Month: joulukuu 2023

Bowmore 21 yo Château Lagrange French Oak Barriques 48,4%

Tämä viski jakaa rajusti mielipiteet. Odotukset ovat siis korkealla! Viiniset Bowmoret ovat olleet perinteisesti makuuni, ja tässä näyttää olevan speksi kohdallaan.

Bowmore 21 yo Château Lagrange French Oak Barriques

(48,4%, OB, Bottled 9.6.2021, 1st Fill Ex-Château Lagrange Grand Cru Classé, 70 cl)

Tuoksu: Viininen ja turvesavuinen, suolainen ja marjaisa. Tervaa ja salmiakkia, pientä kahvisuuttakin. Muhkea hedelmäisyys, mangoa ja viinirypälettä, kypsää omenaa, luumua. Pähkinäisyyttä, maltaisuutta, jonkin verran lääkemäisiä vivahteita, mentholia. Yrttisyyttä. Vesilisä avaa hedelmäkarkkia ja toffeeta.

Maku: Napakan turvesavuinen, yskänlääkemäinen ja pippurinen. Tammi toimii todella hienosti, varsin hapan viinimäisyys on sen kanssa kauniissa balanssissa. Tervaa ja kahvisuutta riittää. Salmiakin ja suolan seasta nousee nautinnollinen trooppinen hedelmäisyys ja herukkainen kirpeys. Suutuntuma jää kaikessa öljyisyydessäänkin korkeintaan keskitäyteläiseksi. Napakkaa mausteisuutta, pähkinää, nahkaisuutta, kuivakkaa maltaisuutta, tummaa suklaata. Jälkimaku on tervaisen turvesavuinen, kahvinen ja varsin pippurinen kaikessa lääkemäisyydessään. Mentholia, inkivääriä, yrttisyyttä, nahkaa. Viinisyys kääntyy tanniiniseksi, karvaus lisääntyy ja tammi korostuu. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa kahvia, suklaata ja paahdettua pähkinää.

Arvio: Mielenkiintoinen Bowmore, melko kuivalla tavalla viininen ja samalla yllättävänkin lääkemäinen. Hetkittäin oikein nautinnollinen kokemus, jossa on paljon tutkittavaa, mutta jokin tyly karvaus tässä jää lopuksi hieman mietityttämään. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 79/100. Smoke On The Water, ”Laadukas pullote!”

Glenrothes Oldest Reserve 43%

Glenrothes on aina kiinnostanut minua tislaamona, mutta aivan erityisen hyvät tislaamopullotteet ovat kiertäneet minut kaukaa. Nyt maistelussa on Oldest Reserve, jolta odotan jo vähän enemmän. Toki alhainen pullotusvahvuus hiukan epäilyttää.

Joka tapauksessa kyseessä on melko kunnianhimoiselta vaikuttava sekoitus monista tynnyreistä vuosilta 1967, 1972, 1977, 1979 ja 1980. Kyseessä on siis yli 30-vuotiaasta ja jopa 45-vuotiaasta viskistä. Ihmettelen, ettei sillä enempää tässä keulita. Annetaan viskin puhua puolestaan.

Glenrothes Oldest Reserve

(43%, OB, 2012, 70 cl)

Tuoksu: Runsaasti vahaa ja metisyyttä, mausteita ja kuivaa tammea. Hunaja on voimakkaasti esillä. Mehiläisvahaa ja toffeeta, appelsiinimarmeladia, kuivattua aprikoosia, sitrusta ja trooppista hedelmää. Rusinaa, marjaisuutta, kukkaisuutta, kuivaa sherryä, kermaisuutta, paahdettua pähkinää, maltaisuutta.

Maku: Hedelmäinen, vahamainen ja metinen kokonaisuus. Trooppista hedelmää ja itämaisia mausteita. Hunaja on edelleen vahvasti pinnassa. Yrttiteetä, kuivattuja hedelmiä, paahdettua pähkinää, hiukan suolaisuutta. Melko kevyt suutuntuma, kokonaisuus on melko kuiva ja kitkeräkin. Tuntuu, että tämä olisi voinut hyötyä suuremmasta pullotusvahvuudesta selvästi. Kermaisuutta, vaniljaa, inkivääriä. Mehiläisvaha ja vahattu puu ovat esillä. Kuiva sherry ja appelsiinimarmeladi maistuvat. Jälkimaku on yrttiteemäinen, metinen ja edelleen täynnä kuivattua hedelmää. Mausteisuus pääsee oikeuksiinsa ja hedelmäisyys syvenee. Jokin pieni pahvinen sivuääni ilmaantuu. Hunajaa, kukkaisuutta, tammea. Pitkä ja sivuäänestäkin huolimatta todella komea finaali.

Arvio: Hieno Glenrothes, mutta olisin halunnut pitää tästä vieläkin enemmän. Jokin pieni sivuäänikin häiriköi taustalla, ja sain siitä kiinni vasta jälkimaussa. Kiistatta pieni jytäkkyys olisi tehnyt tälle hyvää ja tuonut viskin ilmeiset ansiot selvemmin esiin. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whiskynotes 90/100.

Highland Park Orkney Rowing Club 58%

Highland Park julkaisi muutamia vuosia sitten tällaisen tymäkän hyväntekeväisyyspullotteen. Liemi on kypsynyt ykköstäytön ex-bourbonissa, joten varsin intensiivistä otetta voi odottaa.

Highland Park Orkney Rowing Club

(58%, OB, Bottled 30.4.2019, First Fill Ex-Bourbon Casks, 4000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Maltaisuutta, vaniljaa ja ruohoisuutta. Varsin paljas yleisilme. Sitruunankuorta, minttua, mausteisuutta, hiukan tuttua kanervaista hunajaisuutta. Havua ja pihkaa, mineraalisuutta ja vähän hiivaleipää. Hapokasta omenaa, vihreää teetä, hapanta marjaisuutta. Vesilisä availee Limoncelloa ja päärynää.

Maku: Erittäin tiukka avausisku välittömästi leukaperiin. Kauttaaltaan vihreä ja ruohoinen, mineraalinen ja kireän hapokas kokonaisuus. Hapanta omenaa, sitruunankuorta, viinirypälettä, chiliä, suolaisuutta. Nyt pieni savuisuuskin löytyy. Maltaisuutta, kanervahunajaa, karheaa tammilankkua. Suutuntuma on öljyinen ja pistelevän mausteinen. Nuorta viskiä on varmasti joukossa, sen verran rouhea ja terävä tämä on. Jälkimaku on ruohoinen ja viljainen, edelleen erittäin pureva ja mineraalinen. Sitrusta ja hapokasta omenaa. Vanilja pysyy kyydissä, samoin kanervahunaja ja pieni savuisuus. Jälkimaun nautinnolliset havun ja pihkan elementit ovat tässä parasta. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa merellisiä piirteitä ja avaa toffeeta.

Arvio: Ristiriitainen kokonaisuus, haluaisin pitää tästä enemmän. Erittäin hyvin tehty viski, muttei osu lainkaan omaan preferenssiini. Todella raaka ja paljas kokonaisuus hyötyy vesilisästä. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100.

Miltonduff 9 yo 2012/2021, The Whisky Cellar 57,1%

Maistelussa pitkästä aikaa Miltonduffin tuotantoa. Tällainen pikkuerä on päätynyt Hollantiin pari vuotta sitten. Nyt on ollut tosi pieni ex-sherrytynnyrikin käytössä.

Miltonduff 9 yo 2012/2021, The Whisky Cellar

(57,1%, The Whisky Cellar, 8/2012–10/2021, Private Cellars Selection, Cask No. 3016, Oloroso Quarter Cask Finish, 178 bts., 70 cl)

Tuoksu: Tymäkkä sherry, tammea ja nahkaisuutta, rusinaa ja luumua. Melko karheakin ensivaikutelma, voimaa tuntuu olevan. Tummaa suklaata, kaakaojauhetta. Tisleestä on paha mennä sanomaan, sen verran dominoiva on tämä tynnyri. Hapokkuuutta, pähkinää, uuniomenaa. Vesilisä tuo pintaan muovailuvahaa.

Maku: Todella voimakas sherryvaikutus, nahkaa ja suklaata, toffeeta ja mausteita. Reipas tammi, pähkinäistä karvautta ja maltaisuutta. Suutuntuma on silti varsin pehmeä ja öljyinen, runko hyvinkin pureskeltava. Uuniomenaa, viinisyyttä, rusinaa, musteisuutta. Lihaisa vivahde, palvikinkkua ja savumakkaraa. Jälkimaku on paksun sherryinen, muhkean hedelmäinen ja pähkinäisen hapokas. Suklaata, kaakaojauhetta, luumuhilloa, jonkin verran musteisuutta ja viinistä imelyyttä. Lihaisuus tulee läpi, savukassleria ja makkaraa. Keskipitkä finaali. Vesilisä paljastaa jotain vähän muovista sivuääntä.

Arvio: Järeä sherryviski sellaisten ystäville. Tisleestä ei kuitenkaan saa varsinaisesti otetta, kun sherrymaski on niin totaalinen. Toisaalta yhdeksänvuotiaaksi viskiksi tämä on oikein maukas tapaus. 86/100