Month: elokuu 2017

Octomore 10 yo Second Limited Release 57,3%

Bruichladdichin Octomore-varastot ovat vuosien saatossa kypsyneet. Nyt maistelussa Octomoren järjestyksessään toinen 10-vuotias pullote, josta otin nopeat tyypit jo Uisge 2017:ssä.

Kypsytyksessä on käytetty 60-prosenttisesti tuoreita bourbon-tynnyreitä ja 40-prosenttisesti Grenache Blanc -viinitynnyreitä. Ohra on täysin skotlantilaista ja turpeistettu tukevaan 167:n ppm-lukemaan.

Octomore 10 yo Second Limited Release

(57,3%, OB, 2016, First Fill Bourbon & Grenache Blanc Casks, 167 ppm, 18000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Yllättävän makea ja siirappinen, vaikka turvesavu ja tuhka tulevatkin läpi kaikkialta. Makeaa omenasurvosta, imelää sitruunaisuutta. Runsaasti hunajaa. Tammi löytyy myös etsimättä ja sen mukana mausteisuutta ja vaniljaa. Jodia, salmiakkilakritsia, viinikumikarkkeja. Vesilisä vapauttaa mentholia.

Maku: Erittäin voimakas ja öljyinen. Jodi ja suolaisuus ottavat kunnolla mittaa makeasta omenasta ja siirappisuudesta. Räjähdyksessä vapautuu jatkuvasti suuri määrä turvesavua. Tietty tuhkaisuus ja nokisuus ovat pinnassa, samoin hiili ja salmiakki. Mielenkiintoinen, hunajainen hedelmäisyys jaksaa nostaa koko ajan päätään. Suutuntuma on todella painava ja suorastaan kermainen. Kinuskikastiketta. Jälkimaku hyökyy päälle turvesavuisena ja hiilisenä, mutta edelleen siirappiset omenat ja toffee jaksavat nousta pintaan. Suolaa, jodia, salmiakkia, hunajaa, vaniljaa, tammisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä kuivattaa tätä merkittävästi, öljyisyys kevenee ja tuhkaisuus korostuu.

Arvio: Todella suuri viski. Imelyyden takia mennään rajoilla, mutta hyvällä tavalla. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 87/100.

Glendronach 18 yo 1995/2014 Cask #3025, 51,1%

Lasissa tänään PX-tynnyristä pullotettua sherryviskiä Glendronachin kymppierästä. Kyllä näitä on aina yhtä mielenkiintoista maistaa, siitä ei pääse mihinkään.

Glendronach 18 yo 1995/2014

(51,1%, OB, 25.10.1995–6/2014, Batch 10, Cask No. 3025, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 650 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella tumma ja kahvinen, suorastaan synkkä. Tummaa suklaata, tallia, multaa. Karamellinen makeus tuntuu aavistuksen päälleliimatulta. Toskaomenaa, hapanimeläkastiketta, tiettyä tunkkaisuutta. Mielenkiintoinen, epätyypillinen kokonaisuus, osin jopa outo. Vesilisä tuo pienen rikkisyyden – etenkin poltetut tulitikut – mukaan.

Maku: Hyvin täyteläinen ja paksu, mutta jälleen synkkä yrttisyys ja hapanimeläkastikkeen makeus hakevat toisiaan. Tikkunekkua, kinuskikastiketta, toffeefudgea. Nahkainen ja multainen maanläheisyys ovat myös mukana, samoin vahva omenaisuus. Taatelia ja viikunaa löytyy jonkin verran, samoin tummaa suklaata ja tammisuutta. Runko on todella painava, mutta balanssi hiukan hakee. Jälkimaku on todella makea, maitosuklainen ja karamellinen. Tammi pysyttelee taustalla aavistuksen happamana, mausteisuus on hiukan sulkeutunutta. Omena, toffee ja yrttisyys pysyvät kevyinä. Finaali jää keskipitkäksi. Vesilisä keventää runkoa ja saa esterit paremmin pintaan.

Arvio: Ei kaikkein tasapainoisimpia yksilöitä, mutta erittäin maukas silti. Tutkittavaa riittää senkin edestä. 88/100

Kilchoman 10th Anniversary Release 58,2%

Kilchoman julkaisi 10-vuotispullotteensa tislaamokaupan erikoisuutena vuonna 2015.

Kilchoman 10th Anniversary Release

(58,2%, OB, 2005–2015, Sherry & Bourbon Casks, 3000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin hiilisavuinen ja raskaan oloinen. Kosteaa turvetta, multaa, ruohoisuutta. Limettiä, aprikoosia, vihreää omenaa. Suolaisuutta, merellisyyttä. Rasvainen puoli on vahva, pähkinäinen ja osin likainen maltaisuus on selvästi esillä. Hiukan hunajaa ja vaniljaa. Vesilisä tuo popkornin rasvaa ja suolaa pintaan.

Maku: Raskasta ja rasvaista hiilisavua riittää. Sitruksisuus on kermaista ja jopa päällekäyvää. Kostea turve, likainen ote ja tanakka maltaisuus johtavat joukkoja. Salmiakkia, yskänlääkettä, kirpeää omenaisuutta, suolaisuutta. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja painava. Tammi maistuu paljaana ja aktiivisena, tammilastuja löytyy, samoin runsaasti mausteita. Kokonaisuus on silti melko likainen ja sekava. Jälkimaku on jälleen makean hunajaisuuden ja salmiakkisen suolan ja hiilisavun kamppailua. Makea sitruksisuus, omenaisuus ja maltaisuus ovat koko ajan mukana. Finaali on keskipitkä. Vesilisä lisää ruohoisuutta ja korostaa tämän maanläheistä luonnetta.

Arvio: Erittäin voimakas ja rasvaisen hiilisavuinen Kilchoman. Aivan maukas, mutta kuitenkin sen verran sekava, ettei yllä aivan omiin Kilchoman-suosikkeihini. 85/100