Speyside

Glenfarclas 25 yo for the Netherlands 52,5%

Maistelussa on tällä kertaa Hollantiin pullotettu 25-vuotias sherryviski Glenfarclasilta. Oma suhteeni Glenfarclasiin on aina ollut hyvin kompleksinen, se on pakko todeta heti tähän alkuun. Hiukan niin kuin Bunnahabhainin kohdallakin, Glenfarclasin parhaat viskit ovat yleensä viettäneet tammessa yli 30 vuotta, ennen kuin todellinen sielu on tullut esiin. Tätä mieltä siis itse olen.

Tiedän monia, joille Glenfarclasin 21-vuotias on jonkinlainen ydinviski, johon aina palataan. En kuulu heihin. Sen sijaan Glenfarclasin 40-vuotias oli ensimmäisiä todella iäkkäitä viskejä, jollaisen pääsin itse hankkimaan. Join suurella nautinnolla pullon pois jo vuosia sitten.

Verkossa kiertävien epämääräisten huhujen perusteella tämä 25-vuotias Glenfarclas olisi peräisin kahdesta hogshead-kokoluokan sherrytynnyristä. Jos pitäisi veikata pidemmälle, tynnyrit voisivat olla refill olorosoa, mutta maistetaan nyt ensin. Melko heleän kullankeltainen väri ei ainakaan viittaa first filliin.

Glenfarclas 25 yo for the Netherlands

(52,5%, OB for The Netherlands, Bottled 3.12.2019, Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Vahamainen, kuivan tamminen ja pähkinäisen sherryinen. Aromaattinen yleisilme, runsaasti yrttisyyttä ja kuivattuja hedelmiä. Rusinaa, aprikoosia, kuivattuja luumuja, sitrusta ja hunajaa. Toffeefudgea, hiukan kirsikkaa, nahkaisuutta ja marjaisuutta. Upea tuoksu. Vesilisä avaa minttua ja eucalyptusta hienosti.

Maku: Mausteinen ja varsin napakka. Kuivaa sherryisyyttä ja metisyyttä, kuivattuja hedelmiä ja yrttisyyttä. Kamferia. Rusinainen, kuivan luumuinen ja marjaisa paletti myötäilee tuoksua. Pähkinäisyyttä ja vahaa, sitruksista purevuutta, hiukan toffeeta ja kiteistä hunajaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin kihelmöivä. Kypsää päärynää, inkivääriä ja aavistus anista. Tammi on aktiivisempaa kuin tuoksussa, nahkaisuus maistuu selvästi. Jälkimaku on sherryinen, kuivatun hedelmäinen, kiteisen hunajainen ja melkoisen mentholinen. Mineraalisuus ja aromaattisuus ottavat nopeasti vallan yhdessä tammen kanssa. Sitruksisuutta, pähkinää, marjaisuutta. Keskipitkä finaali ohenee reippaasti. Vesilisä tuo ruohoisuutta esiin.

Arvio: Tyylikäs, mausteinen ja aromaattinen sherryviski. Ei silti vie miestä polvilleen; tuoksu on niin kertakaikkisen upea, ettei maku aivan vastaa huutoon. Mutta laadukas ja vaikuttava kokonaisuus tämä on. Refillin henki on vahvasti läsnä. 88/100

BenRiach 24 yo 1994/2019 Cask #6500, 51,8%

Lasissa on tällä kertaa turpeistettu marsalaviski, ei ihan jokapäiväinen tuttavuus. Toisaalta BenRiachiin on voinut yleensä luottaa näissä erikoisemmissakin kombinaatioissa. Maistelen suurella mielenkiinnolla.

BenRiach 24 yo 1994/2019 Cask #6500

(51,8%, OB, 15.7.1994–2019, Batch No. 16, Cask No. 6500, Peated, Marsala Hogshead, 299 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tanakka turvesavu ja varsin makea viinisyys ovat heti läsnä. Runsaasti kypsää hedelmää, mangoa ja viinirypäleitä, persikkaa, mandariinia ja omenaa. Hiukan hiilinen paahteisuus toimii varsin hyvin yhteen hedelmäsiirappisen öljyisyyden kanssa. Hiukan vaniljaa ja hunajaa. Nam. Vesilisä avaa tallia ja nahkaa.

Maku: Hiilisavuinen, hedelmäinen ja paahteinen. Tammisempi, kuivemman viininen ja rungoltaan kevyempi kuin olisi tuhdin tuoksun perusteella odottanut. Tuhkaa, tervaisuutta, pippuria. Hedelmäisyys on edelleen runsasta, persikka ja rypälemäisyys kulkevat yhä sitruksisuuden ja omenan kanssa hedelmäsalaattiin. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja mausteisen napakka. Jälkimaku on todella paahteinen ja hiukan kitkerästi savuinen. Reippaasti aktiivista tammea ja mustapippuria. Hedelmäisyys jää taustalle omenaisena ja hapokkaana. Viinisyyttä ei enää juuri huomaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä nostaa siirappisuutta ja vie tammea sivuun.

Arvio: Karkkipäivän savuviski. Lopulta kokonaisuutena pykälää kevyempi kuin mitä tuoksu antoi odottaa. 87/100

Tamdhu 25 yo 1988/2014, Douglas Laing 50,1%

Lasissa vaihteeksi tanakkaa sherryttelyä Tamdhun 1980-luvun tuotannosta. Viimeksi Tamdhu 2002/2019 Cask #6191 oli loistava tuttavuus.

Tamdhu 25 yo 1988/2014, Douglas Laing

(50,1%, Douglas Laing, Directors’ Cut, 9/1988–3/2014, Cask No. DL 10297, Sherry Butt, 288 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, maltainen, rusinainen ja aavistuksen ujo. Pähkinäistä sherryä ja tammisuutta, nahkaisuutta ja pientä leipämäisyyttä. Kuivattuja hedelmiä, omenanlohkoja, hiukan kookoslastuja, pientä tallisuutta. Märkiä lehtiä, paahteisuutta, aavistus ruutia taustalla. Vesilisä paljastaa rikkiä ja minttua.

Maku: Tuoksua vahvemmin läsnä välittömästi. Sherry on runsasta ja suklaista, hedelmäisyys nousee pääosaan. Uuniomenaa, tölkkipäärynää, luumua, rusinaa. Edelleen kuivattuja hedelmiä ja kookoslastuja, tammisuutta ja maltaisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja sävykäs. Kuningatarhilloa, paahteisuutta, ruutia ja pientä savuakin. Toffeeta ja aavistus rikkiä. Jälkimaku on uuniomenainen, toffeemainen, rikkinen ja miedon pippurinen. Maltaisuus ja leipämäisyys pysyvät mukana, samoin tammi ja kuivatut hedelmät. Suklaisuutta, pähkinää, öljyisyyttä. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa ruohoisuutta ja lisää rikkiä.

Arvio: Maukas viski mutta kärsii pienestä epätasaisuudesta siellä täällä. 87/100

The Balvenie 25 yo 1992/2018 Single Barrel #3171, 47,8%

Maistelussa tällä kertaa iäkästä Balvenieta ex-bourbontynnyristä. Vaikuttaa erittäin lupaavalta. Tietoa tästä pullotteesta tuntuu olevan saatavilla hyvin vähän, joten viski saapuu aivan tutkan alta lasiin.

The Balvenie 25 yo 1992/2018 Single Barrel #3171

(47,8%, OB, 8.4.1992–12.4.2018, Cask No. 3171, Traditional Oak, 70 cl)

Tuoksu: Tuore, päärynäinen ja omenainen, varsin vaniljainen ja tamminen. Karaktääri on jotenkin piilossa, hunajainen tisle jää ruohoisuuden ja kevyen yrttisyyden taakse. Ananasta, aprikoosia, kevyttä maltaisuutta. Ei erityisen puhutteleva tuoksu millään muotoa. Vesilisä tuo esiin nestesaippuaisia ja viinikumisia piirteitä.

Maku: Metisyys ja hunaja ovat heti hyvin esillä. Silti tammi tuntuu hyvin aktiiviselta ja tietty paljaus iskee kiinni. Päärynää, omenaa, ruohoisuutta. Sitruksisuus ja vaniljakastike maistuvat vahvasti. Suutuntuma on keskitäyteläinen, jopa melko öljyinen. Minttua, sitruunamelissaa, oliiviöljyä, hiukan paahteisuutta ja rouheaa maltaisuutta. Jälkimaku nostaa viskin lopulta uudelle tasolle. Metisyys ja vahaisuus alkavat toimia, tammen liika aktiivisuus haihtuu. Aprikoosihilloa, appelsiinimarmeladia, ananasta, minttua. Ruohoisuus pysyy sitkeästi mukana ja päärynä korostuu lopuksi. Melko pitkä finaali. Vesilisä avaa hunajaisuuteen syvyyttä.

Arvio: Kokonaisuus on lopulta pieni pettymys, vaikka jälkimaku onkin aivan erinomainen. Odotin selvästi enemmän, koska itse viski on kuitenkin Balvenien tisleelle uskollinen. Nyt ikä oli tuonut vähän liikaa tammea mukaan. 84/100

BenRiach 14 yo 1999/2014 Cask #2810, 58,5%

Lasissa vaihteeksi teini-ikäistä BenRiachia tuoreesta tammesta Belgian markkinoille. Benkun tislaamopullotteilla on ollut ainakin omalla kohdallani hyvä onnistumisprosentti näissä virgin oakeissa, koska laji on keskimäärin vaikea. Tämä Cask #2532 vuodelta 1980 on jäänyt erityisesti mieleen.

BenRiach 14 yo 1999/2014 Cask #2810

(58,5%, OB for Premium Spirits Belgium, 1999–1/2014, Cask No. 2810, Virgin Oak Hogshead, 243 bts., 70 cl)

Tuoksu: Runsaasti marsipaania ja vaniljakastiketta. Juuri avattu pussi viinikumikarkkeja. Tuore tammi on erittäin vahvasti läsnä, hiukan liimamaisena ja hyvin aktiivisena. Persikkaa, ananasta, tölkkipäärynää, siirappista hedelmäsalaattia. Öljyinen ja painava kokonaisuus. Vesilisä tuo Vihreät kuulat esiin.

Maku: Alkuun yllättävän… viininen. Makeaa jälkiruokaviiniä, persikkaista ja omenaista hedelmäisyyttä, siirappia ja öljyisyyttä. Suutuntuma on pehmeän öljyinen ja runko keskitäyteläinen, yllättävänkin nätisti balanssissa. Mantelia, vaniljajäätelöä, pippuria, erittäin voimakkaita tuoreen tammen aromeja. Viinikumikarkkista ja hunajaista makeutta, hedelmäsalaattia ja aavistus glyserolia. Jälkimaku on todella tamminen ja liimapuumainen. Karvasmantelilikööriä, hapokkuutta, lakritsia. Käy todella tummasävyiseksi. Paahtunutta puuta, mustapippuria, hiiltä. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee minttua ja ruohoisuutta.

Arvio: Vaativa viski, jossa on paljon hyvää. Jälkimaku käy erittäin lopulta synkäksi. Erottuu kuitenkin joukosta ja jää mieleen. Laatu on kohdallaan. 86/100

Ben Bracken 12 yo 40%

Ben Bracken on Lidliä varten pullotettua Speyside-viskiä. Maistoin taannoin tästä uuden 8-vuotiaan version, mutta nyt lasissa pykälää vanhempaa pullotuserää neljä vuotta iäkkäämmästä viskistä.

Tästä on myös blendiversio olemassa, mutta nyt kyseessä on sentään single malt. Ilmeisesti tavara on siis peräisin Tamnavulinin tislaamosta.

Ben Bracken 12 yo

(40%, Wallace & Young for Lidl, +/- 2015, Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen ja päärynäinen. Kedon kukkia, timotei-heinää, voikukkaa, apilaa. Hyvin kepeä ja varsin raikas tuoksu, jossa maltaisuus tulee melko pistävästi läpi. Tammi tuntuu aktiivisena myös. Käsirasvaa, hiukan minttua. Aavistus vaniljajäätelöä. Varsin kapea tuoksujen spektri, tuntuu nuorelta viskiltä.

Maku: Päärynäinen ja maltainen, varsin kevyt ja ohut viski. Ei silti mitään suoranaisen epämiellyttävää tai lenseää, ainoastaan kapeaa ja yksinkertaista. Jyväisyyttä, aamupuuroa, vastasahattua tammilankkua. Suutuntuma on kevyt ja tekstuuri hyvin huokoinen. Laimeaa omenamehua, ruohoisia ja heinäisiä piirteitä, aavistus sitruksisuutta ja viinirypäleitä. Jälkimaku on edelleen samaa sarjaa, mutta pieni metallinen vivahde pyrkii pintaan ja hedelmät kitkeröivät. Raakaa päärynää, tanniineja, karvasta sitruksisuutta. Jyväisyyttä ja mysliä, sahanpurua, ruohoisuutta. Melko lyhyt ja kovasti yksinkertainen finaali.

Arvio: Äärimmäisen simppeli perusviski. Tuoksu on jopa hiukan kutsuva ja maussa on hetkensä, mutta kokonaisuus lässähtää viimeistään jälkimaussa. Tätä on tietenkin arvioitava myös hintaluokassaan, koska nyt ollaan syväkyykyssä talousviskien äärellä. 73/100

Glenfarclas 11 yo 2004/2015 The Family Casks #2623, 60,4%

Maistelussa vaihteeksi nuorta Glenfarclasia The Family Casks -sarjasta. Hollantiin pullotettu spesiaali on peräisin ykköstäytön olorosotynnyristä.

Glenfarclas 11 yo 2004/2015 The Family Casks #2623

(60,4%, OB for The Netherlands, Special Release, 2004–8.9.2015, Cask No. 2623, 1st Fill Oloroso Butt, 683 bts., 70 cl)

Tuoksu: Intensiivinen, nahkainen ja todella kuiva sherrytuoksu. Kuivattuja sieniä, rusinoita, multaa ja pitkään muhinutta lehtikasaa. Kuivattuja hedelmiä, aprikoosia ja mysliä, hiukan vadelmaa. Vahattua tammilautaa, saksanpähkinää, hapokkuutta ja marjaisuutta. Vesilisä avaa yrttisyyttä, eucalyptusta ja minttua.

Maku: Kuivan sherryinen ja varsin tyylikäs. Umami on tuoksun tapaan vahvasti läsnä, kuivatut sienet ja vegetaalisuus. Pähkinäisyyttä, mausteisuutta ja napakkaa tammea. Suutuntuma on varsin kuiva mutta silti nätisti tasapainossa. Nahkaisuus ja kuivatut hedelmät kulkevat vahvasti mukana, samoin rusinat ja aprikoosi. Tummaa suklaata ja hyvin tummaa soijakastiketta, hiukan musteisuutta ja mustaherukkaa. Jälkimaku on mausteinen, kuivan sherryinen ja varsin hapokas. Kuivattuja hedelmiä ja sieniä, multaisuutta, hiukan rikkistä vivahdetta ja saksanpähkinää. Mustetta ja soijaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa vegetaalisuutta ja tuo hunajaista makeutta pintaan.

Arvio: Persoonallinen ja mielenkiintoinen Glenfarclas. Kaikin puolin positiivinen yllätys, ei huku massaan ja tutkittavaa riittää. 87/100

Longmorn 23 yo Double Cask Matured 48%

Lasissa tällä kertaa varsin iäkästä Longmornia tuoreena OB-pullotteena. Uutuus on kylvetetty parissa erilaisessa ex-bourbonintynskätyypissä.

Longmorn 23 yo Double Cask Matured

(48%, OB, 2019, Special Edition, American Oak Barrels & Hogsheads, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen ja raikkaan tamminen. Päärynää, omenapiirakkaa, kypsää banaania, aprikoosia ja makeaa sitruksisuutta. Vahva jenkkitammen fiilis, marsipaania ja vaniljakastiketta riittää. Hunajaa ja pientä imelyyttä, mausteisuutta ja heinäisyyttä. Vesilisä avaa limettiä ja kermavaahtoa, Key Lime Pien sävyjä.

Maku: Hedelmäinen, tamminen ja varsin öljyinen. Longmornin tisle pääsee hyvin esiin, vaikka jenkkitammen komento on kova. Marsipaani ja vaniljakastike tunkevat läpi joka kolosta. Vastasahattua lautaa ja tuoretta ruohoisuutta, heinää ja mausteita. Sitruunalikööriä, tölkkipersikkaa ja päärynämehua. Suutuntuma on melko öljyinen ja tekstuuri jämäkkä. Maltaisuus korostuu. Jälkimaku on edelleen todella tamminen ja raikkaan hedelmäinen, vaikka öljyinen yleisilme jatkaa kulkuaan. Vaniljaa, hunajaa, sitruksisuutta, päärynää, heinää, mausteisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo minttua ja havuisuutta esiin, samoin pientä metisyyttä.

Arvio: Tässä genressä on vaikea loistaa, mutta tämä on silti keskitasoa parempi lajissaan. Longmornin öljyinen tisle toimii kauniisti yhteen näin pitkän bourbonkypsytyksen kanssa. 87/100

Knockando 25 yo Special Release 2011, 43%

Diageon vuoden 2011 Special Releases -julkaisujen joukossa saatiin tällainen Knockando, jota lähtökohtaisesti ylenkatsottiin dilutoinnin takia. Miksi tätä ei saatu tynnyrivahvana, moni kysyi.

Tumman sherryherkun jälkimaine on ollut kuitenkin nousussa. Kenties ihan syystä? Maistetaan.

Knockando 25 yo Special Release 2011

(43%, OB, 1985*–2011, First Fill European Oak Casks, 4758 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja luumuhilloinen, hedelmäinen ja syvä. Kermaisuutta ja toffeeta, rusinaa ja marjaisuutta. Upea vahamainen tammisuus yhdistyy nahkaiseen ja sherryiseen sävykkyyteen. Appelsiinimarmeladia, vadelmaa, mustaherukkahilloa. Hieno kahvisuus. Paahdetun puun keskellä pieni nuotiosavun ailahdus. Nam.

Maku: Hedelmäisen herkkä mutta sherryisen syvä ensivaikutelma. Silkkaa eleganssia. Hilloisuus on pinnassa mustaherukkaisena ja vadelmaisena. Kahvia, suklaata, luumua, rusinaa, pähkinäisyyttä ja vahattua tammea. Lakritsia ja hiukan savua, kuivaa tammea yhdistettynä sherryyn ja mausteisuuteen. Keskitäyteläinen suutuntuma on hienosti balanssissa. Kiteistä hunajaisuutta, metisyyttä, toffeefudgea, kermaisuutta. Jälkimaku on suklainen ja maitokahvinen, voimistuvan mausteinen ja sherryinen. Luumua, rusinaa, mustaherukkahilloa, vadelmaa, mandariinia. Nahkaisuutta ja pähkinäisyyttä, kuivaa tammea ja rauhallista marjaisuutta, kanelia ja kaakaojauhetta. Hiukan pippurista ja vegetaalista potkua irtoaa vähitellen. Pitkä ja nautinnollinen finaali.

Arvio: Erittäin tyylikäs viski, puhdasta laatua alusta loppuun. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whiskynotes 90/100.

The Balvenie 15 yo Single Barrel Sherry Cask #2806, 47,8%

Balvenien laajasta Single Barrel -valikoimasta osui tällä kertaa maisteluun sherrykypsytetty yksilö vuodelta 2015. Tästä on kohtalaisen laajalti pidetty, joten odotukset ovat suhteellisen korkealla.

The Balvenie 15 yo Single Barrel Sherry Cask #2806

(47,8%, OB, Bottled 21.12.2015, Cask No. 2806, Sherry Cask, 650 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan sherryinen, tumman suklainen ja nahkainen. Intensiivinen hilloisuus ja tallisuus. Ei erityisen makea vaan tyylikäs ja balanssissa. Luumuhilloa, mustaherukkaa, viinikumikarkkia. Aivan pieni rikkisyys, muovailuvahaa ja ruutia. Paahtunutta tammea, pähkinää. Vesilisä avaa metisyyttä ja minttua.

Maku: Sherryinen, tumman suklainen ja varsin mausteinen, mutta Balvenien tuttu hunajaisuus tulee upeasti läpi. Paahtunutta puuta, pähkinäisyyttä, hapokkuutta, pippuria. Vahaisuutta, viikunaa, pihkaa, havuja. Kuningatarhilloa ja luumua, nahkaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tasapainoinen. Pieni rikki näyttäytyy taustalla, mutta pääosan saa aromikkuus. Jälkimaku on sherryinen, kiteisen hunajainen ja hiukan siirappinen, mutta vahamainen tammi ja pihkaisuus leikkaavat makeuden hienosti. Mausteisuutta, pippuria, kanelia, luumua, viikunaa, pähkinää, mustaherukkaa. Pitkä finaali. Vesilisä metisyyttä ja kiteistä hunajaa.

Arvio: Tämä löi ällikällä. Erinomainen ja nimenomaan Balvenien luonteelle uskollinen sherryttely, huippulaatua alusta loppuun. Pieni rikin ailahdus huoletti aluksi, mutta vähitellen se sulautuu täysin osaksi kokonaisuutta. 90/100