Kilchoman

Kilchoman 2011/2016 Sauternes Cask Matured 50%

Mielenkiintoinen tynnyröinti Kilchomanilta, viiden vuoden kypsytys erittäin makeissa jälkiruokaviinitynnyreissä. Pullote tuli vuonna 2016 myyntiin Ison-Britannian markkinoille.

Kilchoman 2011/2016 Sauternes Cask Matured

(50%, OB, 2011–2016, Château d’Yquem Sauternes Casks, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja makea, tervainen ja hedelmäinen. Siirappisuutta, hunajaa, imelyyttä. Viinisyydessä on hiukan nahkainen ulottuvuus. Tammi tuntuu aktiivisena. Salmiakkinen ja suolainen puoli toimii hyvin yhteen makean kanssa, merellinen ja mineraalinen ote ei pääse hukkumaan. Vesilisällä nousee taustalta jännittävä sivuääni, postimerkin nuoltu liimapinta.

Maku: Todella savuinen ja makean viininen. Etiketti ei valehtele, nyt on Sauternes vahvasti läsnä. Siirappinen, kermainen ja jälkiruokaviininen makeus saa kuitenkin hienon vastaparin tervaisuudesta ja salmiakista. Suutuntuma on yllättävänkin pehmeä kaikin puolin. Tammi jää taustalle, samoin nahkaisuus. Mineraalinen ja hapokas puoli toki löytyy myös, samoin suolaisuus. Jälkimaku saa hiilisavusta ja tervasta voimaa. Mausteisuus ja tammisuus nousevat vihdoin. Savukalaa, tuhkaisuutta, suolaa. Hunajaa, ruohoisuutta, lopuksi myös hedelmäistä karkkisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä keventää runkoa ja tuo pehmeää vaniljaa.

Arvio: Erittäin maistuva, todella makea mutta silti luonteikas esitys. Hyvää. 88/100

Kilchoman 2010/2016 Original Cask Strength 56,9%

Olen maistanut tätä viskiä viimeksi Bryony Boydin tarjoamana Kilchomanin tislaamossa. Hyvältä se siellä maistui, mutta kattaus oli niin laaja, että nuotit jäivät kirjaamatta.

Otan viskin nyt uudelleen käsittelyyn ja palaan muistoissani syyskuun sateiseen päivään Islayn paratiisisaarelle. Ja yritän tietysti olla antamatta sille muistolle ylivaltaa tämän ääressä.

Kilchoman 2010/2016 Original Cask Strength

(56,9%, OB, 2010–2016, Quarter Cask Matured, 12000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen ja imelä. Vaniljainen makeus on todella vahvasti pinnassa, tammi suorastaan huokuu vanilliinia. Paahteisuutta ja päärynää, ruohoisuutta ja pientä minttua löytyy. Tervaa, salmiakkia, suolaa, merellisyyttä, lääkemäisyyttä. Voimakas ja makea. Vesilisä nostaa pintaan heinäisiä ja yrttisiä sävyjä.

Maku: Imelän kermainen, salmiakkinen ja lääkemäinen. Vanilliininen tammi dominoi, inkivääriä ja pippuria riittää siihen kylkeen. Tervaa, jodia, suolaa, runsasta lääkemäisyyttä. Paksu hiilisavu. Suutuntuma on paksu ja täyteläinen. Hunajaa, vaahterasiirappia, bbq-kastiketta, ruohoisuutta, voita. Omenaa, kanelia, inkivääriä. Jälkimaku on makean yskänlääkemäinen, hiilinen ja tervainen. Apteekin salmiakkia, suolaa, jodia, paahteista tammisuutta. Vaniljaa, hunajaa, vaahterasiirappia, kermaisuutta. Silti yleisilmettä hallitsee loppuun asti tämä tietty imelyys ja tervaisen hiilisavuinen yhdistelmä. Keskipitkä finaali. Vesilisä availee sitruksista puolta.

Arvio: Makea ja maukas mutta sittenkin hiukan yksinkertainen. Hyvä viski silti, vaikka kompleksisuus ei olekaan huipussaan. 84/100

Kilchoman 5 yo 2011/2016 for Bresser & Timmer, Cask #559, 58,2%

Maistelussa Kilchomanin single cask -pullote hollantilaiselle Bresser & Timmerille. Mielenkiintoista – etenkin, kun edellinen maistamani B&T-tynnyri oli niin loistava.

Kilchoman 5 yo 2011/2016 for Bresser & Timmer

(58,2%, OB for Bresser & Timmer, 22.9.2011–14.11.2016, Cask 559/2011, Oloroso Sherry Cask, 348 bts., 70 cl)

Tuoksu: Upea yhdistelmä hiilisavua ja suklaisuutta. Salmiakkia, lakritsia, kumia, hiukan nokea. Siirappisuutta, rusinaa, bbq-kastiketta. Todella runsas ja paksu kokonaisuus, jossa hyvin makea sherryisyys taittaa peistä kuivan ja lääkemäisen turvesavun kanssa. Herkkua. Vesilisä aukoo hiukan kermaa ja toffeeta.

Maku: Maukkaan suklainen ja napakan hiilisavuinen. Paksu ja täyteläinen. Salmiakki on jälleen pääosassa, rusinaisuus ja siirappi tulevat mukana. Suutuntuma on muhkean täyteläinen ja tekstuuri painava. Kaiken keskellä on tammisuutta, suolaisuutta, merellisiä piirteitä. Todella lähellä tynnyri #666:n luonnetta. Omenaisuutta, mausteisuutta, pientä sitruksisuutta. Jälkimaku kiertyy hienosti salmiakkisuuden ympärille. Turvesavua, hiiltä, nokea, kumia, suklaata, siirappia, makeaa kahvisuutta. Imelyyttä riittää, mutta sitä vastaan nousee suolaisuutta ja napakkaa mausteisuutta. Oivallinen, mutta korkeintaan keskipitkä finaali. Vesilisä saa tammen selvästi esille.

Arvio: Käytännössä yhtä erinomaista tavaraa kuin tynnyri #666. Ei pahaa sanottavaa. Savuisten sherryviskien ystäville silkkaa juhlaa. 89/100

Kilchoman 4 yo 2011/2016 for Bresser & Timmer, Cask #666, 57,8%

Juuri tälle illalle sattui mielenkiintoinen tynnyrinumero Kilchomanilta. Neljävuotias, sherryssä kypsytelty viski on pullotettu hollantilaiselle Bresser & Timmerille.

Tänään on Burns Night, jota en ole koskaan onnistunut varsinaisesti viettämään. Robert Burns on runoilijana jäänyt minulle vähän etäiseksi hahmoksi, mutta nämä Tam o’ Shanterin säkeet ovat sentään pysyneet mielessä:

”Inspiring bold John Barleycorn!
What dangers thou canst make us scorn!
Wi’ tippenny, we fear nae evil;
Wi’ usquabae, we’ll face the devil!”

Tunnen tuossa oudon yhteyden tähän neljävuotiaaseen viskiin tynnyristä 666.

Kilchoman 4 yo 2011/2016 for Bresser & Timmer, Cask #666

(57,8%, OB for Bresser & Timmer, 3.11.2011–21.3.2016, Cask 666/2011, Sherry Cask, 342 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkean savuinen ja makea. Järeää ja hiilimäistä, kuivaa savua, jonka ympärille rakentuu siirappinen ja suklaisen sherryinen tunnelma. Kumia, lääkemäisyyttä, salmiakkia, piimäkakkua, luumua, toskaomenaa. Aktiivista tammisuutta, hiukan bbq-kastiketta. Nam. Vesilisä paljastaa ruohoisia piirteitä.

Maku: Järeä, sherryinen ja savuinen kokonaisuus. To-del-la hyvää. Suklaisuutta, Haganol-salmiakkia, rusinaisuutta, siirappia. Hiilisavu iskee kuivana ja vahvana, mutta silti kokonaisuus on balanssissa. Suutuntuma on yllättävän täyteläinen, tekstuuri tiivisrakenteinen ja viskositeetti kunnossa. Suolaisuutta, merellistä purevuutta, lääkemäisiä piirteitä. Uuniomena ja pieni sitruksisuus jäävät taustalle. Jälkimaku alkaa hiilisavuisena, tervaisena ja salmiakkisena, mukana on kumia ja suklaisuutta, siirappia ja bbq-kastiketta. Tammi pysyy kurissa. Finaali jää kuitenkin hiukan lyhyeksi. Vesilisä tuo pintaan hiukan yrttisyyttä.

Arvio: Mahtava viski, täyteläinen ja runsas. Pidemmällä jälkimaulla tämä olisi ilmiselvää mestaruussarjaa. 89/100

Matka Islaylle 2016: Kierros Kilchomanilla

Karistimme Bowmoren kylän tomut jaloistamme torstaina 29.9.2016, kun nousimme minibussin kyytiin Lochside Hotelin edestä puoli yhden aikaan päivällä. Tuuli oli edelleen kova, mutta pilviverho rakoili. Suussa maistuivat vielä aamupäivän aikana nautitut Bowmoren herkut.

visit-kilchoman-2016-002Saavuimme suunnitelmien mukaisesti vähän ennen yhtä Kilchomanin farmitislaamolle. Näimme matkalla Loch Gormin ja monta muuta maisemaa, joista kuski meille kertoili. Loppumatka tislaamolle juntattiin yksikaistaista kärrypolkua pitkin.

Itse tislaamo ja etenkin sen Visitor Center oli kuitenkin tyylillä tehty. Söimme kahvilassa oivalliset Cullen Skinkit ja joimme kyytipojaksi Islay Alesin Kilchoman Pale Alea, jota oli tavan mukaan säilytetty huoneenlämmössä. Ulkona tuntui vuoroin satavan, vuoroin paistavan.

Ostimme 25 punnan liput Premium Tourille kassalta, josta ennakkovarauksemme jälleen löytyivät. Tuntui ihmeelliseltä, että homma toimi niin helposti – olin buukannut tourin heinäkuussa, ja vaikeat suomalaiset nimemme olivat kirjoissa jälleen kerran.

visit-kilchoman-2016-003Tislaamon vierailukeskusta vetävä Bryony Boyd otti meidät kahdelta vastaan ja toivotti tervetulleeksi Kilchomanin Premium Tourille. Ja kyllä, kierros oli vain meille kahdelle. Ja todellista premiumia kaikin puolin. Muistin heti, että Bryony Boyd oli ollut aiemmin Laphroaigilla töissä – ja siihen aiheeseen vielä palattaisiin kierroksen lopulla.

Saimme mallashuoneessa heti käteen lasit Kilchoman 100% Islay -viskiä, ihan sitä uusinta 5th Editionia. Bryony kertoi Anthony Willsin unelmasta ja tislaamon perustamisen vaiheista, investoinnista ja siitä, millaista on ryhtyä viskiyrittäjäksi Islaylla. Harrastajan sydämessä tykyttää tietysti aina pieni unelma siitä, jos joskus ryhtyisi itse tuottamaan viskiä, mutta vaikka sen saisi tehdä Islaylla, helppoa ei tulisi olemaan.

visit-kilchoman-2016-005Kuljimme pienoiskokoisen tislaamon läpi, ja kun kaikki oli kompaktia, välimatkat eivät olleet kuin muutaman askeleen mittaisia. Näimme mäskäysastian, käymissammiot, kaksi pientä tislainta ja käytännössä kaiken mittaluokkaa pienempänä kuin mihin olimme saarella ehtineet tottua. Robin Bignal oli tislaustöissä ja kertoi meille monenlaista pientä faktaa siitä, miten Kilchomanin viskiä tehdään. Farmitislaamon henki oli mukavan kotoisa, vaikka teollisuuslaitoksen tunnelmaa ei ollut tietysti lähdetty kätkemäänkään.

Kierroksen huipentumana pääsimme näkemään pullottamon – muilla tislaamoilla ei sellaisia paikan päällä ole. Kolme ihmistä pisti Sanaigia pulloihin ja liimasi etikettejä, kuumensi kapseleita ja nosteli pulloja laatikoihin.

visit-kilchoman-2016-006Pääsimme ystäväni kanssa kummatkin pullottamaan omat neljän pullon satsit linjastolla. Käytännössä kauppoihin lähti meidän pullomme siitä saman tien. Uskomaton juttu. Jos Bowmorella päästiin mallastamaan, heti seuraavassa paikassa pullotettiin – koko viskin pitkä kaari tuli hanskattua muutaman tunnin aikavälillä.

Tislaamokierros päätettiin kurkkaamalla kilniin, joka oli erillinen rakennus pullottamon ja vierailukeskuksen välissä. Tulia ei ollut palamassa, vaan uuni oli putsattu ja hiilet kerätty pois. Koko kiln tuntui Bowmoren jälkeen pienoismallilta.

visit-kilchoman-2016-008Kierroksen lopuksi Bryony vei meidät Visitor Centerin takahuoneeseen, jossa oli katettuna privaattitasting. Siihen oli otettu koko nykyinen line-up. Pääsimme maistamaan ensin New Make Spiritin, jota olin itse maistanut aiemmin miniatyyripullosta. Sen perään tarjolla olivat Machir Bay, Sanaig, Loch Gorm ja Original Cask Strength. Bryony haki vielä täydennyksesi pöytään pullon uutta tislaamolla myytävää Sauternes Cask Maturedia, jota pääsimme myös maistamaan.

visit-kilchoman-2016-007Onneksi annokset olivat maltillisempia kuin esimerkiksi Bruichladdichilla, koska kattaus oli harvinaisen edustava ja kattava. Siinä jälleen vahvistui ajatus siitä, että Kilchoman on kehittymässä vähitellen huippuviskin tekijäksi. Edelleen Loch Gorm nousi setistä omana suosikkinani esille. Kaikki maistetut editiot olivat uusinta vuosikertaa.

Siinä tastingin yhteydessä Bryony avasi siinä meille elämänsä, kertoi elämästä Islaylla ja menneisyydestään Laphroaigilla, Laphroaigin myynnistä eteenpäin ja kaikesta mahdollisesta, minkä siteeraaminen tuntuisi tässä melkein jo liiankin henkilökohtaiselta. Sen verran toki voi sanoa, että myös hänen tyttärensä ja poikansa ovat nykyään Islayn tislaamoissa töissä, joten heidän sukunsa on vahvasti viskinteossa mukana myös tulevaisuudessa.

visit-kilchoman-2016-009Kun maistelut ja fiilistelyt tulivat päätökseensä, teimme vähän ostoksia kaupassa ja pitelimme sadetta, joka oli taas alkanut rajuna. Viiden jälkeen kuskimme haki meidät takaisin Bowmoreen, jossa veimme jälleen ostokset hotellihuoneeseen ja lähdimme suoraan illalliselle Harbour Inniin.

Illalla maistoimme vielä baarissa muutamat dramit satunnaisesti valituista pulloista, mutta kalliit jätettiin taas kerran hyllyyn. Neljä tislaamokäyntiä oli takana, kaksi edessä. Aamulla meitä odottaisi Lagavulin.visit-kilchoman-2016-010

Kilchoman Coull Point 46%

Kilchoman toi tax free -myyntiin tällaisen pullotteen vuonna 2013. Julkaisu täsmättiin World of Whiskies -ketjun myymälöihin Brittein saarten lentokentille.

Neljävuotiaaksi sanottu viski on peräisin ex-bourbontynnyreistä ja ex-olorososta. Nykyisin Travel Retail -pullotteilla on niin paha klangi, ettei tästäkään osaa oikein odottaa mitään.

Maantieteellinen Coull Point sijaitsee puolisen mailia Machir Baysta pohjoiseen.

Kilchoman Coull Point

(46%, OB, 2013, Travel Retail Exclusive, Bourbon Barrels & Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Vegetaalinen turve kohtaa tuhkaisen hiilisavun. Makeaa omenaisuutta, sitruksista imelyyttä. Märkiä lehtiä ja maanläheisyyttä. Runsaasti suolaisuutta ja merellisiä piirteitä. Tiettyä tequila-osaston klangia myös. Nuorelta tuoksuu, mutta paljon houkutteleviakin elementtejä tässä on. Vesilisä vapauttaa kuivan valkoviinin sävyjä.

Maku: Savu on heti paksua ja hiilistä, mutta jollain tavalla se silti integroituu nätisti sitruksiseen ja suolaiseen yleisilmeeseen. Hiukan jodia ja lääkemäisyyttä. Minttua, kirpeää omenaisuutta, hiukan kuivakkaa tammea ja kireää mausteisuutta. Suutuntuma on yllättävänkin kevyt, mikä ei suinkaan ole tässä huono asia. Vegetaalisen turpeisuuden keskellä myös sokerisuutta nousee pintaan. Jälkimakua sävyttää jälleen vahva turvesavu, alkuun hedelmäisen ja sokerisen makumaailman ympäröimänä. Vähitellen suolaisuus ja tammi saavat enemmän otetta. Jodia, tuhkaa, limettiä. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo ruohoisuutta esiin.

Arvio: Esimerkiksi hiukan vastaavan sekoitussuhteen Machir Bay -pullotteisiin verrattuna tämä on todella kevyt, mutta kokonaisuus on silti sangen maukas ja nätti. 84/100

Kilchoman Loch Gorm 2016 Edition 46%

Neljäs Loch Gorm on noin kuusivuotiasta viskiä, joka on kypsynyt koko ikänsä ex-olorosossa. Vuoden 2015 Loch Gorm oli jo niin hyvä, että tältä sopii odottaakin jotain.

Kilchoman Loch Gorm 2016 Edition

(46%, OB, 2010–2016, 4th Edition, Fresh & Refill Oloroso Sherry Butts, 14000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savua ja kumisaapasta, hiilisyyttä ja salmiakkia. Runsaasti merilevää ja suolaisia piirteitä, märkää laiturinlankkua. Pieni suklaisuus puskee myös terävänä läpi. Tietty lääkemäisyys on myös mukana, yrttistä yskänlääkettä. Rasvaista likaisuuttakin löytyy. Mehukas kaikkineen. Vesilisällä löytää ruohoisuutta ja hiukan minttua.

Maku: Kinuskinen ja suklainen, toisaalta taas hiilisavuinen ja rasvainen. Runsaasti yrttiliköörimäisyyttä. Siirappinen ja rusinainen puoli tarjoilee myös ylikypsää hedelmää ja sitruksisuutta. Turvesavu on paksua, lakritsinen ja suolainen vivahde toimii sen kanssa hyvin. Tammisuutta ja mausteitakin riittää. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja sellainen, että tätä on varsin helppo lähestyä – niin sanottu dokabiliteetti on korkealla tasolla. Jälkimaku tuo nuorekkaita sävyjä pintaan, aktiivista tammea ja raakaa turpeisuutta. Omenaa, sitruunaa, rusinaa, toffeeta, hiiltä ja kumimaista sävyä. Yskänlääkettä ja yrttejä. Keskipitkä finaali. Vesilisä saa pippurin erottumaan selvemmin.

Arvio: Ei aivan niin tykki tapaus kuin vuoden 2015 editio, mutta pätevä viski silti. 86/100

Kilchoman Vintage 2008, 46%

Seitsemänvuotias Vintage 2008 on jatkoa vuosina 2006 ja 2007 tislatuille julkaisuille. Ainakin tuo Vintage 2007 oli omaan makuuni ihan hyvä viski.

Kilchoman Vintage 2008

(46%, OB, 2008–2015, 3rd Edition, Oloroso Butts & Hogsheads, 10000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, herukkainen ja kuivan savuinen. Merellisyyttä ja suolaa. Vegetaalista turpeisuutta, hunajaista imelyyttä, omenaisuutta. Hiilisyydestä ja nokisesta savusta huolimatta ei erityisen hyökkäävä, enemmän jopa ujo. Hiukan tervaa ja salmiakkia. Vesilisä avaa lisää yrttistä raikkautta.

Maku: Tuoksua suurempi profiili, hiilisavu ja omenainen hedelmäisyys vyöryvät komeasti. Suolaisuutta, mineraalisuutta, hiukan herukkaisuutta ja sitruunaa. Tammisuus ja valkopippuri tulevat läpi. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Yleisilme jää melko raa’aksi, jyväinen alkoholisuus puskee pintaan. Turpeisuudessa on vegetaalinen sävy. Jälkimaku alkaa hyvin ohuena ja terävänä, hiilisavua ja salmiakkia nousee pintaan. Nokea, rasvaista kuparipannua, hiukan bensaisuutta, omenamehua. Tammi on kielen päällä, tanniinit ja pippuri tulevat mukana. Keskipitkä finaali kuivahtaa täysin. Vesilisällä löytyy hiukan mentholia.

Arvio: Perusmaukas mutta vieläkin hiukan ohueksi jäävä Kilchoman. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 80/100 (per 1).

Kilchoman Loch Gorm 2015 Edition 46%

Loch Gorm on Kilchomanin isku ex-sherrykypsytettyjen savuviskien sarjaan. Nämä ovat olleet rajua tavaraa alusta asti. Toivottavasti taso on pitänyt.

Kilchoman Loch Gorm 2015 Edition

(46%, OB, 7/2008–8/2015, Ex-Oloroso Sherry Butts & Ex-Sherry Hogsheads, 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavua ja nahkahanskaa, moottoriöljyä ja toffeeta. Makeaa sherryä, siirappia ja kumia. Tiettyä rasvaisuutta ja likaisuutta löytyy vaikka muille jakaa – herkullista sinänsä. Makeaa yskänlääkemäisyyttä, hiukan haavansidonta-aineita, nokea, tuhkaa. Nam. Vesilisä tekee tuoksusta hiukan sekavan, ei tuo oikein mitään lisää tähän.

Maku: Makea ja turvesavuinen. Toisaalta tulee siirappisuutta ja imelää sherryä, toisaalta taas nokea ja tuhkaa, savua ja suolaisuutta. Kinuskikastiketta, lakritsia, suolaista salmiakkia. Yskänlääke on tummaa ja vahvaa. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja muhkea. Sitruksisuutta, savustettua lohta, jonkin verran kihelmöivää mausteisuutta. Jälkimaku alkaa yskänlääkemäisenä, tumman salmiakkisena ja tervaisena. Hiilisavua, rusinaa, nahkaisuutta, kuivuvaa tammisuutta. Toffeeta, siirappia, suolapähkinää, sitruunaisuutta. Iso, suorastaan pompöösi finaali, joka jää tosin vain keskipitkäksi. Vesilisä tuo nuoria piirteitä esiin, tiettyä raakuutta ja tisleen läsnäoloa.

Arvio: Ylitti kaikki odotukset. Loch Gorm on mennyt paljon eteenpäin viime aikoina. Tietyiltä osin makumaailma lähestyy jo hiukan Springbankin maisemia, mikä on ehdottomasti hyvä asia. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Kilchoman Sanaig 46%

Sanaig lukeutuu nykyisellään Kilchomanin perustuotteisiin. Mukana on sekä ex-bourbontynnyreitä että ex-sherrytynnyreitä (50 % ja 50 %). Lopputulos on varsin nuorta viskiä, kypsytysiältään 4–5-vuotiasta.

Kilchoman Sanaig

(46%, OB, NAS, +/- 2015, 70 cl)

Tuoksu: Makea ja turvesavuinen. Toffeeta ja hunajaa, omenapiirakkaa ja makeaa kermavaahtoa. Kilchomanin tuttu hiilisavu ei ole ihan yhtä terävä kuin mitä odotin, nyt ollaan enemmän pehmeän, vegetaalisen turpeisuuden puolella. Hiukan nokea ja salmiakkia. Vesilisä avaa hiukan yrttisyyttä.

Maku: Toffeeta ja sitruksisuutta, mukavasti makeaa hedelmäisyyttä ja savuista terävyyttä. Omenahilloa, limettiä. Salmiakkia, hiilisyyttä, lääkemäisiä ja jodisia piirteitä. Suutuntuma on melko öljyinen ja kihelmöivä, pippurisuutta löytyy. Tammisuus ja tietty vegetaalisuus saavat tämän tuntumaan melko nuorelta – mitä tämä varmasti onkin. Jälkimaku lähtee nokiseen ja hiukan tuhkaiseenkin suuntaan. Samaan aikaan sitruksisuus ja mausteisuus voimistuvat. Turvesavu pysyy hiilisellä tontilla loppuun asti. Varsin makea, keskipitkä finaali. Vesilisällä löytyy kurkkupastillinen puoli, mutta runko ohenee herkästi.

Arvio: Oivallinen, nuorekas ja helposti lähestyttävä Kilchoman. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 85/100.