The Macallan lanseerasi Rubyn pari vuotta sitten 1824 Series -tuotesarjan lippulaivaksi. Koko sarja on kuvastanut tislaamon nykytilaa, jossa ratsastetaan ikivanhalla vuosiluvulla mutta ikämerkitsemättömillä viskeillä.

Maistoin pari päivää sitten saman sarjan Amberin. Täytyy tarkastaa, onko sarjan kallein tuote yhtään parempi vai onko Macallan todella vajonnut varjoksi menneestä loistostaan.

The Macallan Ruby

(43%, OB, +/- 2014, 1824 Series, 70 cl)

Tuoksu: Rusinainen, kahvinen ja nahkainen. Roteva, viininen sherryisyys. Varsin tupakkainen ja tumma vaikutelma. Kuivattuja luumuja, vadelmahilloa, karvasmantelilikööriä, joulukakkua, taatelia, tummaa suklaata. Hiukan kitkerä vivahde, tammi pilkistää esiin yllättävän nuorekkaana ja särmikkäänä. Siirappisuus on ikään kuin pinnassa, mutta vahamaisuuden alla kytee tiettyä pistävyyttä.

Maku: Rusinainen ja suklainen heti alkuun, mutta maltaisuus on yllättävän selkeästi heti läsnä, samoin tuore tammisuus. Sherry ei ole täysin integroitunut, tammi paistaa läpi ja luo hiukan epäkypsää kerroksellisuutta. Luumu ja taateli maistuva toki pinnassa hienosti, samoin siirappiset sekahedelmät ja joulukakun mausteet. Suutuntuma on silkkisen pehmeä ja vahamainen. Body antaa kuitenkin yllättävän herkästi periksi, vaikka makupaletti on omalla tavallaan iso ja viininen. Jälkimaku on varsin tanniininen, nahkainen ja tupakkainen. Kahvista karvautta, neilikkaa, kanelia, saksanpähkinää, kaakaota, jotain liköörimäistä. Varsin pitkä finaali kehittyy lopulta oikein hienoksi.

Arvio: Iso ja varsin vivahteikas viski, mutta jotain rakenneltua ja epäkypsää tässä silti on. Haluaisin pitää tästä selvästi enemmän, mutta jotain olennaista puuttuu. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whiskynotes 84/100.