Talisker

Uisge 2013

Uisge-festivaali järjestettiin taas Vanhalla ylioppilastalolla 31.1.–1.2. Osallistuin perjantaihin, mutta varsin täysipainoisesti – ennätin maistaa viitisentoista viskiä. En ole tottunut tekemään näistä tilaisuuksista mitään viskinuotteja, joten en tehnyt sitä tälläkään kerralla. Tärkempää on tuttujen tapaaminen ja uusien viskielämyksien hankkiminen.

Aloitin perjantai-illan BenRiachin ja Glendronachin tastingilla. Session veti tislaamojen omistajan Billy Walkerin poika Alistair Walker. Mies oli luontainen tarinankertoja ja otti yleisön hienosti huomioon. Sessio kuitenkin keskittyi enemmän tislaamojen historiaan ja yleiseen tarinankerrontaan kuin varsinaiseen maisteluun. Meillä oli kuusi viskiä merkittyinä edessä ja yksi sivussa ilman merkintää, tuttuja tietysti suurin osa. Merkitsemätön muki oli Glendronachin tuoretta single caskia, joka olikin koko session paras viski: Glendronach 22 yo 1989/2012 Single Cask #5475 PX 51,6%.

Uisge2013_Balvenie_Tun1401_Batch5Kaksi tuntia kului tastingissa siivillä. Sen jälkeen piti käydä kahvilla, ennen kuin suu oli valmis alakerran haasteisiin. Sieltä mieleen jäi erityisesti Caol Ila 27 yo Sherry Cask 1984/2011 Douglas Laing Old & Rare 51,9%. Sherryisiä Caol Iloja ei kovin usein tapaa, ja tämä yksilö oli kyllä erinomainen esitys aiheesta. Erinomainen oli myös The Balvenie Tun 1401 Batch #5 50,1%, jonka olin blokannut listoilta jo etukäteen: sitä piti päästä maistamaan. Dave Stewartin eli ”Quiet Daven” maaginen vattaus ei jättänyt kylmäksi. Loistava viski.

Port Ellen 6th Releasen oli myös blokannut listoilta etukäteen, mutta pullo oli jo tyhjä, kun pääsin paikalle. Onneksi olin sitä päässyt maistamaan aiemmin jo muualla – olisin vain halunnut tarkastaa, oliko se niin hyvä kuin muistin. Port Ellenin sijaan lasiini päätyivät viimeiset tipat Talisker 25 yo 2005 Release 57,2% -pullosta. Mielenkiintoinen esitys, tuon vuoden kaksivitosta ei enää usein tapaa.

Uisge 2013 jätti hyvän maun suuhun. Olen ehdottomasti laittamassa ensi vuoden Uisgen kalenteriin heti, kun päivämäärät kerrotaan. Jos vaikka pääsisi molempina päivinä paikalle. Nostan hattua järjestäjille: he ovat tehneet loistavaa työtä suomalaisen viskikulttuurin eteen vaikeissa olosuhteissa (festivaaliahan ei saa edes mainostaa). Täytyy vain luottaa siihen, että tieto kulkee.

Talisker 1993/2006 Distillers Edition 45,8%

Taliskerin DE on saanut Amoroso-finistelyn. Tämä voi olla hyväkin, mutta usein noin voimakas sherry on hiukan vaarallinen kumppani viskin viimeiseen vaiheeseen.

Talisker 1993/2006 Distillers Edition

(45,8%, OB, 1993/2006, Amoroso finish, TD-S: 5IU, 20 cl)

Tuoksu: Makea savuisuus, voimakas sherry. Kosteaa hedelmäkakkua. Jossain taustalla pieni bensan katku, vähän uutta kumisaapasta. Äitelän maltainen ja pistävän vahva yleisvaikutelma.

Maku: Sherrystä huolimatta pippurisuus on tallella. Kermainen, öljyinen suutuntuma. Tuleeko sherrystä myös tämä saippuaisuus? Siirappinen täyteläisyys kohtaa kirpeän savun. Jotain tukahdutettua maussa silti on, eikä se täysin aukea (veden lisääminen ei auta). Voimakas jälkimaku on pitkä, makea ja samalla suolainen. Pippuri tulee mukana loppuun asti.

Arvio: Näin vahva sherry tukahduttaa joitain Taliskerin hienouksista. Täyteläinen ja pippurinen kokonaisuus on silti tunnistettava Talisker, vaikka makeutta on hieman liikaa. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 4).

Talisker 18 yo 45,8%

Robert Louis Stevenson käytti Taliskerista jo vuonna 1880 nimitystä ”the King o’ Drinks”. On aika maistaa, lunastaako tislaamon 18-vuotias tuon lupauksen.

Talisker 18 yo

(45,8%, OB, +/- 2011, 20 cl)

Tuoksu: Makean savuinen ja öljyinen. Vaniljaa. Veriappelsiinia, kypsää omenaa. Maltainen ja voimakas. Voita pannulla.

Maku: Täyteläinen ja vahva, pippurinen pyyhkäisy kielen päältä nieluun. Samalla makean vaniljainen, sävykäs. Pippuri polttelee kielenkärjessä, muualla maistuu tammi ja turpeinen hedelmäisyys. Jälkimaku on maukkaan mausteinen ja pitkä.

Arvio: Vahva ja rodukas, suorastaan uljas viski. Pippurisuus on jalostunut 10-vuotiaasta, tuoksu on siihen verrattuna öljyisempi, maku mausteisempi ja vahvempi – myös tynnyri tuntuu voimakkaampana maussa. Kaiken kaikkiaan tasapainoinen kokonaisuus. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 87/100. Dramming 90/100Whisky Monitor Database 86/100 (per 1).

Talisker 10 yo 45,8% (2011)

Skye-saaren ainoa tislaamo Talisker perustettiin 1830. Vuonna 1960 tuli tuhosi rakennukset, mutta tislaamo rakennettiin uudelleen 1962 ja restauroitiin 1998.

Maistelussa pitkästä aikaa tislaamon peruskymppi. Se on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä ja viimeistelty butt-kokoisissa ex-sherrytynnyreissä (noin 500 litraa).

Talisker 10 yo

(45,8%, OB, +/- 2011, 20 cl)

Tuoksu: Savua, makeaa nuotiohiillosta. Hunajaa ja vaniljaa. Hedelmäinen, hiukan sitruksinen maltaisuus.

Maku: Ensipuraisusta lähtien voimakas suola maistuu. Siitä alkaa savuinen mutta pehmeä maku, jossa on vaniljaisia ja karamellimäisiä sävyjä, mausteita unohtamatta. Runko on hiukan odotuksia ohuempi. Vaikea sanoa, tuntuuko bourbontynnyrin vanilja vai sherrytynnyrin hedelmäisyys vahvempana. Viimeistään jälkimaku ampuu täydeltä laidalta: jännittävän monipuolinen pippurisuus tuntuu suussa pitkään. Samaan aikaan hento savu leijuu kielellä, kuivattuja hedelmiä ja vaniljaa tuntuu loppuun asti.

Arvio: Selvä distillery character on aina hienoa löytää. Savuinen pippurisuus on Taliskerin kova ydin. Oivallinen ja tasapainoinen saarelaisviski. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 81/100. Dramming 86/100Whisky Monitor Database 83/100 (per 11).