuntuma. Todella voimakas sitruunaisuus ja tammisuus ottavat heti komennon. Makeus on hunajaista, mausteet inkivääriä, anista, sitruunamelissaa. ”Raskas” hedelmäisyys toimii hyvin. Ananas iskee voimalla. Jälkimaussa alkaa tulla tummempia sävyjä, jopa lakritsia. Tammisuus pysyy aisoissa, suu ei kuivahda lopullisesti, vaan mausteiden ja hedelmien vyöry jatkuu pitkään. Vesilisä loiventaa kaikkea.

Arvio: Raskaan hedelmäinen ja odotuksia runsaampi bourbonjyrä. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Dramming 86/100Whisky Monitor Database 83/100 (per 8).

Balblair 1995/2012, 46%

Vuonna 1790 Invernessiin kulkevan junaradan varteen perustettu ja vuonna 1895 uudelleen rakennettu Balblair tunnetaan hedelmäisistä viskeistään.

Tämä 1995-vuosikertajulkaisu on peräisin ex-bourbontynnyreistä (refill). Kyseessä on tiettävästi noin 17-vuotias viski.

Balblair 1995/2012

(46%, OB, 1995–2012, travel retail, 100 cl)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen. Vesimelonia, kiiviä, mangoa, appelsiinia – tuoreita kaikki. Tammisuus puskee kaiken läpi. Kookosmaito ja vaniljakastike vahvistavat, että nyt ollaan täysin bourbonkypsytetyn viskin ääressä. Vihreää teetä. Hapanta valkoviiniä. Pastirol-pastilleja. Tolua. Silti ihan kutsuva esillepano.

Maku: Alussa voimakkaan oloinen, mutta pehmenee nopeasti. Sitruksinen, tamminen, mausteinen, hiukan suolainen, virkistävä. Hyvä tasapaino, mikään ei lyö yli. Suutuntuma on pehmeä ja fiilis mieto, body antaa hiukan periksi – tammisuus, paahteisuus ja rosoisuus kestävät vain hetken. Vähitellen Pastirol-pastillit, kirpeä maltaisuus ja hapan teemäisyys alkavat nousta. Jälkimaku on vähän havuinen, mieto ja pehmeä.

Arvio: Oikein hyvä ja tasapainoinen perusmalt, rehellisellä refill-bourbonkypsytyksellä. 83/100