Käsiin osui turpeistettu BenRiach, joka on tislattu erinomaisena vuonna 1976. Mielenkiintoista maistaa, miten portviinitynnyri on purrut ja mitä kolmekymmentä vuotta tehnyt tälle viskille.

BenRiach 30 yo 1976/2007

(55,5%, OB, 1976–8/2007, Richly Peated, Cask #4469, Port Pipe, 649 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja runsas, makea ja turpeensavuinen. Kuivaa tammisuutta, mausteisuutta, liköörimäisyyttä. Kirsikkaa, kuminaa, karvasmantelia. Fariinisokeria, marsipaania. Paahteisuutta, imelää leivosmaisuutta, marjaisuutta, hedelmäkarkkia. Varsin viininen ja makea kokonaisuus, turve jää taustalle. Vesilisä avaa aivan uuden tason, raikkaat ja kukkaiset sävyt tulevat esiin.

Maku: Tamminen ja mausteinen. Savuinen, hedelmäinen ja viininen. Liköörimäinen imelyys kohtaa kihelmöivän mausteisuuden. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja öljyinen. Tammi puree yllättävän reippaasti, löytyy pippuria ja runsaasti kuminaa. Poltettua sokeria, paahteisuutta, marjaisuutta, pientä hapokkuutta. Jälkimaku alkaa kuivalla tammella ja kuminaisuudella. Pippuria, chiliä, hapokkuutta, pähkinää, siirappia, kuivattuja hedelmiä, kuningatarhilloa. Pieni savuisuus ja paahteisuus pysyvät mukana pitkään. Pientä karkkisuutta ja rusinaa, viiniä ja tanniineja. Melko pitkä ja pippurinen finaali. Vesilisällä maku balansoituu, hedelmäisyys aukeaa omenan ja melonin kautta todella hienosti.

Arvio: Maukas ja haastavalla tavalla mielenkiintoinen viski, mutta vesilisä on paikallaan. 88/100

Maistelussa pienessä portviinitynnyrissä kypsynyt iäkäs BenRiach 1980-luvun lopulta. Tämä on näitä uudella etikettityylillä varustettuja pulloja, mutta toivottavasti sisältö on sentään vanhaa hyvää Benkkua.

BenRiach 27 yo 1987/2015

(52,9%, OB, 22.12.1987–6/2015, Batch No. 12, Cask #3825, Tawny Port Hogshead, 273 bts., 70 cl)

Tuoksu: Alkuun kellarimainen, jalohomeinen ja paksun marjaisa. Erikoinen, hiukan ummehtunut ja multainen tuoksu. Karhunvatukkaa, mustaherukkaa, kuningatarhilloa. Vähitellen sävyt aukeavat ja rusinaisuus nousee. Saksanpähkinää, hunajaa, hiukan kirpeää mausteisuutta. Vesilisä avaa hedelmäisyyttä.

Maku: Marjaisa ja erittäin mausteinen, tamminen ja terävä. Hiukan kellaria ja multaa. Toisaalta nousevat kuitenkin BenRiachin siirappiset ja piparkakkuiset sävyt. Glühweinia ja pähkinää. Keskitäyteläinen maku on silti hiukan puiseva ja tekstuuri aavistuksen ohut. Mustaherukkaa ja kirpeyttä, pippuria, tummaa suklaata, öljyä. Jälkimaku alkaa tammisena ja mausteisena, mutta kuivahtaa nopeasti todella tyylikkääksi. Metisyyttä, akaasiahunajaa, piparkakun maustelientä, karamellia, viinisyyttä, saksanpähkinää, hiukan kahvisuutta, karvautta ja rusinaisuutta. Pitkä finaali on ehdottomasti parasta tässä viskissä. Vesilisä nostaa mustaa teetä ja paahteisuutta pintaan.

Arvio: Ei ihan paras tynnyri laatuaan BenRiachilta, mutta aivan pätevä viski silti. 87/100

BenRiachin Batch 12 sisälsi tällaisen ex-olorosossa kypsyneen viskin. Jotenkin näiden tuotteiden fiilis ei ole päällisin puolin enää ihan parhaiden vuosien luokkaa, mutta ehkä tämä yksilö on sentään vielä ihan kuranttia.

BenRiach 15 yo 1999/2015

(56,1%, OB, 12.8.1999–6/2015, Batch 12, Cask No. 8687, Oloroso Sherry Puncheon, 655 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makea ja intensiivinen. Konsentroitunut marjaisuus ja sitä tukeva lakritsi tuntuvat voimakkaina. Runsaasti aprikoosia, mangoa ja omenaa. Todella hedelmäinen, hunajainen ja vaniljainen kokonaisuus. Siirappia, piparkakkua, tammea, lyijykynää, hajuvesimäistä esanssisuutta. Vesilisä availee kukkaisuutta.

Maku: Todella makea ja hedelmäinen. Tammi on selvästi korostuneemmin esillä kuin tuoksussa. Suussa tämä on pureva, vaikka runko on korkeintaan keskitäyteläinen. Piparkakun maustelientä, neilikkaisuutta, kanelia, lakritsia. Marjaisuus tuntuu tummana, mustaherukkaisena ja mustikkaisena. Aprikoosia, taatelia, hiukan rusinaa. Vaniljaa, tölkkihedelmien mehua. Jälkimaku on todella tamminen ja mausteinen, hilloinen ja paahteinen. Tammi yliohjautuu jonkin verran, tanniinit piiskaavat vähän turhankin rajusti. Hedelmäisyyttä, vaniljaa, paahtoleipää, neilikkaa, maustepippuria. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo kermaisuutta mukaan.

Arvio: Nenässä hieno mutta suussa vähän tarpeettoman kova viski. Ei yllä lähellekään parhaita tämänikäisiä Benkkuja, vaikka ihan hyvä tuote onkin. 85/100

BenRiachin uudempaa single cask -tarjontaa Batch 12:sta. Etiketit näissä ovat kyllä halvan näköiset, siitä olen samaa mieltä monen muun kanssa. Kun ottaa huomioon, että kyse on erinomaisen tislaamon parhaasta tuotannosta.

Mutta enpä ajatellut etikettiä juoda, viskihän tässä kiinnostaa.

BenRiach 20 yo 1995/2015

(58,9%, OB, 4.5.1995–6/2015, Batch 12, Cask No. 74743, Bourbon Barrel, 186 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäsalaattia ja öljyisyyttä. Muistuttaa jotain jykevämpää irkkuviskiä. Tammi on vahvassa roolissa, todella purevana. Toisaalta vaniljaisuutta ja hunajaakin kyllä riittää, samoin kookoskermaa ja tuoretta ananasta. Runsaasti ruohoisuutta. Vesilisä tuo kermaisuutta ja banaania pintaan mukavasti.

Maku: Erittäin öljyinen ja pureva. Toisaalta tällaisessa yliviritetyssä hedelmäsalaatissa on myös jotain aseistariisuvaa, ananas, omena ja banaani räjähtävät suussa välittömästi. Tietty siirappisuus on sentään mukana. Tammi ajaa sirkkelin kautta sisään, todella aktiivisena ja lujana. Suutuntuma on tiiviin öljyinen ja kihelmöivän mausteinen. Hunaja ja vanilja ovat tuomassa makeutta, mutta tammi vie tätä viskiä mennen tullen. Jälkimaku alkaa todella mausteisena ja tammisena, mutta sulaa vähitellen öljyiseksi, karkkiseksi ja hapokkaan omenaiseksi. Minttua, pientä sokerisuutta, tuoretta ruohoa. Pitkä. Vesilisä tasapainottaa makuja ja pehmentää tammen kovinta terää.

Arvio: Ikään kuin irkkuviskiä mutta isolla rungolla. Todella järeä ja tamminen tapaus. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 87/100.

Eilinen Heredotus Fumosus oli sen verran myönteinen yllätys, että päätin jatkaa saman sarjan parissa vielä toisenkin päivän.

Pääosin vuonna 2007 lanseerattu BenRiachin pseudolatinasarja täydentyi tosiaan seuraavana vuonna vielä tällaisella ex-madeirassa viimeistellyllä viskillä. Etiketin mukaan viski on jälleen järeästi turpeistettua (vaikka Heredotus ei kyllä kovin savuiselta tuntunut).

BenRiach 13 yo Maderensis Fumosus

(46%, OB, Bottled 21.6.2008, Madeira Barrels Finish, Heavily Peated, 2400 bts., 70 cl)

Tuoksu: Nyt on tanakka turvesavu. Suolaisuutta ja lääkemäisyyttä yhdistettynä karkkiseen makeuteen. Mansikkaa, vadelmaa, runsaasti bowmoremaista herukkaisuutta. Päärynää, jotain hiukan pesuainemaista imelyyttä. Reippaasti tammea, hiukan hiiltä. Miellyttävä kaikin puolin. Vesilisä avaa rasvaisia sävyjä ja nostaa hiukan voita pintaan.

Maku: Raskaan turvesavuinen ja mausteisen pureva. Silti marjaisan karkkinen makeus tasapainottaa makua todella hyvin. Yrttisyyttä, tummaa lääkemäisyyttä, lakritsia, suolaisuutta. Herukkaa ja kirpeää omenaa, hedelmäistä raikkautta kaiken hiilisavunkin alla. Suutuntuma on hetkellisesti hiukan ohut, mutta tammi ja mausteet saavat paljon hyvää aikaan. Jälkimaku nousee tammisena ja suolaisena, kunnes vadelma ja mansikka tulevat taas esiin. Lakritsia, yrttilikööriä, mustaa teetä, hiukan hedelmäistä karvautta. Omenainen hapokkuus saa rinnalleen hiukan pippuria ja hunajaista makeutta. Keskipitkä. Vesilisä tuo kuivaa karheutta suutuntumaan ja lisää savuisuutta.

Arvio: Poikkeuksellisen herkullinen viski, kun ottaa huomioon, miten vaikeaa ex-Madeiran kanssa on toimia. Vielä pykälä Heredotuksesta ylöspäin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 84/100 (per 11). Whisky Magazine 83/100 (Dave Broom), 87/100 (Martine Nouet).

BenRiach julkaisi vuosina 2007–2008 neljän järeästi turpeistetun pullotteen kimaran, jonka nimet olivat ekstravagantteja ja pakkaukset suorastaan vulgäärejä.

Homma perustui nimenomaan finistelyihin. Ex-rommissa viimeistelty oli nimeltään Aromaticus Fumosus, ex-portviinissä viimeistelty Importanticus Fumosus, ex-madeirassa viimeistelty Maderensis Fumosus ja ex-sherryssä viimeistelty Heredotus Fumosus.

Nyt maistossa tuo viimeksi mainittu. Ikää viskillä on 12 vuotta, ja jälkikypsytys on tehty nimenomaan PX:ssä. Imelää fumosoa tiedossa siis.

BenRiach 12 yo Heredotus Fumosus

(46%, OB, 2007, Pedro Ximénez Sherry Butts Finish, Heavily Peated, 3180 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kevyt ja miedon turvesavuinen. Savumakkaraa, hiukan tallisuutta, lakritsia. Imelää siirappisuutta, toffeeta, ruohoisuutta. Aavistus nokea ja rasvaa. Sitruksisuutta ja suolaisuutta, mutta kokonaisuus on kaikesta huolimatta varsin ohut. Tammi ja puuromainen maltaisuuskin paistavat välistä. Vesilisä nostaa yrttejä pintaan oikein kunnolla.

Maku: Voimaa ja savua ihan eri tavalla kuin tuoksussa. Salmiakkilakritsia, hiilistä turpeisuutta, merisuolaa. Toffeekarkkia ja uuniomenaa, runsaasti fariinisokeria. Lääkemäisyyttä, yrttisyyttä, tummia sävyjä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja rapsakan mausteinen. Pippuria ja suolaa tosiaan riittää, samoin siirappista makeutta sen rinnalla. Tammi toimii hyvin. Jälkimaku alkaa kuivua nopeasti, kun turvesavun ja lakritsin tymäkkä avaus haihtuu. Mustaa teetä, suolaa, ruohoa, sitruunaa, mustapippuria, tammista purevuutta. Omenaisen mehukas ja lopulta myös fariinisokerinen finaali. Keskipitkä. Vesilisällä löytyy päärynäisyyttä ja makean omenaisia sävyjä.

Arvio: Ujon tuoksun jälkeen todella miellyttävä yllätys. Maukas viski kaikkineen. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 6). Whisky Magazine 85/100 (Dave Broom), 89/100 (Martine Nouet).

BenRiachin turpeistettu ikäviski on peräisin hogsheadista, mutta värin perusteella on vaikea sanoa, mitä tynnyrissä on mahtanut olla ennen tätä. Tummalta näyttää.

Sinänsä jännä, että Batch 11:n julkaisuihin on sattunut tällainen vain 150 pullon setti mukaan.

BenRiach 29 yo 1984/2014

(51,1%, OB, 1984–7/2014, Batch 11, Peated, Cask No. 488, Hogshead, 150 bts., 70 cl)

Tuoksu: Imelää turpeisuutta, salmiakkia ja marsipaania. Onpa persoonallinen. Savu on paksua, tammi tuntuu aktiiviselta ja makeudessa on jotain paahdetun vaahtokarkin tapaista mukana. Sammunutta nuotiota, yrttilikööriä, hiukan yskänlääkettä. Ylikypsää hedelmäisyyttä, rusinaa. Vesilisä korostaa tämän tiettyä tunkkaisuutta.

Maku: Viinikumimainen makeus ja hiukan suolainen salmiakkilakritsi ottavat yhteen. Turvesavu on edelleen paksua, ja se korostaa tämän imeliä piirteitä. Tammi tuntuu voimakkaana ja melko purevana. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja mausteisen napakka, yleisilme on jokseenkin tunkkainen. Marsipaani ja paahdettu vaahtokarkki ovat vahvasti läsnä. Hedelmäisyys kulkee tummilla poluilla, rusinaa ja ylikypsää luumua. Jälkimaku alkaa vahvan salmiakkisena ja yrttiliköörimäisenä, kunnes kuivahtaa tammen avulla suorastaan mokkaiseksi. Kaakaojauhetta, tomusokeria. Makeaksi kääntyvä finaali jää silti keskipitkäksi. Vesilisällä nousee suola.

Arvio: Erittäin persoonallinen viski, imelän vaahtokarkkinen ja savuisen salmiakkinen. 87/100