The Vintage Malt Whisky Company

The Glenlivet 31 yo 1979/2011, Cooper’s Choice 40%

Yksityisten pullottajien Glenlivetit ovat olleet viime vuosina melko harvassa – tai ainakaan omiin silmiini niitä ei ole paljon sattunut.

Nyt maistossa on yksilö, joka on tislattu jo vuonna 1979. Ikää viskillä on kunnioitettavat 31 vuotta. Sen ajan se on viettänyt hogshead-kokoisessa ex-bourbontynnyrissä. En oikeastaan edes tiedä, mitä odottaa. Tuskin ihan huonoa voi olla.

The Glenlivet 31 yo 1979/2011, Cooper’s Choice

(40%, Cooper’s Choice, 1979–2011, Hogshead, Cask No. 390, 300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mandariininen ja melko rasvainen. Varsin maltainen heti kärkeen. Mehiläisvahaa, kukkaisuutta, monihedelmänektaria, hedelmäistä teetä. Hunajaa. Maltaisuus tekee yllättävän nuorekkaan vaikutelman. Syvä mausteisuus ja kuivahko tammisuus kuitenkin tuovat ulottuvuuksia. Leivosmaisuutta, voitaikinaa, paahtoleipää, vaniljaisuutta. Kevyt mutta ekspressiivinen tapaus.

Maku: Maltainen, rasvainen – ja vastaa hyvin tuoksua. Appelsiinimehua, mangoa, makeaa sitruksisuutta. Mehiläisvaha ja hunajaisuus ovat pinnassa. Tammi pysyttelee tyylikkäästi taustalla. Maltaisuuden osalta vanhan liiton speysider-meininkiä. Suutuntuma on näillä volteilla yllättävän roteva ja runsas. Mausteisuus puree ja laajenee kompleksiseksi. Jälkimaku alkaa mausteilla ja hiukan happamalla tammella, kunnes syvenee huimasti – toffeeta, tarte tatinia, vaniljaviineriä, paahtoleipää, marjaisuutta. Pitkä ja upea finaali.

Arvio: Maltaisuuden osalta ei edusta suosikkityyliäni, mutta jälkimaussa tämä loistaa todella kirkkaasti. Ikäistään nuoremman oloinen viski. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whisky Monitor Database 91/100 (per 1).

Longmorn 19 yo 1992/2012, Cooper’s Choice 58,2%

Longmorn nauttii arvostusta viskipiireissä ainakin muutamien hyvien vuosikertojen ansiosta. Vuoden 1992 tuotanto taitaa olla viimeisintä sellaista, jota on paljon julkaistu ja josta on paljon myös pidetty.

Tämä Cooper’s Choice -sarjassa pullotettu yksilö on kypsynyt 19 vuotta hogshead-kokoisessa ex-bourbontynnyrissä.

Longmorn 19 yo 1992/2012, Cooper’s Choice

(58,2%, Cooper’s Choice, 1992–2012, Hogshead, Cask No. 71779, 270 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltainen, sokerinen, kukkainen ja runsas. Todella muhkea ja tumma bourbonvaikutus. Hunajaa, vaniljaa, valkoista suklaata, rommirusinaa, toffeefudgea. Komea tammisuus, tuntuu vahvana ja täyteläisenä. Samalla löytyy sitruksista herkkyyttä, limettiä ja vihreää omenaa. Kaiken rasvaisuuden keskellä kukkaisuus on raikasta. Nam. Vesilisä saa hedelmäisyyden aukeamaan, alkaa löytyä persikkaa ja aprikoosia.

Maku: Öljyinen ja raskas. Paksun maltainen, sokerinen ja makea. Rommirusina ja toffeefudge ovat mukana, mutta silti maku jää aavistuksen jälkeen loisteliaasta tuoksusta. Mehiläisvahaa, uuniomenaa, Key Lime Pie’ta. Suutuntuma on täyteläinen. Jälkimaku alkaa tammen komennossa, jopa puisevasti, mutta vähitellen alkaa tulla esiin rommisia sävyjä. Finaali on sokerinen, paahtunut, öljyinen, kanervainen ja mukavan pitkä. Vesilisä leikkaa tammesta kovimman kärjen ja tuo pehmeää yrttisyyttä ja hedelmäteetä mukaan.

Arvio: Oivallinen iso viski. Loistava tuoksu, raskas ja öljyinen makumaailma. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Caol Ila 19 yo 1991/2011, Cooper’s Choice 46%

Brian Crook perusti The Vintage Malt Whisky Companyn vuonna 1992. Cooper’s Choice on sen sarjoista tunnetuin, ja nyt käsissä on jännittävä Caol Ila: viski on peräisin tynnyristä, joka on täytetty vuotta ennen kuin itse pullotusyhtiö on perustettu.

Caol Ila 19 yo 1991/2011, Cooper’s Choice

(46%, Cooper’s Choice, 1991–2011, Refill Sherry Butt, Cask No. 923, 570 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savua ja vaniljaa. Erottuva rikkisyys, joka pysyy kuitenkin siedettävänä. Hunajaa, toffeeta, veriappelsiinia. Kuivakka, melkeinpä puiseva tammisuus. Katajaisuutta ja suolaisuutta, hiukan oliiviöljyä. Hiukan vaatimaton kokonaisuus.

Maku: Erittäin vahamainen suutuntuma, muistuttaa oliiviöljyä. Kuiva savuisuus ja paksu rikkisyys. Tammisuus on vaniljaista ja mausteista, mutta edelleen varsin puisevaa. Katajaisuutta ja minttua, pientä pippurisuuttakin löytyy. Kermatoffeeta on runsaasti, ihan pieni lakritsi on myös havaittavissa. Jälkimaku on täynnä puisevaa tammea, kynttilämäistä vahaa, pehmeää turvesavua ja makeaa rikkisyyttä, suolaisuutta ja sitruunaa. Perusilme ei kehity, vaikka rikkisyys hellittääkin hiukan lasissa.

Arvio: Alitti odotukset selvästi. Rikkisyys dominoi eikä tammi ole tasapainossa. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.