Month: lokakuu 2020

Caperdonich 22 yo 1992/2014, Liquid Treasures 47,7%

Vielä löytyy maailmalta Caperdonichin viskejä 1990-luvulta. Tämän vuosituhannen puolella aivan lopullisesti suljetun tislaamon tuotannosta erityisesti vuoden 1992 vuosikerta on ollut vahvasti esillä. Itsekin olen niitä muutaman maistanut aikojen saatossa.

Caperdonich 22 yo 1992/2014, Liquid Treasures

(47,7%, Liquid Treasures, 1992–2014, Hogshead, 152 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruunainen, ruohoinen ja minttuinen. Varsin pistävä ja jokseenkin koruton. Tammi on kuivaa mutta mukana on liuotinmaisuutta ja liimaa. Kuivakkaa maltaisuutta, aamiaismuroja, hapokkuutta, mineraalisuutta. Hiukan vaniljaa ja hunajaa sentään pehmentämässä. Vesilisä availee hedelmäkarkkeja.

Maku: Sitruunainen ja kermainen, paljon rotevampi kuin tuoksu antoi odottaa. Makupaletissa kuitenkin korostuu sama koruttomuus, vaikka nyt mukana on myös piparminttua, kovia hedelmäkarkkeja ja hunajaa. Suutuntuma on melko öljyinen ja runko jopa tuhti. Maltaisuus tulee läpi hiukan puuromaisena ja tammessa on aktiivisen pistävä sävy. Ruohoisuus ja heinäisyys on selvästi läsnä. Jälkimaku on nopeasti kitkeröityvä, tamminen ja osin karvas. Sitruunaa, ruohoa, karvasta heinäisyyttä. Maltaisuus on rouheaa ja karheus painaa päälle. Minttu jää keskipitkän finaalin lopuksi pintaan. Vesilisä tuo esiin mangoa ja raa’ahkoa banaania.

Arvio: Kaikista mahdollisista viskityyleistä tämä ei kuulu suosikkeihini. Ihan asiallinen lopputulos toki, mutta tietty koruttomuus tätä vaivaa silti. 82/100

Bowmore 10 yo 40%

Maistelussa tällä kertaa vanhaa Bowmoren kymppiä miniatyyripullosta. Tämän pullotusajankohdasta ei ole kerrassaan mitään havaintoa. Jos jotain pitää veikata, veikataan 1990-luvun alkua, koska laventeli oli 1980-luvun tisleessä niin vahvasti läsnä.

Bowmore 10 yo

(40%, OB, early 1990’s (?), Batch No. L115 2813, 5 cl miniature)

Tuoksu: Totaalinen laventeli on välittömästi läsnä. Erittäin makea ja parfyymimäinen tuoksu, joka jakaa varmasti maistajien tunteita äärimmäisyyteen saakka. Hedelmäsiirappia, hunajaa, kinuskikastiketta. Herukkaisuutta, sitruksisuutta, pehmeää nuotiosavua. Klassikkokamaa alusta loppuun. Ei voi erehtyä.

Maku: Pehmeä ja hedelmäinen, edelleen todella laventelinen ja makea. Nuotiosavua, lakritsisalmiakkia, hunajaa, hedelmäsiirappia ja makeaa omenaa. Persikka ja sitruksisuus säestävät. Suutuntuma on kevyt ja runko tuntuu runsaasta makupaletista huolimatta lievästi vetiseltä. Pieni turpeinen kitkeryys ja aktiivisen mausteinen tammi antavat kuitenkin nätisti särmää. Jälkimaussa laventelin ja hunajan rinnalle nousee jälleen huumaava parfyymisyys. On tämä hurjaa tavaraa, ei tällaista kukaan uskaltaisi tänä päivänä tuoda markkinoille. Lakritsia, pehmeää nuotiosavua, turpeisuutta ja vaniljaa. Makea omenaisuus ja persikka jatkavat kulkuaan. Kinuski, mausteet ja pieni tamminen kitkeryys toimivat hyvin yhteen. Keskipitkä finaali.

Arvio: Tällaista yhden aikakauden klassikkoa on todella vaikea arvioida. Pidän henkilökohtaisista syistä todella paljon. Silti samojen laventeliaikojen 12-vuotiaassa Screen Printed Labelissa on vielä pykälän verran enemmän jytinää. 87/100

Dalwhinnie ’Winter’s Frost’ Game of Thrones 43%

Dalwhinnie julkaisi ensin Winter’s Goldin ja sen jälkeen GoT-sarjassa Winter’s Frostin. Nyt maistelussa jälkimmäinen.

Dalwhinnie ’Winter’s Frost’ Game of Thrones

(43% OB, NAS, 2018, House Stark, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinia, hunajaa, maltaisuutta ja vaniljaa. Tuore tammi on pinnassa. Mausteisuudessa kaneli tulee kärjessä, pientä vahaa ja toffeeta löytyy. Keltaista luumua, tölkkipersikkaa, taustalla eucalyptusta ja mentholia. Pieni kahvisuus ja tumma yrttisyys pilkistävät myös. Nuorekkuudessaan aivan miellyttävä tuoksu.

Maku: Kermainen, sitruunainen ja tuoreen tamminen. Appelsiinia, omenaa, nyt selvempää mausteisuuttakin kanelin ja pippurin voimin. Inkivääriä, hunajaa, eucalyptusta, toffeeta, vaniljaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pyöreä. Maltaisuutta ja paahteisuutta tulee myös läpi, edelleen myös kahvi on mukana. Jälkimaku on kitkeröityvä ja sitruksinen. Maltaisuus ja tammi muuttuvat karheiksi. Kaneli, inkivääri ja pippuri pysyvät mukana, samoin kahvisuus. Yrttiä, happoja, paahteisuutta. Toffeeta ja vaniljaa. Kokonaisuutena finaali jää kuitenkin hiukan hahmottomaksi ja korkeintaan keskipitkäksi.

Arvio: Aivan asiallinen perusviski. Päihittää muutamien vuosien takaisen Winter’s Goldin selkeällä erolla. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Smoke On The Water, ”Perinteinen ja puhdaspiirteinen mallasviski”.