Chieftain’s

Dallas Dhu 22 yo 1980/2003, Chieftain’s 63,6%

Dallas Dhu alkaa olla jo varsin harvinaista tavaraa nykyään. Ei tullut edes nopeasti mieleen, milloin olen itse viimeksi maistanut.

Nyt on vielä todella vahva yksilö käsissä, kun voltit huitelevat 22 vuodenkin jälkeen taivaissa.

Dallas Dhu 22 yo 1980/2003, Chieftain’s

(63,6%, Ian MacLeod, Chieftain’s, 12/1980–11/2003, Cask No. 2104, Sherry Hogshead, 246 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja pistävä. Huomaa heti, että voltit ovat todella korkealla. Päärynää, heinäisyyttä, toffeefudgea. Varsinaista sherryä ei juuri huomaa, ennen tulee esiin tammea ja vaniljaa. Melko reippaasti minttua ja yrttistä raikkautta. Omenaa, limettiä. Vesilisä tuo todella runsaasti piparminttua esiin.

Maku: Parantaa sävyttömästä tuoksusta heti. Intensiivistä öljyisyyttä, päärynämarmeladia, toffeeta, rusinaa, vaniljaa. Kompleksinen ja vaikuttava suutuntuma, vaikka voltit ovatkin aivan ylärajalla. Vahamaisuutta, metisyyttä, kuivakkaa tammea, paahteisuutta, aavistus savua. Apilaa, ruohoisuutta. Hedelmäisyydessä on omenainen ja päärynäinen puoli vahva, mutta alta löytyy runsaasti mangoa, rypäleitä ja kiiviä. Jälkimaku on edelleen todella öljyinen ja metinen, vahamaisuus ja kuiva tammi korostuvat entisestään. Mineraalisuutta, hapokkuutta, ruohoisuutta, kompleksisuutta. Runsaasti omenaa ja limettiä, minttua ja yrttistä raikkautta. Heinäisyyttä, pientä liimamaisuutta, paahteisuutta, edelleen aavistus savua. Pitkä finaali. Vesilisä availee mineraalisuutta lisää.

Arvio: Tuoksu on osin vaatimaton ja sherry täysin kadoksissa, mutta maku on hetkittäin aivan upea. Tulee jopa myöhemmän ajan Brora mieleen, vaikka se onkin vähän äärimmäinen vertailukohta – mutta vahamaisuus, mineraalisuus ja pieni savu toimivat hienosti yhteen. 87/100

Springbank 28 yo 1975/2003, Chieftain’s 50,5%

Maistelussa erinomaisia arvioita vuosien saatossa saanut 28-vuotias Springbank ex-bourbonista. Odotukset ovat tapissa, vaikka usein olen ollut laajalti arvostettujenkin Springbankien kanssa vähän hankauksissa.

Springbank 28 yo 1975/2003, Chieftain’s

(50,5%, Ian MacLeod, Chieftain’s for Schotse Dagen in Ooidonk, Belgium, 7/1975–8/2003, Cask No. 1891, Bourbon Barrel, 186 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja vahamainen tuoksu. Hiukan paljas? Passionhedelmää ja omenaa, hiukan banaania. Marsipaania, kiteistä sokeria. Samalla kuitenkin kirpeää sitruksisuutta ja mineraalisuutta, raikkaita yrttejä ja vastaniitettyä heinää. Vahamaisuus korostuu vähitellen. Vesilisä tuo mantelimaista makeutta ja vaniljaa.

Maku: Nyt ollaan heti asian ytimessä. Todella vahamainen, intensiivinen ja hedelmäinen paletti. Omenaa, mangoa, ananasta, banaania ja appelsiinia. Tammi on silti varsin reipasta, ja tiettyä karvautta tästä löytyy. Palanutta puuta, aavistus savua. Suutuntuma on melko täyteläinen. Mineraalisuutta ja eucalyptuksen raikkautta. Jälkimaku on edelleen hedelmäisyyden, mineraalisuuden ja vahan leikkiä. Kiteistä sokeria, kitkerää sitrusta, pippuria. Pieni turpeisuus tulee taustalta paremmin esiin vähitellen, tammi alkaa kuivahtaa oikein kunnolla. Pitkä ja lopulta reippaasti kuivuva finaali. Vesilisä saa tammen pintaan hiukan raakana.

Arvio: Monin paikoin loistava viski, mutta silti kaikki elementit eivät täysin kolahda. Tuoksun tietty paljaus ja maun kitkerät elementit häiritsevät hiukan, vaikka vahamainen ja mineraalinen puoli puhutteleekin isosti. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 4).

Brora 23 yo 1981/2004, Chieftain’s 46%

VYSin Brora-tastingin toisena viskinä oli Chieftain’sin makeassa Pedro Ximenez -sherrytynnyrissä kypsynyt yksilö, joka oli ainoana ei-tynnyrivahvuinen.

Vaarana myös oli, että se kärsii tastingissa paikasta Douglas Laingin pullottaman vuoden 1972 Broran perässä. Siitä huolimatta tuoksusta kävi heti ilmi, että hyvin erilaisesta viskistä on kyse.

Brora 23 yo 1981/2004, Chieftain’s

(46%, Chieftain’s, 11/1981–12/2004, Pedro Ximenez Sherry Wood, Cask No. 1511, 300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella rusinainen ja makean sherryinen. Ruokosokeria ja siirappia. Hiukan luonnonkumia, toffeeta, suklaakastiketta. Aivan pieni nuotiosavu taustalla. Yrttisyyttä, karpaloa, lakritsia. Kuivan vahamaista tammisuutta. Upea on. Vesilisällä tuoksusta tulee todella suklainen, Sukulakua ja rusinaa riittää.

Maku: Hyvin öljyinen ja sherryinen. Alkuun makea, lakritsinen ja rusinainen. Suklaata ja ruokosokeria riittää, tiettyä vahamaisuutta ja suolaisuuttakin. Mansikkahilloa, makeaa marjaisuutta ylipäänsä. Kumimaisuutta ja mietoa turpeisuutta. Jälkimaussa tämä varsinaisesti räjähtää, todella suuri ja muhkea finaalin avaus. Mausteisuudessa on lakritsinen, yrttinen ja pippurinen kierre. Tervaa ja kaakaojauhetta, suolaa ja merellisyyttä. Loppua kohti ruokosokeri ja pehmeä turpeisuus nousevat. Erittäin pitkä ja mahtava finaali, jossa minttu ja antiikkinen vahamaisuus leikkivät todella pitkään. Vesilisä tuo aavistuksen eltaantunutta, makrillimaista sävyä, merellisyyttä ja hikeä – eli vesilisästä ei ole tässä liiemmin iloa.

Arvio: PX:n todella huomaa, tynnyri on ollut vähällä ottaa tästä yliotteen. Erinomainen viski pienestä levottomuudesta huolimatta. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 83/100 (per 2).