Maistossa tällä kertaa uutta Glenallachieta miniatyyripullosta. Nyt on Billy Walker tiimeineen päässyt vauhtiin tässä tislaamossa, kun BenRiach, Glendronach ja Glenglassaugh on myyty jo aikapäivää sitten Brown-Formanille.

Kuten odottaa saattoi, single caskeja alkoi tulla myös Glenallachien varastoista markkinoille. Samalla nämä perussarjan tuotteetkin pistettiin uuteen uskoon. Olen yhden tällaisen maistanut, vähän vanhemmasta päästä, mutta tein sen niin ohimennen, etten halunnut vielä antaa vakavampaa arviota. Parempi maistaa ajan kanssa.

Glenallachie 12 yo

(46%, OB, +/- 2019, Virgin Oak, Oloroso & Pedro Ximénez Sherry, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen ja melko kevyt. Jugurttirusinaa, ruohoisuutta, puuromaisuutta. Hiukan sitruksisuutta, mandariinia, omenapiirakkaa, banaania, aktiivista tammisuutta. Vahamaisuus ja metisyys ovat kuitenkin herkullisesti esillä. Voimakasta vaniljaa, marsipaania ja mantelia. Vesilisä avaa mineraalisuutta.

Maku: Maltaisuus ja sitruksisuus ovat kärjessä. Varsin simppeli ja suoraviivainen viski, jossa on edelleen tämä puuromainen perusjuonne vahvana. Leipämäisyyttä, tammea, vaniljaa. Banaania ja hunajaa. Jää tuoksusta selvästi jälkeen. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kohtalaisen tasapainoinen. Jälkimaku on edelleen maltainen, nyt ruohoinen ja varsin mineraalinen. Hapokasta valkoviinimäisyyttä, briossia, hiukan kitkerää tammisuutta. Vanilja ja omenapiirakka pysyvät kyydissä. Banaania ja hunajaisuutta, hiukan kinuskia. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee hapokkuutta ja mausteisuutta oikein kunnolla.

Arvio: Perusviski, jonka tuoksu on selvästi muuta kokonaisuutta jalostuneempi. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100.