Month: huhtikuu 2013

Glenfarclas 40 yo 46%

Vuonna 1836 Robert Hayn perustama Glenfarclas päätyi Grantin perheelle 1865. Siitä asti se on ollut samaisen perheyhtiön omistuksessa. Tislaamon varastossa lepää huomattavan kattava valikoima vuosikertaviskejä pitkältä aikaväliltä.

Tislaamon virallinen 40-vuotias julkaisu on kypsynyt pääosin ex-olorosossa. Kaiken lisäksi tuote on hinnoiteltu asiallisesti. Kannattaa myös muistaa, että harva tislaamo pystyy edes tuomaan 40-vuotiasta viskiä markkinoille.

Glenfarclas 40 yo

(46%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Huumaava oloroso-sherry. Joulun kuivakakkua. Kahvinpapuja. Pähkinäsekoitusta. Suolaista voita. Rasvattua nahkaa, tupakkalaatikkoa. Tuoreen ruohon vivahteita. Yllättävän raikas ja pirteä, ei ollenkaan tunkkainen. Eikä niin siirappinen kuin 105 on. Hieno on.

Maku: Voimakkaan sherryinen. Alkoholiprosenttiaan vahvemman oloinen. Erottuva hasselpähkinä. Upea, vastakeitetty espresso. Tummaa suklaata, voita, hunajaa. Body on keskitäyteläinen, eikä tynnyri ole kaapannut liikaa valtaa. Tasot erottuvat hyvin. Tietty raikkaus jatkuu maussakin – ei liian makea. Jälkimaku on espressoinen, pähkinäinen, tanniininen, mausteinen, uskomattoman pitkä. Tasapaino on huippuluokkaa.

Arvio: Erinomainen sherryviski. Ei mikään helppo, vaan haastaa myös maistajansa. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 91/100. Dramming 92/100Whisky Monitor Database 93/100 (per 1).

Ledaig 10 yo 46,3%

Vuonna 1798 perustetti Tobermory on Mullin saaren ainoa tislaamo. Se myy turpeistamatonta viskiään tislaamon nimellä ja turpeistettua nimellä Ledaig (lausutaan ”le-zig”).

Ledaig 10 yo

(46,3%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Paljaan turpeinen, ei savua juuri yhtään. Farmimainen fiilis. Lihaisa ja makea. Hunajaa, koivunmahlaa, vappusimaa. Makeutta leikkaa ylikypsä, hapokas hedelmäisyys – sitrusta, hiukan mätää omenaa. Pesuainetta, hammastahnaa, antiseptisiä aineita. Todella omaperäinen kokonaisuus.

Maku: Lihaisa turve tulee ensin. Maussa selvästi enemmän savua kuin tuoksussa. Hedelmäisyys on sherryistä sorttia. Todella selvä sinappi maistuu. Turpeen sivussa tulee se hammastahna, eucalyptus, erikoinen puhdistusainemaisuus. Body on kuitenkin aika hento, kun maun keskivaihe alkaa. Jälkimaku on makeutuva, toffeemainen, maukas ja riittävän pitkä. Tietty paljaus tekee tästä aidon oloisen viskin.

Arvio: Kymppivuotiaaksi kypsä ja omaperäinen, joskin aavistuksen ohut vielä. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Dramming 74/100Whisky Monitor Database 81/100 (per 11).

Mannochmore 1998/2009 The Managers’ Choice 59,1%

Vuonna 1971 perustettu Mannochmore muistetaan yhdestä viskistä: mustaksi värjätty Loch Dhu järkytti maailmaa 1996. Kolmessa vuodessa se lopetettiin ja tislaamo hiljeni. Vuodesta 2008 tislaamo on pyörinyt täysillä.

Diageon kiistanalaisessa The Managers’ Choice -sarjassa pullotettu Mannochmore on kypsynyt ex-sherryssä. Varmuudeksi pakkaukseen on kirjattu ”Bodega Sherry European Oak”, jotta kaikki uskovat, että tynnyrissä on alun perin ihan oikeasti kypsynyt sherryä eikä sille ole vain näytetty sitä.

Mannochmore 1998/2009 The Managers’ Choice

(59,1%, OB, 6.7.1998–23.2.2009, Cask No. 6582, Bodega Sherry European Oak, 588 bts., 70 cl)

Tuoksu: Vahvan hedelmäinen. Appelsiinimarmeladia, kuningatarhilloa, sitruunankuorta, vahvaa omenaa. Oloroso-sherryä. Joulun kuivakakkua. Siirappista makeutta. Alkoholisuus tuntuu voimakkaana. Vesilisällä tuoksu rauhoittuu, muuttuu kukkaisemmaksi ja leivosmaisemmaksi (omenapiirakkaa). Silti hiukan ohut?

Maku: Voimakas tynnyri, sen tuntee heti. Vahvat tanniinit iskevät heti kiinni. Todellinen pihviviski on kyseessä. Sherryinen, konsentroituneen makea. Kuitenkin yllättävän hento body, vähän yksiuloitteinen. Kermainen suutuntuma. Vesilisällä tähän tulee ”glenmorangiemainen” pirskahtelevuus, omenapiirakka löytyy taas. Jälkimaku on yllättävän mineraalinen ja herkkä – jatkuu pitkään hentona ja kermaisena.

Arvio: Tämä jäi odotuksista. Hienot lähtökohdat, mutta tynnyri määrää aivan liikaa. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 1).

Deanston 18 yo 1994/2012, Cadenhead’s 57,3%

Vuonna 1966 perustettu Deanston on maatilatislaamo eteläisellä Ylämaalla. Tosin kapasiteetti on kolme miljoonaa litraa vuodessa, joten ihan pikku farmista ei ole kyse.

Useimmiten Deanstoniin törmää IB-puolella Cadenhead’sin ja Signatoryn kautta. Tämä Cadenheadin yksilö on kypsynyt butt-kokoisessa ex-bourbontynnyrissä.

Deanston 18 yo 1994/2012, Cadenhead’s

(57,3%, Cadenhead’s, Authentic Collection, 1994–10/2012, 270 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Jyrkän hedelmäinen. Verigreippiä, kypsää appelsiinia. Samalla jotenkin puuroinen, ohrapuuroa mehukeitolla. Hunajainen makeus. Rasvainen (aurinkorasvaa) ja hitusen metsäinen (kuivia havuja). Lisätyllä vedellä puuromaisuus korostuu, samoin pistävä alkoholisuus rauhoittuu.

Maku: Todella voimakas sitrus, jota tukee kirpeä ja päällekäyvä maltaisuus. Huh! Vesilisällä sitrus aukeaa, mutta maku jää junnaamaan siihen. Sitruunankuorta, havuisuutta, terävää likööriä, pirteää mehiläisvahaa – mutta tämä ei kehity mihinkään. Jälkimaku mustaa teetä, mustaherukkaa, tanniinista sitrusta. Harmiton.

Arvio: Hedelmäinen mutta jotenkin persoonaton kokonaisuus. Hyökkää terävästi sitruksella, mutta ei kehity yhtään eikä tarjoa mitään tutkittavaa. 77/100