Maistelussa ex-punaviinitynnyreissä kypsytettyä nuorta Kilchomania. Menetelmä tynnyrikäsittelyyn on Shaving, Toasting & Re-Charring, siitä siis lyhenne STR. Sen pitäisi poistaa tynnyreistä räikeintä viinisyyttä ja hillitä samalla aktiivisinta tammisuutta. Tohtoroinnilta kuulostaa.

Kilchoman 2012/2019 STR Cask Matured

(50%, OB, 2012–2019, STR Cask Matured, Red Wine Casks, 14500 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavua ja bbq-kastiketta. Salmiakkia, tuhkaa, pippuria ja varsin reipasta tammisuutta. Hedelmäisyys on melko imelää, uuniomenaa ja grillattua banaania. Vadelmaa, kirsikkaa, greippiä. Pekonia ja beef jerkyä, aseöljyä ja likaisuutta. Hiukan sekava viinisyys. Vesilisä avaa mentholia ja korianteria.

Maku: Öljyinen, pippurinen, likainen ja voimakas. Paksu tuhkaisuus ja hiilisavu iskevät heti, tervaleijona ja suola perässä. Muhkea turvesavu ja vegetaalisuus, savumakkaraa ja pekonia riittää. Bbq-kastike ja viinisyys jäävät taustalle verrattuna tuoksuun. Suutuntuma on melko öljyinen ja varsin muhkea. Happoja, greippiä, etikkaisuutta, aktiivista tammea. Jälkimaku on pippurinen, tuhkainen, hiilisavuinen ja varsin kuminen. Tummaa suklaata, kirsikkaa, sekavia uuniomenaisia piirteitä, edelleen reipasta viinisyyttä. Vegetaalisuus ja lihaisuus pysyvät mukana, samoin tietty likaisuus. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa paljasta tammea.

Arvio: Varsin tyly ja pippurinen Kilchoman. Tällaiset viskit pitäisi tehdä häikäilemättömästi, koska nyt viinisyys ei oikein löydä paikkaansa. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 83/100.

Lasiin eksyi yksi varhaisia Kilchoman-julkaisuja. Talven 2010 julkaisu oli täysin ex-bourbonissa kypsynyttä tavaraa.

Kilchoman Winter 2010 Release

(46%, OB, Bottled 2010, Bourbon Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Turvesavuinen, sitruksinen ja miellyttävän puhdas. Hiiltä, tuhkaa, suolavettä, tervaa. Merellisyyttä, raikasta omenaisuutta, jodia, lääkemäisyyttä. Makeaa maltaisuutta ja vaniljaa, hiukan hedelmäsiirappia. Tiettyä karkkisuutta. Kokonaisuus pysyy hyvin kasassa. Vesilisä korostaa vegetaalisuutta ja yrttejä.

Maku: Turvesavu on todella tuhkaista ja pölähtää silmille saman tien. Erittäin raaka maltaisuus ja jyväisyys paistavat heti läpi. Kestää hetken totutella tähän. Päärynä on pinnassa, samoin tietty rypälemäisyys. Kokonaisuus tuntuu todella nuorelta ja paljaalta. Suutuntuma on melko kevyt ja raa’an hapokas. Tervaa ja lääkemäisyyttä riittää, samoin pippuria ja roisia tammea. Suola pysyy mukana. Jälkimaku on hiilisavuinen ja suolainen, sitruksinen ja omenainen. Vegetaalisuus ja hapokkuus korostuvat. Suolavetisyyttä, tervaa, lääkemäisyyttä, pippuria. Melko lyhyt finaali. Vesilisä avaa lisää rypälemäisiä ja hiukan kitkeriä sävyjä.

Arvio: Tuoksultaan kutsuva savupommi hajoaa käsiin. Ei erityisemmin puhuttele. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

Lasissa on tällä kertaa kolmevuotiasta viskiä, joka on ensin kypsynyt ex-bourbontynnyreissä ja sen jälkeen nopeasti viimeistelty ex-sherrytynnyreissä. Resepti kuulostaisi varsin ankealta, ellei kyse olisi varhaisesta Kilchomanin pullotteesta.

Kilchoman Spring 2010 Release

(46%, OB, 2010, Oloroso Sherry Butt Finish, 9000 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Tuttua Kilchomanin hiilisavua varsin maltillisessa muodossa. Sitruksisuutta, maltaisuutta ja tammisuutta. Nuori mutta pehmeä ja kutsuva tuoksu. Lääkemäisyyttä, suolaa, öljyisyyttä, merellisiä sävyjä. Kermatoffeeta, hiukan rusinaa, pihkaa, minttua, heinäisyyttä. Vesilisä avaa raikasta yrttisyyttä ja jodia.

Maku: Kuivakkaa hiilisavua, runsaasti kermatoffeeta ja hiukan erikoinen musteisuus. Märkää rantahiekkaa, oliivia, lääkemäisyyttä ja likaista fenolisuutta. Voita, sitruksisuutta, rusinaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Tammi pysyy pehmeästi mukana, samoin maltaisuus, mutta alkoholi hiukan karkailee eikä tasapaino oikein pidä. Sherryinen, minttuinen ja pähkinäinen puoli on kyllä persoonallinen tässä. Jälkimaku lähtee edelleen hiilisavulla ja merellisyydellä. Minttu nousee selvästi esiin, samoin heinäisyys ja sitruksisuus. Toffeeta, rusinaa, tammea. Lääkemäisyyttä, öljyä, suolaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa karheaa tammisuutta.

Arvio: Persoonallinen nuori Kilchoman, muttei silti nouse omien suosikkieni joukkoon. 83/100

Seitsemänvuotias Vintage 2008 on jatkoa vuosina 2006 ja 2007 tislatuille julkaisuille. Ainakin tuo Vintage 2007 oli omaan makuuni ihan hyvä viski.

Kilchoman Vintage 2008

(46%, OB, 2008–2015, 3rd Edition, Oloroso Butts & Hogsheads, 10000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sitruksinen, herukkainen ja kuivan savuinen. Merellisyyttä ja suolaa. Vegetaalista turpeisuutta, hunajaista imelyyttä, omenaisuutta. Hiilisyydestä ja nokisesta savusta huolimatta ei erityisen hyökkäävä, enemmän jopa ujo. Hiukan tervaa ja salmiakkia. Vesilisä avaa lisää yrttistä raikkautta.

Maku: Tuoksua suurempi profiili, hiilisavu ja omenainen hedelmäisyys vyöryvät komeasti. Suolaisuutta, mineraalisuutta, hiukan herukkaisuutta ja sitruunaa. Tammisuus ja valkopippuri tulevat läpi. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kihelmöivä. Yleisilme jää melko raa’aksi, jyväinen alkoholisuus puskee pintaan. Turpeisuudessa on vegetaalinen sävy. Jälkimaku alkaa hyvin ohuena ja terävänä, hiilisavua ja salmiakkia nousee pintaan. Nokea, rasvaista kuparipannua, hiukan bensaisuutta, omenamehua. Tammi on kielen päällä, tanniinit ja pippuri tulevat mukana. Keskipitkä finaali kuivahtaa täysin. Vesilisällä löytyy hiukan mentholia.

Arvio: Perusmaukas mutta vieläkin hiukan ohueksi jäävä Kilchoman. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 80/100 (per 1).

Loch Gorm on Kilchomanin isku ex-sherrykypsytettyjen savuviskien sarjaan. Nämä ovat olleet rajua tavaraa alusta asti. Toivottavasti taso on pitänyt.

Kilchoman Loch Gorm 2015 Edition

(46%, OB, 7/2008–8/2015, Ex-Oloroso Sherry Butts & Ex-Sherry Hogsheads, 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavua ja nahkahanskaa, moottoriöljyä ja toffeeta. Makeaa sherryä, siirappia ja kumia. Tiettyä rasvaisuutta ja likaisuutta löytyy vaikka muille jakaa – herkullista sinänsä. Makeaa yskänlääkemäisyyttä, hiukan haavansidonta-aineita, nokea, tuhkaa. Nam. Vesilisä tekee tuoksusta hiukan sekavan, ei tuo oikein mitään lisää tähän.

Maku: Makea ja turvesavuinen. Toisaalta tulee siirappisuutta ja imelää sherryä, toisaalta taas nokea ja tuhkaa, savua ja suolaisuutta. Kinuskikastiketta, lakritsia, suolaista salmiakkia. Yskänlääke on tummaa ja vahvaa. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja muhkea. Sitruksisuutta, savustettua lohta, jonkin verran kihelmöivää mausteisuutta. Jälkimaku alkaa yskänlääkemäisenä, tumman salmiakkisena ja tervaisena. Hiilisavua, rusinaa, nahkaisuutta, kuivuvaa tammisuutta. Toffeeta, siirappia, suolapähkinää, sitruunaisuutta. Iso, suorastaan pompöösi finaali, joka jää tosin vain keskipitkäksi. Vesilisä tuo nuoria piirteitä esiin, tiettyä raakuutta ja tisleen läsnäoloa.

Arvio: Ylitti kaikki odotukset. Loch Gorm on mennyt paljon eteenpäin viime aikoina. Tietyiltä osin makumaailma lähestyy jo hiukan Springbankin maisemia, mikä on ehdottomasti hyvä asia. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.